Maailman munapäivä

 

 

 

Kananmuna

on terveellinen ateria, välipala ja monipuolinen raaka-aine.

 

Kananmuna on ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista ruoka-aineista, koska se sisältää niin useita ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita. Se sisältää runsaasti proteiinia ja lähes kaikkia vitamiineja, ainoastaan C-vitamiinia kananmunassa ei ole ollenkaan. Kananmuna on hyvä ravinnonlähde kaikenikäisille. Kananmunassa on mm. proteiinia, fosforia ja D-vitamiinia, jotka ovat välttämättömiä lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle./Kultamuna.fi

Kananmunan ravintosisältö per 100 grammaa:

• rasvaa 9 grammaa
• proteiinia 11 grammaa
• hiilihydraatteja 0,3 grammaa
• energiaa 597 kilojoulea (143 kilokaloria) 
  

Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia

Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa kerätyn 22 vuoden pituisen väestöseurantaaineiston perusteella on havaittu, että runsaasti kananmunia syövillä miehillä on muita merkittävästi pienempi riski sairastua dementiaan ja heillä on myös muita parempi muisti.

Kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän kolesterolin vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.

Lihan ja makkaran kananmunilla korvaavilla esiintyy lisäksi 18 prosenttia keskimääräistä vähemmän suolistosyöpää.

American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 2013 julkaistu 16 kananmunatutkimusta yhdistänyt meta-analyysi osoitti, ettei päivittäinen kananmunien syöminen liittynyt suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin eikä erikseen iskeemiseen sydänsairauteen, aivohalvauksiin eikä niistä johtuviin kuolemiin. British Medical Journalin 2013 tammikuussa julkaiseman meta-analyysin mukaan yhden kananmunan syönti päivässä ei ole yhteydessä kasvaneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ja kananmunien syönti on yhteydessä alentuneeseen aivohalvauksen riskiin.

Englantilaisen Surreyn yliopiston tutkijaryhmän mukaan kananmunat ovat paljon ravinteita sisältävinä tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, eikä niillä ole merkittävää yhteyttä sydänsairauksiin tai korkeaan veren kolesteroliin, kuten usein luullaan. Tutkijoiden mukaan tarvetta kananmunien syöntirajoituksille ei ole, vaan ihmisiä tulisi rohkaista syömään enemmän kananmunia.

Suomen Sydänliitto suositteli tästä huolimatta vuonna 2010 kananmunan käytön rajoittamista kahteen kananmunaan viikossa, niillä, joilla esiintyy tarvetta rajoittaa kolesterolia ruokavalion avulla. 

Ravitsemusasiantuntija Camilla Gardin mukaan suurin osa ihmisistä voi syödä 1–2 munaa päivässä ilman haittavaikutuksia kolesteroliin. /-wp- 

 

 

 

 Ensisijassa tietenkin, näitä kaikkia ihmisten tarpeita ennen muuta, kanan muna on uuden synty...  

 

Tänään on maailman munapäivä. 

@World_Egg_Day

 

 Kanoista ja munista aiempaa tarinaa 

mm täällä. 

 

 

Rakkaat, tarpeelliset lemmikit

"Lemmikit lievittävät stressiä. Niiden seurassa ihmisen pulssi laskee ja stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee", kertoo lääkäri ja kipututkija Helena Miranda.

Stressin helpottumisen lisäksi myös kipu lievittyy lemmikin silittelyllä.

"Eläimen läheisyys ja koskettaminen käynnistää tai lisää ihmisen oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini on kipua lievittävä hormoni", kertoo Miranda, joka on käsitellyt eläinten merkitystä kroonisen kivun hoidossa teoksessaan Ota kipu haltuun.

–"Amerikkalaisella kipuklinikalla on tehdyssä tutkimuksessa noin  kolmesataa potilasta odotti pääsyä lääkärille. Odotushuoneessa hosa heistä sai rapsutella ja silitellä terapiakoiraa 10–15 minuutin ajan. Vertailuryhmään kuuluvilla  kipupotilailla ei ollut koiraa odotushuoneessa.

Niillä, jotka olivat tekemisissä koiran kanssa, oli vähemmän kipuja ja stressiä kuin verrokkiryhmällä."

Koiran kanssa lenkkeilevät ihmiset myös kävelet reippaalla sykettä kohottavalla tahdilla. Tutkimukseen osallistuneet koiran kävelyttäjät pääsivät välillä jopa noin 5 kilometrin tuntivauhtiin.
Kävely kyseisellä nopeudella alentaa tehokkaasti korkean verenpaineen, korkean kolesterolin ja tyypin kaksi diabetesriskiä.

Jo se, että eläimet helpottavat stressiäsi, voi todennäköisesti pidentää elinikääsi, koska stressihormoni kortisolin tiedetään lyhentävän elinikää. 

Stressaantuneella ihmisellä sydämen lyöntitiheys ja verenpaine ovat jatkuvasti korkealla. Tutkimusten mukaan stressi kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitauteihin jopa 20 prosentilla.

"Tutkimuksissa on todettu maatilojen lapsilla olevan vähemmän allergiaa kuin kaupungissa asuvilla. Samoin lapsilla joiden perheeseen kuului koiria, oli vähemmän allergiaa kuin perheissä, joissa ei ollut koiraa", kertoo eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio. 

Maatilalla ja koiraperheissä asuvat lapset altistuvat  erilaisille maabakteereille ja –mikrobeille, koska niitä kantautuu kotiin mm lemmkkien jaloissa, joka vahvistaa lasten immuunipuolustusta.  

Teksti alunperin: Yle/pidempää ikää ja kivunlievitystä

Ihmiset, jotka liikkuvat ja harrastavat lemmikkiensä kanssa, jaksavat ja voivat paremmin. Koiranomistajat ulkoilevat useita kertoja päivässä. Lyhyelläkin lenkillä on merkitystä terveyden kannalta.

Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua. Koiran kanssa voi myös juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya.

Lemmikki antaa seuraa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. On kiva tulla koulusta tai töistä kotiin, kun vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa.

Lemmikki auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan ventovieraiden kanssa. Esimerkiksi koiran kanssa ulkona liikkuva törmää helposti muihin koiranomistajiin. Eläimet yhdistävät. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta varsin merkittäviä.

Eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon.

Tätä hyödynnetään nykyisin erilaisissa hoitolaitoksissakin, joissa vierailee säännöllisesti koiria, kissoja, kaneja, marsuja ja muita eläimiä, joita asukit saavat helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus.

Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina. 

Paljon kotona yksin oleva vanhus piristyy eikä tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun kotona on esimerkiksi koira tai kissa.

Lemmikki antaa omistajalleen myös ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä muuten vähissä.

Eläimen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.

Pelkästään lemmikin silittäminen tai esimerkiksi kissan kehräyksen kuuleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.

Tutkimukset tukevat väitettä, että lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin ihmisen, jolla ei ole lemmikkiä.

Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista.

Eläimen kanssa liikkuminen voi alentaa verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja, joka voi ehkäistä tyypin II diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 

Ihmisten on todettu myös toipuvan nopeammin sairauksista ja leikkauksista, kun lemmikkieläin on läsnä.

Lemmikit ovat sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.

Ratsastusterapian avulla on hoidettu mm aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista kärsiviä. 

Lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskenteleekin erityisiä lukukoiria joiden tehtävänä on kuunnella lasten ääneenlukemista.

Myös autistien on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. Lemmikit voivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vuorovaikutuksiin liittyvien vaikeuksien takia vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.

Teksti alunperin: Turun sanomat/Lemmikit tekevät hyvää 

Tänään on siis Rakasta lemmikkiäsi päivä

#LoveYourPetDay 

- josta olen kirjoittanut aiemmin mm tuolla... 

Miten olisikaan ihanaa
kertoa hassuja ajatuksiaan
tietäen ettei kuulija väheksyisi
paheksuisi mielipiteitäsi
puhuisi puheesi päälle
kertoisi muille salaisuuksiasi
koskaan sinua arvostelisi


Katselisi aina rakastavasti
seuraten tunnetilojasi
Läsnäolollaan ilahduttaisi
Sinun olemassaolostasi
joka päivä riemuitsisi
Alakuloinen ollessasi
tassunsa kädellesi nostaisi

-Una Reinman-