Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maman puutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maman puutarha. Näytä kaikki tekstit

11.8.2017

Sateinen puutarha







Viime viikonloppuna Maman puutarhasta 
ei meinanut saada kuvia jatkuvan sateen vuoksi. 
Sateen tauottua tartuin tilaisuuteen 
ja sain hetkeni kameran takana.





Tuloksena nämä pisaraiset kukat ja 
köynnökset ihanassa tunnelmallisessa 
Maman puutarhassa. 




Sadepisarat saavat kuviin 
uusia ulottuvuuksia. 




Ei voi sanoa että sadekuvat olisivat 
mitenkään surullisia. 
Ne ovat vain erilaisia. 
Tunteellisia...





Maman puutarha on 
hyvin runsaan monipuolinen. 
Lajien kirjo on mahtava. 
Hänen puutarhassaan on enemmän 
perennoja kuin läheisellä 
kuuluisalla puutarhalla. 
=)



Silti kamerani etsii näitä 
tuntemiani ja rakkaita yksilöitä. 

Vähän sama kuin jos olisi 
suuri ihmisjoukko täynnä 
mielenkiintoisia kasvoja 
mutta siellä pilkahtaisi muutama 
rakas sukulainen tai tuttava, 
jolloin et enää näe niitä muita 
vaan silmäsi etsivät niitä 
omia rakkaita... 




Elokuussa pihoilla ja muutenkin 
luonnossa voi aistia syksyn 
läheisyyden. 

Luonnon rytmi hidastuu 
ja on aika vaipua hieman 
uneliaaseen olotilaan. 





Maman liljat eivät vaihda 
värejään, toisin kuin minun 
pihallani.



 



Äitini rakastaa mm samettikukkia. 







Romanttinen orvokki-istutus!






Maman jaloritarinkannukset ovat 
kasvaneet miltei kolmimetrisiksi! 
Niiden kukkivan rungon osiokin 
on 50 - 60 cm pitkä! 




Ritarinkannukset kasvavat 
omenapuiden oksien lomassa 
hieman sateelta suojassa. 




Aivan mahtavia! 
Miltei kolmimetrisestä kasvista on puolet 
lyhemmän kuvaajan vähän vaikeaa saada 
kunnollista kuvaa. =) 




Suklaakirsikka.



Viimeisiä lumoavan tuoksuisia ruusuja 
on yhä kukassa.




Äitini humalasalot 
Humulus lupulus, ovat portin 
muotoisia ja kolme ja puoli metriä 
korkeita, ja humalat olisivat kevyesti 
jatkaneet matkaansa vielä lisää... 



Nämä humalaköynnökset kasvavat 
Maman kesäkeittiön seinustalla. 




Humalan emikasvin käpymäisiä 
hedelmiä eli pähkylöitä. 




"Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1734 lakiin kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto” ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on saman lain mukaan annettava sakkorangaistus. Käytännössä kyseessä on kuollut kirjain, jonka noudattamista ei enää edellytetä eikä valvota. =D

Vaikka humalankasvatuksella ei enää ole Suomessa kaupallista merkitystä, se on edelleen yleinen koristekasvi. Puutarhoissa kasvatetaan sekä emi- että hedekasveja. Lääkekasvina humalaa käytetään sen rauhoittavan ja vatsan toimintaa lisäävän vaikutuksen takia.

Oluessa humalaa käytetään antamaan oluen makuun karvautta ja hedelmäisiä aromeja, kirkastukseksi sekä estämään pilaantumista. Karvaan maun olueen antaa hedelmöittymättömien emikasvien "käpyjen" tähkäsuomujen erittämä lupuliini. Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita." -Wikipedia-





















26.6.2017

Juhannuksen muistoja





Osa Murusista ja me kaksi olimme 
Mamani mökkivieraina juhannuksena. 

Mansikkamäen ihana tila otti 
meidät vastaan emäntänsä tapaan 
viraanvaraisena ja ihastuttavana.



Maman rhodot kukkivat ihan 
mielettömästi! 



Itselläni on tämän värinen rhodo 
jossa on YKSI kukka. 


Maman useissa pensaissa oli 
satoja ellei tuhansia kukkia. 
Näissä kuvissa on niistä vain murto-osa. 


 Mamalla on viherpeukalo!




 Mamani rakastaa sinisiä orvokkeja.



Tämä on Maman edelliseltä mökiltä 
Asikkalasta tähän pihaan 
siirretty erikoiskielo. 
Kookas ja kaunis. 


Raesateet ovat yrittäneet tehdä tuhoa... =(  
Saisivat mokomat rakeet nyt 
jo loppua!!!! Miekin pelkään 
pionieni puolesta...



Äiti-Mama on siirtänyt metsäkurjenpolvia 
tonttinsa metsäosuudelta puutarhaan 
jossa niistä kasvaa tietenkin hänen hoidossaan 
mahtavan kokoisia ja uhkeita. 



 Aikoinaan Hollolassa asuessamme ihailimme äidin 
kanssa Salpakankaan seurakuntakeskuksen 
seinällä kasvavaa piippuköynnöstä. 
Mama hankki sellaisen tänne mökilleen vuosia 
sitten ja kesäisin köynnös peittää pihan vanhan 
pienen navetan miltei näkyvistä. 


Piippuköynnös yrittää 
kurkottaa taivaalle. 



Kevään viimeisiä tulppaaneja 
lemmikkien kera.


 Päivänliljoja kukassaan.








 Eri syreenilajikkeita Maman pihalta. 
Kaikkia en edes älynnyt kuvata... 





Maman mökki on kuin 
suoraan Karjalasta, vaikka 
Hämeessä sijaitseekin. 







Akankaali koreana. 
Olen saanut tätä Mamalta 
meidänkin pihaamme mutta ei 
se meillä lähtenyt kasvamaan. 
Jospa minulta puuttuu se jokin 
tietty kosketus? 









Vein mukanani Mansikkamäelle 
tietenkin mansikkakakun...  
Lisäsin päälle vielä kirsikoitakin 
kun itse olen niihin ihan hupsuna! 


Meitä hemmoteltiin kaikella ihanalla! 
Oli leivitettyä kananrintaa, uusia perunoita 
valkosipulivoilla, ihanaa salaattia, 
savukinkkua juustolla, ranskan 
perunoita jne...!

Lähdimme illalla massut pullolaan 
ja suupielet kohollaan. 











Maistelimme meillä vielä lasilliset 
Oodi vapaudelle -kuoharia. 

Oli kyllä turhan hapanta (kuivaa) 
miulle, mutta muut pitivät siitä. 

Olen kai liikaa myynyt kirpparilla 
tavaroita kun ei meiltä löytynyt 
edes neljää samanlaista 
samppanjalasia. =) 




Sunnuntaina Muruset auttoivat Hania 
rakentamaan kesäkeittiön lattiaa. 
Siihen sitten kannettiin Tokmannista 
hankittu isompi hiiligrilli jossa 
paisteltiin kanankinttuja, ananasta, 
pottuja ja maggaraa ja vielä 
jälkiruuaksi lettuja. 

Kuvassa miun gluteenittomia lettusiani. 
Ne tavalliset, joita muut söivät, 
 taisivat pysyä koossa 
paremmin kuin nämä. 
Mutta makuhan se on tärkein. =) 









3.7.2016

Sementtisydämiä kukkapenkkiin




Näin komeita ovat ukkolaukat muualla. 
Meidän pihaltamme talvipakkanen vei ne.



Nämä komeat korkeat ja yksilöt 
olen kuvannut äitini puutarhassa. 
Saniaisetkin ovat kasvaneet hänellä tänä kesänä 
aivan hurjan pitkiksi! 



Hah, meillä on vaan tämän yhden ja ainoan jämät. 

Kukkapenkistäni siintää viime kesän remonttiurakan jäännöksiä: 
kun piti sinne tänne valaa koko ajan jotakin ja päivän 
päätteeksi astian pohjalle jäi sementtiä, 
ennen astian pesua kaivoin pihaan,
hiekkaan sydämenmuotoisen kuopan
ja kaavin loput sementit siihen kuivumaan. 



Niin syntyi monta sydäntä 
kukkapenkin askelmiksi. 






29.6.2016

Juhannusta kuvina



Maman omistaman vanhan tilan nimi on Mansikkamäki. 
Pikkuveli oli tehnyt portille ihastuttavan nimikyltin. 
Ihana Veli!!! Ihana yllätys!




Maman Kesäkoti toivotti meidät lämpimästi
 tervetulleiksi monin eri tavoin. 



Maitokärryt vanhoine entisen maatilamme maitotonkineen 
koristivat juhannuspihamaata. 


Haikealta tuntui nähdä Papan nimikirjaimia yhdessä tongista... 
Pappa oli minulle hyvin rakas...


Harvalla on niin korkeaa ruusua että voidaan 
puhua ruusupuusta. Maman punalehtinen ruusu kasvaa 
kuitenkin 3 - 4:ään metriin saakka ja siihenpä voi 
ripustaa vaikkapa kynttilälyhtyjä niin kuin Pikkuveli 
oli tehnyt. 

Emme ole koskaan harrastaneen juhannuskokkoja. 
Kokot ovat jotenkin pelottavia... 
Meidän kokkomme ovat kynttilöitä. 
Nekin turvallisesti lyhdyissä.


Maman kesäkeittiö ravitsi meidät ja Esikoisen joka oli 
Ainokaisensa kanssa liittynyt seuraamme. 

Kesäkeittiön antimet olivat mmmmmmmm herkullisia! 



Juhannukseen kuului myös ahomansikoita.


Pikkuveljen tuulimylly pyöri letkeään tahtiin 
juhannuksen lämpimissä tuulissa. 




Maman mökin sorsalammikko. =) 
Eläimiä ei vahingoitettu tässä
juhannuksen vietossa. =) 



Kyllä me sen verran suomalaiskansallista vesiurheilua
harrastimme että käväisimme jopa uittamassa varpaitamme 
juhannuspäivänä. 



Oli vettä, hyttysiä ja aurinko paahtoi 
kuin helteellä konsanaan. 
Ihan lämmin oli juhannus 
ainakin meillä. =) 


Kiitos kaikille juhannustoivotuksista 
edellisissä postauksissani. =) 

Toivottavasti teilläkin oli kiva 
ja toivottu kesäjuhla.