Taas valkeata joulua...

Mielessäin ootan minä vaan... 

Mutta mustan kai saan...? 

Etelä-Suomeen ei lumipeite kerinnyt 

jouluksi, ainakin mitä sääennusteisiin 

on luottaminen...  

Eiväthän ne ennusteet oikeassa aina ole, mutta nyt taitavat olla.  

Talvi tulee etelään nyt taas hieman myöhemmin. 

Onhan se muutamana aiempanakin vuonna saapunut vasta tammikuussa. 

Keravalla on näin tummaa ja pimeää... 
Mutta me introvertit tykkäämme vaeltaa pimeässä. =D 

Parvekkeella on toisinaan 
tämän näköistä. 

Hani osti minulle suloisen jouluruusun 

Pirilän kukkatalosta, Tuusulasta.

- Ajattelin että jospa sieltä ostettuna jouluruusussa ei olisi ötököitä, joita niissä aina on...

Siinä oli paljon nuppuja, jotka kuitenkin valitettavasti alkoivat pian tipahdella... 

Kukat muuttuivat heti auettuaan vihreiksi. 

Oli jännää, etteivät ne pysyneet valkoisina? 

Inhotuksekseni huomasin tällä kertaa kirvojen sijaan, joita tavallisesti aina jouluruusuissa on, kukan mullassa valkoista seittiä joka peitti joitakin muita ötököitä ja niin jouluruusu joutui pian parvekkeelle. 

En halunnut että sen seittiötökät siirtyisivät 

ihanaan vuoden vanhaan huonekuuseeni. 

Myös viimeinen Barcelonamurattini joutui parvekkeelle koska se vilisi samoja inhottavia ötököitä joita kaikkiin parvekekasveihin tuli kesällä. Ihmeen korkealle ne ötökät ilmavirtojen myötä vaelsivat. Nyt minulla ei ole enää yhtään alkua tai purkkitainta tuosta häämatkalla mukaani nappaamastani jättimuratista. 

Pitänee käydä Espanjassa...

(Kokeilin ensin tuhota ötököitä 

ötökkäpuikoilla, sekä tästä 

että myös jouluruususta, mutta ötökät 

tuntuivat vaan piristyneen!)

 

Miehellä oli kyllä Espanjaan taas työmatka viime viikolla mutta hän ei muistanut napata matkalaukkuun muutamaa oksaa paikallisesta jättimuratista. Hmmm, se on itse haettava ensi kerralla kun ja jos pääsen itsekin mukaan. Muratti kestikin viitisen vuotta, 

mutta nyt se tuskin parvekkeella pakkasöitä kestää...

Nyt meillä on surkean helle- ja ötökkäkesän jäljiltä sisätiloissa vain kolme viherkasvia: huonekuusi, orkidea sekä jukkapalmu jonka ostin entiseen kotiin juuri ennen kuin se koti laitettiin myyntiin. 

Lempipaikkani kotona on 

sohvannurkka, neulepuikot 

käsissä... 

Tässä syntyy tyttären toiveesta 

hänelle harmaat sukat. En 

voinut tietenkään ihan kokonaan 

harmaita neuloa, piti hieman väriäkin laittaa mukaan, ihan silkasta ilosta. =)

 

Maailmalle on lähtenyt 

kaikenlaisia neulottuja juttuja. 

Mm tuonne Joulupuu-keräykseen... 

Jotain maailmalle lähteneitä... 

Meillä on muuten miltei kaikki joulukoristeet vieläkin varastossa. Tämä on niin pikkuruinen asunto että tuntuu turhalta kantaa tänne joulukoristeitakaan... 

Kaupoissa ihailen joulukkia. 

 

Tämän paikallisen kukkakaupan ikkunoita käyn aina kurkkimassa kun siitä ohi kuljen...

Keravan joulunavausmarkkinoilta joulukuusikuva.

Tai pihtahan se...

Kuustakaan meille ei mahdu. 

Mutta ihailen ja nuuskuttelen niitä muualla. 

Keravan iltahämärää... 

Keravalaisia kirsikkapuita 

jouluvalaistuksessaan... 

Keravan torilla on 

tällainen komea joulukuusi. 

Uuden kodin parvekkeella

Kesäkuussa lankaköynnös 

köynnösti näin. 

Alussa parvekkeella 

oli 18 kukkaruukkua... 

Nyt niistä ovat sitkeimmät 

enää jäljellä. 

Pariin kasviin iskivät kirvat. 
Lensivät kadun lehmuksista korkealle parvekkeelle... 

Ne kasvit piti heittää pois.

- Niin kävi mm mehikasveille, jne...  

Hirmuinen kuumuus taas  näännytti  rakkaat 
pelargonit, tähkälaventelit  

sekä sääkukat... =( 

 Näitä seuraavissa kuvissa 

esiintyviä kasveja on jäljellä, sekä 

mansikka-amppeli ja salkoruusun 

alkuja. Kaksi viimemainittua 

ajattelin viedä Maman mökille 

kasvamaan. 

Viimevuotinen joulutähti 

kukki vielä 

uuteen kotiin saapuessamme. 

Tiesitkö että joulutähden siemen  

on sydämenmuotoinen... 

Joulutähden innokkaita 

kukkia keväältä. 

Kukkahan on varsinaisesti 

tuo keltainen pieni ja mitätön 

ja nuo punaiset ovat itse 

kasvin lehtiä. =) 

Tällä hetkellä se ei enää kuki. 

Se on helteillä tiputtanut kaikki 

värikkäät lehtensä, kukkansa ja 

nuppunsakin. Mutta se on kasvanut 

aika mahtavan kokoiseksi.

Otin pari sydänsiementä  talteen...

Tänne muuttaessamme jättimuratit 

olivat vielä lyhyitä. 

Nyt ne ovat 

venähtäneet pituutta... 

Ne hiippailevat komeina jo lattialle, 

kurottaen kohti ikkunoita...

Tuolla amppelissa on yksi 

muratti joka oli keväällä 

pelkkiä latvuksia mullassa.

 Sadepäivän viettoa 

parvekkeella... 

 Illan tummuessa 

iltarusko värjää 

taivaanrannan. 

Tällä parvekkeella voi oleskella 
vain viileinä ja sateisina 
päivinä. 
Tai myöhään illalla kun on 
aika kastella kasvit... 
Tai aamuvarhain. 

Rakastan iltaruskoja. 

Parvekkeella

Uuden kodin lasitetulla parvekkeella 

on hirvittävän kuuma ja osa tänne 

laittamistani kasveista onkin jo 

siksi menehtynyt. 

Nämä ovat jäljellä... 

Pelargoneja pitää tietenkin olla. Aina...

En kehdannut entisen kodin kukkapenkistä 

ottaa yhtään alkua mukaani sitä somaa ja rakasta 

tähkälaventelia. 

Tämän yhden hieman erilaisen version 
löysin Lahdesta ennen muuttoamme 

Tavaratalo Kärkkäisen pihan löytönurkasta 
ihan kuivettuneena, kahdella eurolla. 
- Eivät uskoneet sen selviävän, 
mutta sehän piristyi ja selvisi. 

Sääkukat, eli/tai tähtisilmätkin ovat sieltä. 
Nekin jo meinasivat läkähtyä kuumuuteen, 
ennen kuin keksimme asentaa verhot parvekkeelle. 

Lankaköynnöstä löytyi Orimattilan 

Tokmannilta juuri ennen poismuuttoamme 
siitä kylästä...  

Viime vuonna lankaköynnöksetkin (mm) 

 kasvoivat niin upeasti terassillamme, 

että niitä piti nytkin saada, 
vähän niin kuin lohdutukseksi... 

Matkamuistomuratti ilahtui päästessään 

ulos jälleen, pitkän talven jäljiltä. 

Saapa nähdä miten ihmeessä saan sen taas 

talvetettua, kun nykytaloihin ei 

tehdä edes ikkunoille kukkalautoja... 

Pitää kehitellä jokin kukkapöytäviritys... =D

Tässä siitä erilaisesta tähkälaventelista 

hieman kuvia. 
Se tuoksuu herkän hempeälle. 

Jouluksi Murusilta saatu joulutähti innostui 

päästessään parvekkeelle. Sillä on yhä 

punaisia lehtiä piilossa vihreiden takana...

Se tekee hurjana uusia lehtiä koko ajan. 

Sen juurelta pitää napata pieni 

sitruunanalku omaan ruukkuunsa... 
(Done...) 

Mehiruusukkeet ostin Viron 

reissulta keväällä. 

Joulun jälkeen alesta hankittu 

huonekuusi on tehnyt kokonaan uuden 

latvuksen ja paljon uutta vuosikasvustoa. 

Kun vertaan tammikuun kuviin, se on 
kasvanut hurjasti! 

Kirjavan, kiharalehtisen rönsyliljan 

hankin keväällä Virosta. Se on saanut 

 saanut aikaan poikasia. 

Mintun otin matkaani entisen 

kodin yrttipenkistä. 

Joulunjälkeistä elämää

Vaikka joulu on jo pois kerätty, silti 

jotkin asiat vielä muistuttavat siitä. 

Viikonlopun aurinko hellitteli olohuoneen 

ikkunalaudan viherporukan hehkumaan. 

Varisemaan alkaneet pikkukuuset 

kestävät vielä hetken pakkasessa 

ja somistavat pihapiiriä. 

Lumi tulee vuosi vuodelta myöhemmin. 

Avaruus muuttuu ja muuntuu, samoin 

maapallo joka elää omaa elämäänsä 

meistä ihmisistä riippumatta. 

Ilmastonmuutos on käsitteenä 
keino syyllistää ihmisiä. 

Ilmastonmuutokset ja lämpenemiset 
ovat maapallolle tuttu ilmiö 
koko maapallon olemassaoloajalta.
Miettikää nyt vaikka jääkausia 
ja niiden sulamisia... 

On ihan sama mitä ihmiset tekevät, 

maapallo muuntuu ja muuttuu.

Se kylmenee, se lämpenee, 
säät vaihtelevat... 

Ainoa mitä ihmiset voivat tehdä 

on rakastaa tellusta, lakata roskaamasta 

ja turmelemasta maapalloa ja sen meriä, 
suojella sitä päästöiltä ja saasteilta, 
että se säilyisi jälkipolville... 

Punaisen Pikkutalon pihapiiri 

on aina jouluisen näköinen. 

Koska säät vaihtelevat 

on mm jäälyhtyjen teko osoittautunut 

oikukkaaksi, niiden vuoroin jäätyessä 

ja vuoroin sulaessa. Nämä ovatkin 

jo kolmannet jäälyhdyt tänä vuonna.

Joulukuusemme nököttää lumen 

koristelemana grillikatoksen luona. 

Ostimme Tokmannista joulunjälkeisestä alesta 

valonauhaa jolla valaisimme grillikatoksen 

ja sen lähipuut. 

Valaistus ilahdutti meitä niin kovin, 

kun ennen tämä piha on ollut talvisin 

seudun pimein piha, että ostimme lisää 

valonauhaa jolla koristelimme myös 

terassin, ja pihan valoisuus ja kauneus 

kovin vielä lisääntyi. 

Sähkölaitoksen tyypit kävivät yhtäkkiä 

tämän vuoden ensimmäisellä viikolla

katkaisemassa erään kuusen latvan... =( 

Latva ei ollut lähelläkään sähköjohtoja! =( 

Turha kuusenlatvan katkaisu ja vielä 

joulun jälkeen harmittaa yhä. 

Ennen joulua olisin tehnyt siitä 

meille kauniin joulukuusen... 

Se saa seistä nyt lintujen suojapaikkana 

lintulaudan vieressä. Pikkulinnut 

tykkäävät syödä auringonkukansiemenensä 

suojaisessa paikassa, pensaan tai puun oksalla.

Takan päällä asui joulunajan 

tonttuja ihan omassa uudessa talossaan. 

Siellä ne hengailivat enkelien kanssa. 

Ikivanha paperitähti on vielä 

kirjanurkkauksen koristeena...

Makuuhuoneen valonauha saa vielä 

olla tunnelman luojana.