Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhlaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhlaa. Näytä kaikki tekstit

14.3.2020

Kukkia kimpuissa





Hani antoi minulle yhdistetyn syntymäpäivä/ Naistenpäiväkimpun, joka on yhä hengissä ja kukoistaa, avaten lisää kukkia ja lajeja ihailtavakseni näin reilun viikon päästä siitä kun se saapui olohuoneemme  pöydälle. 





Tällainen kimppu ilahduttaa aina, saati sitten maaliskuussa. 





Kimppu on aivan ihastuttava! 



Vaaleasävyisessä kimpussa on viisi ihanaa vaalean rosan väristä ruusua.


Rakastan kimpussa mukana olevaa Morsiusharsoa eli Gypsophilaa tosi paljon!



Yritin sitä kasvia kertaalleen juurakoista kasvattaa aikoinaan Punaisen Pikkutalon pihalle, mutta näin omin silmin, miten se muuten niin mukava orava meni ja kaivoi ne juurakot esiin, vieden ne mennessään... 
Se oli kai valitettavasti oravan suurta herkkua... =( 

Näin kävi myös terassilla, jonka kukkaruukun mullasta orava kaivoi aarteeni pois ja juoksi juurakko suussaan karkuun ja minä perässä, jääden toiseksi.

Harmi. Olisin halunnut näitä minikukkia ihailla ihan omassa pihassa ja terassilla...

Orava toi myöhemmin syksyllä ulkoportaiden kaiteeseen kuivuneen herkkutatin... 
Äitini ehdotti että se sieni on varmaan minulle lahjaksi oravalta. Hih.

No juu, juu. Tiedän. Kurre keräsi vaan talvivarastoaan. 





Kimpussa on myös krysanteemeja sekä muutama neilikka nuppuisena, joiden kukka ei ole vielä auennut niin paljoa, että näkisin minkä värisiä ne ovatkaan... 











Kimpussa on muutama komea oksa myös Inka- eli Prinsessaliljaa



Liljatkin ovat avautuneet nyt viikon aikana kotona.




Kimppuun kuuluu myös aluksi herkästi nupullaan olleita vaaleanpunaisia ja komeita värililjoja. Nyt niiden nuput ovat melkein kaikki auki. Niistäkin tulee Pikkutalon kukkapenkit mieleen... 


En voi olla pohtimatta, miten siellä saattavat kukkia jo ensimmäiset kevään kukkaset, koska sekin piha kuuluu  vähälumiseen alueeseen... 

Miksi mielessään joskus jääkin elämään niihin paikkoihin joista on joutunut muuttamaan pois...? 
Huokaus...








Olen sittemmin yhdistänyt ensimmäisen kimpun liljat ja poikieni viime sunnuntaina lahjakseni tuomat punaiset tulppaanit samaan maljakkoon ja ruusut, neilikat, morsiusharsot ja krysanteemit omaansa.

Niinpä meillä on nyt punaisten ja vaaleiden kukkien maljakot... 

Kukkia ei ole koskaan liikaa! Tai ainakaan minulle ei ole vielä koskaan sellaista tilannetta sattunut, että olisi ollut... =D 








Ensimmäistä kimppua kuvatessani minulle kävi pieni haaverikin... 

Kiipesin tuolille ja kuvasin pöydän päältä kukkia ja tuo hieman oikealla näkyvä tuoli pöytäliinoineen häiritsi minua, joten siirsin sen takaoikealle ja jatkoin kuvaamista sekä kameralla että kännykällä. 

Kun olin saanut mielestäni sopivasti kuvia, peruutin takaoikealle, kamera oikeassa kädessäni ja puhelin vasemmassa,  suoraan sen sinne siirtämäni tuolin selkänojan päälle...! 

No... tuoli kaatui, minä kaaduin, minä kiljuin ja minuun sattui mutta sain pidettyä kameran ja kännykän käsissäni... 

Auts, auts... Kyyneliä ja mustelmia siitä silti tuli.
Miten minä niin unohdinkin sen sivuun siirtämäni tuolin... 

No. Näitä sattuu...

Mutta kukat on ihania.
Ne toivat kevään meille. 


Kukat ovat sielujen laastaria 

Una Reinman 















6.12.2019

Sinivalkoiset onnittelut = luukku 6












Paljon onnea 
rakas Suomineito.  

Tänään painamme 
kuvitelluille 
hiuksillesi 
sydänjäisen kruunun 
ja laulamme 
muutaman 
onnittelulaulun. 







Tänään soi tämä biisi... 






Minulle Suomi 
on kaikkea tätä... 




Se on siinä... 







...ja tässä. 
 




Suomalaisuus on
meillä suomalaisilla
sielussa ja
sydämessä.

Vähän kuin sisu,
jonka saamme
jo äidinmaidossa. 








Tämä alin tykkylumikuva on ihan 
kuin Joulupukin asuinpaikalta, 
Korvatunturilta... 


Tiedätkö mikä on Joulupukin 
oikea nimi? Sehän on Nikolaus.
Ja tänään on
Pyhän Nikolauksen päivä



Tänään on myös

Eli tekoturkiksia 
vaan päälle ja juhlimaan... 








Onnea 
itsenäinen Suomi, 
102-vuotta! 




















2.11.2019

Muistelupäivä











Terveisiä sinne
minne emme voi nähdä
kaikille heille
joita meillä on ikävä

-Una Reinman  



Lisää runojani 
Runosivustollani.








 Suomessa vietetään Pyhäinpäivää
eli pyhäinmiestenpäivää nykyään aina lauantaina, 
aikaisintaan 31. lokakuuta 
ja viimeistään 6. marraskuuta.



Lauantaina se on ollut Suomessa vuodesta 
1955 lähtien ja samalla Marian ilmestyspäivä siirrettiin sunnuntaille.

Suomessa katolinen kirkkokin viettää samalla Kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja sitä seuraavana päivänä eli marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina Kaikkien pyhien juhlaa eli Pyhäinpäivää.


  
Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kuolleiden päivä (esp. Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain Día de Muertos) on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta. 


Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä.

Synkästä juhlinnan aiheesta huolimatta se on iloinen, jopa riehakas juhla.
 

Päivää vietetään myös Yhdysvalloissa, jossa on suuri meksikolaisvähemmistö, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Brasiliassa se on yleinen vapaapäivä. 


Halloween eli vanha pyhäinpäivän aatto on kuitenkin anglosaksisten maiden tapaan yhä 31.10. eli viimeistään pyhäinpäivänä, joskin käytännön syistä Suomessa tätä epävirallista päivää juhlitaan eniten jo edeltävänä lauantaina tai vasta pyhäinpäivänä.



Venäjällä pyhäinpäivää nimitetään Vanhempienpäiväksi. Silloin on vanhastaan käyty haudoilla ja muisteltu kuolleita ystäviä ja sukulaisia.







 


20.6.2019

Hyvää Juhannusta!





✿•*¨`*• Kesä •*¨`*•✿





Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. 

Juhannus on Suomessakin ollut muinaisuskontoon liittyvä Ukon juhla,  sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.


Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 
 
Juhannuskokkojen poltto on alunperin tapahtunut pahoja henkien karkotuksena. Niitä poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
  Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.
 


 Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri, katsomalla  keskiyöllä lähteeseen. 

Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vihdalla

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 





 

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. 
 



Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.  
 
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla. 
 
 Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa. 






Suomessa juhannus on yöttömän yön juhlaa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. 
 Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.  



Lähde: Wikipedia 


*****************************

Toivottavasti sinun 
juhannuksenvietto-
paikkakunnallasi 
on kiva sää oleskella ulkosalla







12.6.2019

Syökää yhdessä










Tänään saamme kaikki viettää 
Punaisen ruusun päivää 
sekä Lapsityövoiman vastaista päivää.

Mm tuolla sekä tuolla 
olisi kaikenvärisiä ruusuja... 





Ja illalla vietetään Illallista taivaan alla, 
ainakin Hesassa, jossa vietetään myös Helsinkipäivää, mutta koko Suomessa 
illallisen voi järjestää viimeistään elokuussa, tarkalleen 8.8.2019. 




Lisää tietoa mm tuolla. 
Olen kirjoittanut tästä aiemminkin 
mm tuolla...





Tänään on myös Teräsmiespäivä
sekä Pähkinävoikeksien päivä ja
kansainvälinen Falafelipäivä.






12.5.2019

Hyvää äitienpäivää!









Hyvää äitienpäivää äideille, 
mummoille, kasvattajille, 
anopeille, jne kaikille 
juhlapäivänsä ansainneille! 




Muista ettei äiti tarvitse mitään 
kalliita lahjoja. Aikasi on hänelle 
tärkeintä. 


Sinä itse 
olet paras lahja 
äidillesi. 

 









Suomalaisuuden -
ja Snellmanin päiväkin on tänään.   

Snellmanin päivää suositeltiin liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1952 päivä tuli almanakan liputuspäiväluetteloon, eli tänään on monta syytä liputtaa. 

Suomalaisuuden päiväksi Snellmanin päivä 
nimettiin vuonna 1978.   










Jos sairastat fibromyalgiaa, 
eli pehmytkudosreumaa 
- minun laillani, 
niin voit tänään pukeutua purppuraan, 
koska on myös tämän kurjan 
särkysairauden teemapäivä. 





Tänään vietettävä Kansainvälinen sairaanhoitajapäivä
on vuosittain Florence Nightingalen syntymäpäivänä 12.5.  vietettävä vuosipäivä, jolla juhlistetaan sairaanhoitajien panosta yhteiskunnassa. Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto on viettänyt kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vuodesta 1965. Nykyisellä paikallaan päivää on vietetty vuodesta 1972.




1.5.2019

Hauskaa Vappua!






Olemme päässeet keväässä 
jo toukokuun ensimmäiseen päivään 
jolloin liputetaan siniristilippuja ja 
toivotellaan kaikille iloisesti  
Hauskaa Vappua




Päällekin ehkä voi jo pukea jotain 
keveämpää kuin toppatakin...? 
Toivon niin ainakin. 

Vappu on yleensä aina kylmää 
ja varsinkin tuulista aikaa... 
Silti toiset väittävät toukokuun 
olevan jo kesäkuukausi... 




Picnic metsässä, 
järven rannalla taikka puistossa 
kuulostaisi tänään silti kivalle. 
Ystävien seurassa ja vaikkapa siinä toppatakissa. 



Tänään on myös 
Uskollisuuden päivä
sekä Rehtoripäivä.