Etiopialaiset nauttivat kahvipapuja ensimmäisenä jo ennen 1000-lukua. He jauhoivat kahvimarjoja, sekoittivat jauheen eläinrasvaan, ja käyttivät näin saatuja patukoita energiaa antavina matkaeväinä. Jotkut syövät Etiopiassa edelleen tällaista ruokaa.
Kahvin keksimisestä kerrotaan tarinaa, jossa etiopialainen vuohipaimen havaitsi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Luostarissa marjoista ryhdyttiin tekemään juomaa, jonka maine kiiri hitaasti Arabiaan.
Kahvijuoman keksijöinä pidetään arabeja,
jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla.
Eurooppaan kahvia toivat venetsialaiset kauppiaat vuonna 1615. Aluksi kahvia myytiin lääkkeeksi. Venetsian papisto tuomitsi kahvin aluksi ”Saatanan kitkeränä keksintönä”, mutta paavi antoi juomalle hyväksyntänsä maistettuaan sitä. Englantiin kahvia alettiin tuoda 1650-luvulla, Ranskaan 1660-luvulla ja Pohjois-Saksaan 1670-luvulla.
Euroopan ensimmäinen kahvila avattiin Venetsiassa vuonna 1683. Vuonna 1720 avattu Caffè Florian on edelleen toiminnassa. Lontoossa avattiin Lloyd’s-kahvila vuonna 1688. 1700-lukuun mennessä kahviloista oli tullut merkittävä osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria.
Maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia,
joka tuottaa noin kolmasosan maailman kahvista.
Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka maistoi kahvia. Turkulainen Käg oli kamaripalvelija Schleswig-Holsteinin herttuan seurueessa tämän Persian-matkalla ja sai maistaa kahvia vuonna 1637.
Ruotsin valtakunnassa tuli vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761. Sen jälkeen kahvi kiellettiin Ruotsi-Suomessa - tietenkin hurrit kahvinkin suomalaisilta ovat menneet kieltämään! =( useita kertoja muutamaksi
vuodeksi kerrallaan vuoteen 1802, jonka jälkeen se on pysynyt
sallittuna.
Kieltojen aikana Suomessa opeteltiin käyttämään
kahvinkorvikkeita, joihin käytettiin etenkin rukiinjyviä.
Toisen maailmansodan
aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa
oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria.
Vuonna 1943 otettiin käyttöön kahvinvastike, jossa ei ollut oikeaa kahvia lainkaan. Kahvinkorvikkeena ja -vastikkeena käytettiin myös
juurisikuria. Sikurissa oli kahvin tapaan katkera jälkimaku, mutta
se oli kahvia huomattavasti halvempaa.
Suomalaiset
ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen
kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa. Sitä ei
tiedetä, miten kahvi levisi Etiopiasta Arabiaan. Kahvia tiedetään
viljellyn Jemenissä viimeistään 1400-luvulla ja luultavasti paljon
aikaisemminkin. Ensimmäiset kahvihuoneet avattiin Mekassa,
ja pian kahviloita oli koko arabimaailmassa. Kahvilat olivat
yhteisöllisen ja liike-elämän keskuksia, mutta kun niistä tuli myös
poliittisen toiminnan keskuksia, ne kiellettiin. Myöhemmin kielto
korvattiin kahvi- ja kahvilaverolla. Jemenistä kahvinviljely levisi
1500-lukuun mennessä Persiaan, Egyptiin, Syyriaan ja Turkkiin, josta kahvikulttuuri levisi ympäri Lähi-itää. Konstantinopoliin syntyi runsaasti uusia, ylellisiä kahvihuoneita.
Italialaisia, kuppi kerrallaan tehtäviä kahvijuomia on valmistettu
pienissä kahvibaareissa 1900-luvun alkupuolelta asti. Vuonna 1905
kehitetyllä Pavonin laitteella espresso -kahvi valmistui nopeasti. Vuonna 1948 Gaggia kehitti koneen, jolla kahvikupillisen pinnalle syntyi ominainen vaahto, crema. Gaggian koneella voitiin myös vaahdottaa maitoa höyryn avulla, jolloin syntyi cappuccino, joka teki italialaistyyppisestä kahvista vihdoin suosittua myös englanninkielisissä maissa.
Yhdysvalloissa erikoiskahvien myynti alkoi kasvaa 1980-luvulla, ja
1990-luvulla italialaistyyppistä kahvia myytiin enemmän kuin
suodatinkahvia. Amerikkalaisten makuun sopi cafe latte jossa oli
paljon maitoa, ja jota maustettiin usein erilaisilla makusiirapeilla.
Manner-Euroopassa espressojuomien nauttimisesta tuli nuorisolle tapa
korostaa ”eurooppalaisuutta”.
Kahvi ja sydänterveys
Kahvinjuonnin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin selvittäneiden
tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti saattaa pienentää sydän- ja
verisuonitautikuolleisuuden riskiä1-9. EFSA:n (Euroopan
elintarviketurvallisuusviranomainen) kofeiinin turvallisuutta
käsittelevän tutkimuskatsauksen perusteella kohtuulliseksi
kahvinjuonniksi voidaan määritellä 3-5 kupillista kahvia päivässä. /Kahvi ja terveys
Joka toinen suomalainen käyttää heijastinta. Heijastin lisää
jalankulkijan näkyvyyttä ja turvallisuutta pimeällä liikuttaessa. Siksi
Liikenneturva kehottaa kaikkia kiinnittämään heijastimen –viimeistään
nyt.
Vuoden pimeimpänä ajankohtana loka-tammikuussa sattui 43 %
jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä
tapahtuneet henkilövahingot painottuivat näille kuukausille.
Käytä heijastinta oikein
Kiinnitä riippuheijastin polven korkeudelle tien puoleiselle sivulle.
Heijastimen pitää päästä heilumaan vapaasti ja näkyä sekä eteen, taakse
että sivulle.
Myös stretch- tai jousiheijastin kiinnitetään tien puoleiselle sivulle ranteeseen tai kyynärvarteen.
Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee
pimeässä tai hämärässä kulkevan jalankulkijan. Molemmin puolin
kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan
myös leveyssuunnassa.
-Liikenneturva
Tänään on myös
Tänään on myös Valtakunnallinen avannepäivä.
- Maailman avannepäivä on 3.10.
