Näytetään tekstit, joissa on tunniste valamonruusu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valamonruusu. Näytä kaikki tekstit

12.6.2025

Punaisia ruusuja



Kesäkuussa ruusut alkavat kukkia kaikessa loistossaan, esitellen eloisia värejään ja rikkaita tuoksujaan. Ruusu, rakkauden ja kauneuden symboli, kaunis sekä tuoksuva kukka, on inspiroinut lukemattomia runoilijoita ja taiteilijoita ympäri maailmaa. Mutta ruusut eivät ole vain kauniita, vaan kukan monipuolisuus ulottuu puutarhaestetiikasta hajuvesiin ja lääketieteeseen, jossa sen ominaisuuksia arvostetaan hyvinvoinnin edistämiseksi. 
Tänään voisimme viettää erityistä Punaisten ruusujen päivää, #RedRoseDay vaikka se onkin esimerkiksi Suomen kannalta aivan liian aikaista. Meillä täällä saarellakin ne punaiset ruusut ovat vasta hennolla nupulla. Juhannusruusu on sitävastoin tehnyt jo muutaman kukankin. Rankkasade ja kovat tuulet veivät tosin ne jo poiskin. 
Koko kesäkuu on ruusujen kuukautta, kun ne ihanuudet aloittavat kukintaansa ja monet kukkivat aivan syksyn pakkasiin saakka. 
Punaisen ruusun päivä oli aikoinaan osa ystävänpäiväviikon juhlintaa, mutta jostain tuntemattomasta syystä se eriytyi omaksi päiväkseen jossain vaiheessa viimeisten kymmenen vuoden aikana.

 



Ruusuja nähdäksesi vieraile puu- ja ruusutarhoissa, joissa on eksoottisia lajeja esillä upeasti. 
- Nämä ihanat ruusut kasvoivat Retiron puistossa Madridissa. 

  

 


 

Ja he, - joilla sellainen on - viettävät mieluummin aikaa omassa puutarhassaan, ehkä valmistaen erityisen aterian nauttiakseen ulkona samalla kun nauttivat omien ruusunkukkiensa tuoksusta.
- Kaikki Valamonruusut on kuvattu vanhan kotimme Punaisen Pikkutalon pihamaalla aikoinaan... 

  

 

 


 Olipa kyseessä sitten erityinen henkilö tai perheenjäsen, ei ole koskaan huono asia antaa hänelle ruusu! Tai monta...  
Tietenkin oikeiden ruusujen ostamisessa on oltava tietoinen.
Ruusujen kohdalla valinnanvaraa on runsaasti, mutta kaikkien näiden valintojen mukana tulee suuri vastuu. Jos aiot hemmotella naista tai herrasmiestä, jolla sattuu olemaan kasvitieteellisiä kiinnostuksen kohteita, sinun on oltava tietoinen valitsemistasi ruusuista. 
Ruusut ovat yksi intohimon ja rakkauden kansainvälisistä symboleista, jotka voivat viedä sinut toisen syleilyyn. Niillä on symboliikan painoarvoa ja jokainen väri kertoo oman tarinansa – punaisen syvistä intohimoista valkoisen puhtaaseen viattomuuteen. Ruusujen eri värit ilmaisevat erilaisia ​​tunteita, kuten rakkautta, kiitollisuutta ja ystävyyttä, mikä tekee niistä monipuolisen valinnan moniin tilaisuuksiin. 

 

Miten kukalla voikin olla niin paljon voimaa?

 

Näyttää siltä, ​​että kaikista vuosisatojen universaaleista vakioista, jotka näyttävät kestäneen pisimpään, on se, että miehet ovat usein avuttomia ilmaisemaan tunteitaan. Ruusuista näytti muodostuneen eräänlainen viestintäväline, jolla miehet saattoivat sanoa jotain ihanaa sanomatta sanaakaan.
Sillä ei ole väliä missä päin maailmaa olet, jos annat rakkaallesi ruusun, olet varmasti välittänyt rakkauden viestin eteenpäin. Maailma on täynnä koettelemuksia ja vastoinkäymisiä ja on mukava ajatella, että niin syvä ja monimutkainen tunne kuin rakkaus voidaan ilmaista antamalla yksi kukka. Tai kimppu...

  

 


Varhaisimmat tiedot ruusujen viljelystä ovat lähes 5000 vuoden takaa, ja kuten useimmat asiat, se alkaa kaukoidästä, mutta löysi pian tiensä Roomaan ja Kreikkaan. Uskotaan, että ruusuja pidettiin ylellisyysmuusana ja niitä jaettiin rikkaiden kesken, jotka sitten antoivat niitä taiteilijoille inspiraatioksi. Näyttää siltä, ​​että useimpien tuon ajan kasvitieteellisten poimimien tavoin ruusut löysivät tiensä aikansa lääketieteeseen, ja kaikki tämä tapahtui ennen kuin yksikään henkilö oli käyttänyt yhtään ruusua rakkauden merkkinä tai anteeksipyyntönä. 
Jos kelaamme hieman eteenpäin näemme että vaikka ruusu nykyään symboloi rakkautta, tunnemme suuren 1400-luvun taistelun edelleen ruusujen sotana. Englannissa käytiin sota, jossa kaksi osapuolta käyttivät ruusun symbolia armeijansa edustamiseen. Jopa niin täydellisellä asialla kuin ruusulla voi olla historiassaan jonkin verran vihaa.





Vaikka maailma onkin yhä enemmän ihastunut automaatioon, teknologiaan ja kaiken tekemiseen verkossa, romantiikalla ja ruusuilla on aina erityinen paikka kaikkien sydämissä. Mutta nykyäänkin rakkauden sanoman välittäminen voi olla vaikeaa, varsinkin kun moderni elämä ympäröi meitä niin helposti.
Mutta hei, anna hänelle ruusu.
- Tai kokonainen ruusun juurakko, josta on iloa vuosiksi! 

Kiitos DOTY 


12.6.2020

Punaiset ruusut






Tänään on








Kimppu tällaisia
piristää aina! 










Tässä lisäksi muunkin värisiä ihanuuksia... 





























Lopuksi pari kuvaa entisen kotipihan Valamonruusuista... 




PS: 
Minua oikeasti surettaa tämä lupiini-viha mitä Suomessa nyt vaahdotaan, koska EU on sitä mieltä kuin on... =( 

Tienpenkat ovat kauniita niiden ansioista.  
Lupiinin kukinta on Juhannuksen merkki. 

 

Mitä vaaraa voi kauniista kukasta olla? 
Katsoisitko mieluummin siinä kohtaa pelkkää heinää? 

Lupiini ei käy kenenkään henkeen. 
Se ei hyökkää istutuksiisi sieltä penkalta.

Tulee kaupunkilaisille ehkä yllätyksenä että näihin pätee vanha tuttu kikka maalta: viikate. KUN kasvi on kukkinut, se niitetään. 


Kurtturuusu, toinen ihana maisemien kaunistaja, jota nyt joukolla vihataan oikein EU:n määräyksestä, ei sekään ole kellekään vaaraksi. 

Jättibalsamikin kasvaa yleensä paikoissa, joissa mikään muu kasvi ei juuri kasvaisi. 
- Sitäkin voi pitää aisoissa niittämällä kuten lupiiniakin.


Meillä kasvoi lapsuudenkodin pihassakin jättibalsamia ja se kasvoi kivikkoisella rinteellä, jossa todellakaan eivät muut kasvit kasvaneet. Sen kukat ovat kuin kauniita orkideoja. =) 


Me sanoimme lapsina sitä Poks-poks-kukaksi, koska koskettaessa se ampui siemeniään ympäristöönsä mutta yllätys-yllätys, ei se levinnyt siitä paikoiltaan muualle, koska se tarvitsee tietynlaisen, erityisen  elinalueen. =) 

Ensimmäisten pakkasöiden tultua se lakosi ja heitti henkensä, kukoistaakseen jälleen seuraavana keväänä samalla paikallaan.


Varmaan seuraavaksi aletaan vainota Ruttojuurta. 
SE kasvi valloittaa oikeasti itselleen elintilaa siellä, minne se kerran juurtuu... 
Sitäkin kasvoi lapsuudenkodinkin pihalla parimetriä korkeine lehtineen... 
Sen alla saattoi leikkiä olevansa viidakossa. 


Viattomista kasveista tehdään kriminaaleja... =/  



Suurin osa kasveistamme on vierasperäisiä. 

 

Vihaisivatpa kasvivaahtoajat ennemmin vaikkapa pujoa, jota on aivan turhaan kaikkialla ja se käy astmaattisten henkeen ja aiheuttaa myös siitepölyaikaan allergisille pahoja oireita. 


Käykää pujon kimppuun ja antakaa lupiinien, balsamien ja kurtturuusujen kukkia.

Maailmassa on oikeitakin ongelmia, joihin EU ja voisi energiaansa käyttää. 











21.6.2018

Varmasti niitä on jälleen ainakin miljoona...









Ruusurakkaus pääsee jälleen valloilleen! 
Nämä tässä ovat Valamonruusuja jotka kukoistavat 
meidän ja tehdasnaapurin rajamailla, 
usean neliön alueella. 







Ensi kertaa tänä kesänä ovat kaikenlaiset 
lentävät pörriäiset liikkeellä 
ruusujen tuoksun hurmaamina.  

Harmi etten saa sitä lempeää tuoksua 
tähän mukaan... 










Myös villiruusut ovat 
kukassa ja osa jopa kukkinutkin 
helteessä jo kukkansa. 



Juhannusruusu melkein ehti jo 
kukkia ennen juhannusta 
helteiden herättelemänä.


Vaikka itse en helteestä pidäkään 
niin ruusut rakastavat aurinkoa. 

Minulla on ikävä viime kesää 
jolloin kaikki kasvillisuus kukoisti 
kun luonto sai kerrankin 
tarpeekseen vettä. 

Nyt on jouduttu kantamaan 
kallista vesijohtovettä pihamaalle... 
 






2.11.2017

Ennen lunta






Miten sopiikaan värit hyvin yhteen,  
noiden mansikkalavan kirjavien lehtien 
ja punaisen pikkutalon seinän... 

Talon seinät on muuten 
tänä kesänä uudelleenmaalattu. 




Kukkapenkissä on muutama valkoinen kuukausimansikka 
joiden lehdet ovat yhä vihreät. 
Tässä erään aamun huurua mansikanlehdillä. 







Aamun aurinko on niin vahva että 
vesi muuttaa muotoaan. 
Jäätyneistä hileistä se sulaa pisaroiksi
akileijojen, muiden perennojen 
ja mansikoidenkin lehdille. 



Huuruisia ruusuja. 



Viimeinen hetki kun ruusut ovat kauniita... 




Koiranruusuja.


Tämä pakkasyö lopulta karisti lehdet 
ruusuilta, eli taas nämä kuvat 
ovat historiaa 
noin reilun viikon takaa. 




Jäätynyt hortensia. 


k

Kaunopunahatun hattu taitaa 
olla myöskin mennyttä, 
eikä enää niin kauniskaan. 

En kerää näitä törröttäjiä 
tänä vuonna pois lainkaan. 
Kukaan ei ollut tilannut 
siemeniä tästä ja kokeilen  
kerrankin miten kasvi pärjää 
jos sitä ei syksyllä leikkele. 





Viimeiset raidan lehdet 
olivat näin hehkuvia eräänä
aurinkoisena syyspäivänä... 



Tässä raidan alaoksat ovat jo paljaat. 
Kookas raita kasvaa kauempana 
pihan perällä. 
Sieltä katsottuna talokin 
näyttää pieneltä. 



Taivas oli niin sininen näitä kuvatessa. 
Lepän lehdet ovat jo lennelleet 
muille maille... 




Hopeapaju on yhä hehkeän hopeinen 
ainakin kaunista sinitaivasta vasten. 
Se ei haluaisi millään luovuttaa 
syksylle lehtiään. 
Se sanoo kyllä vasta talvelle 
ja sen pakkasserkulle. 






Viimeisiä orvokkeja... 


Valkoiset kaverukset... 



...ja nämä kirjavaksi muuttuneet, 
valkoisten orvokkien siemenistä kasvaneet... 

Otin jälleen valkoisten siemeniä talteen 
joten saapa nähdä onko seassa jälleen 
sinikirjavia. 







Vaikka olin vannonut etten enää 
mitää sipuleita tänne pihaan istuttele, 
niin tein niin kuitenkin... 

(Talo kun on edelleen myynnissä.) 

Mutta kevät on jo sydämessä... 





Eräästä paikasta jouluamarylliksien 
sipuleita tilatessani sain samalla
hämmästyksekseni lahjaksi tämän 
suuren pussillisen ukkolaukan sipuleita! 

Ihana yllätys! 
Köyhä kynäilijä kiitti tietenkin! 

Kaikki sipulit ovat jo maassa 
kevättä odottamassa.