Hallatar haaveilija : Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys

4.9.2025

Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys

Hyvää suomalaisen ruoan päivää!

Syyskuun 4. päivä on varattu suomalaisen ruoan päivälle. Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys – se on etuoikeus, jonka voimme kokea päivittäin. Suomalaiset ruoantuottajat varmistavat kestävällä ja vastuullisella työllään, että ruokapöydässämme on aina tuoreita ja turvallisia elintarvikkeita. /MTK

Päivä juhlistaa kotimaista ruokaa ja korostaa sen puhtautta, vastuullisuutta ja turvallisuutta. Voit osallistua juhlintaan helposti valitsemalla kaupasta Hyvää Suomesta -merkillä varustettuja tuotteita, joka takaa tuotteen suomalaisen alkuperän ja valmista niistä ruokaa perheen tai ystävien kanssa. Voit myös levittää tietoisuutta suomalaisen ruoan tärkeydestä./Ruokatieto

Järjestäkää Syödään yhdessä
-tapahtumia

(Lainattu viime vuodelta:)

Yhdessä syöminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa arkiaterialla perheen parissa, kutsumalla naapurin tai kollegan kahville tai vaikka järjestämällä piknikin ystäväporukan kanssa. Tapoja on monia, tärkeintä on löytää juuri itselle sopiva tapa.

Suomessa keskimäärin 20 prosenttia ihmisistä kokee yksinäisyyttä, vielä yleisempää se on nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Kaikilla ei siis välttämättä ole läheistä ihmistä, jonka kanssa nauttia ateriaa. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa omalta osaltaan edesauttaa suomalaisen ruoan päätymistä kuluttajien lautasille ja samalla edistää yhteisöllisyyttä.
Kokoontukaa omin eväin pelto-, tai metsäpiknikille, kahvit mukaan termoksissa.
Leipokaa päiväkodissa lasten kanssa esimerkiksi sämpylöitä ja nauttikaa ne yhdessä, samalla voi kertoa viljan tiestä pellolta pöytään.

Tarjotkaa palvelutalossa asiakkaille pullakahvit tai uutispuuroa ja kyselkää kuulumisia asiakkailta, heiltä voi irrota mukavia juttuja entisaikojen ruoantuotannosta tai työskentelystä myllyssä, leipomoissa, meijerissä jne...

Keittäkää nokipannukahvit.
**(huom. tulentekoon tarvitaan maanomistajan lupa tai yleinen tulipaikka)" /Maa- ja kotitalousnaiset

#suomalaisenruoanpäivä

#hyvääsuomesta

Ja sitten jälkiruoka

Jälkiruoka on aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen herkku, jonka tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta. Sana "jälkiruoka" on johdettu ranskalaisesta verbistä desservir, joka tarkoittaa "siivota pöytä".

Joissain kulttuureissa makeat ruokalajit syödään aterian keskellä. Makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä.

Olettaen, että kaikki syövät jälkiruokaa, tämä päivä kannustaa ihmisiä nauttimaan elämästä hieman enemmän. On aika juhlia toista teemaa, Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivää!

Elämä voi olla hektistä ja stressaavaa. Tietenkin liikunta, oikeanlainen ruokavalio ja meditaation harjoittaminen ovat kaikki tapoja noudattaa terveellisempää elämäntapaa, joka voi tehdä ihmisistä onnellisempia, mutta yksi tapa täyttyä ilosta on juhlia tiettyjä vuoden päiviä. Eräs ehdottomasti omaksumisen arvoinen teemapäivä on tänään. Kukapa voisi väittää vastaan? Toinen pallo jäätelöä, toinen keksi, toinen piirakka... Olipa päivän ruokalistalla mikä tahansa jälkiruoka, nyt on aika todella nauttia siitä.

Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivään kuuluu paljon herkullista hauskanpitoa. Päivän nimi kertoo kaikille tarkalleen, mitä tehdä. Haluatko vaihtelua? Nauti kahdenlaisista jälkiruoista tänä päivänä! Mutta vaikka ylimääräisen jälkiruoan syöminen saattaa olla herkullista, se on paljon hauskempaa, kun se jaetaan jonkun sinulle tärkeän kanssa.

Itse asiassa tämä on loistava päivä tehdä ylimääräistä jälkiruokaa (tai ostaa), olipa se sitten kakku, piirakka, juustokakku, jäätelöä tms. Sitten, kun kerrot ystäville ja perheenjäsenille, että tänään on Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivä, kaikki on täysin valmista ja - yllätys - ylimääräistä jälkiruokaa onkin kaikille!

Aiemmin jälkiruoat oli tarkoitettu varakkaille ihmisille. 1500-luvulla valmistettu sokeriveistos saattoi maksaa yhtä paljon kuin keskivertoihmisen vuosipalkka.

Hääkakku, tuo koristeellinen häissä tarjoiltava jälkiruokakakku, saattaa olla peräisin Rooman valtakunnan ajoista, jolloin valmistettiin vehnä- tai ohrajauhoista tehtyjä kakkuja. Roomalaisissa häissä sulhanen mursi kakkua morsiamen päälle, hyvän onnen merkkinä.

(Nykyään moinen tapa ei onnistuisi. Se johtaisi heti pariskunnan ensimmäiseen riitaan, eli ei johtaisi lainkaan hyvään onneen... =D )

Hedelmäkakun perinne hääkakkuna juontaa juurensa todennäköisesti historiallisista perinteistä, joissa erilaisia hedelmiä ja pähkinöitä sisältävät hyvin säilyvät kakut olivat osa juhla-aterioita. Nykyisen kaltaisen hääkakut saivat innoituksensa brittiläisistä kuorrutetuista hääkakuista. Englannin kuningatar Victoria, joka meni naimisiin vuonna 1840, sai hääkakukseen yksikerroksisen hedelmäkakun, joka painoi 136 kiloa. Se oli päällystetty valkoisella kuorrutteella ja sen päällä oli pariskunnan rintakuvat. Runsaasti koristellusta kakusta julkaistiin kuvia ympäri maailmaa ja etenkin varakkaampi väestönosa alkoi teettää samankaltaisia kakkuja. Kuorrutus tuli tunnetuksi nimellä royal icing. /DOTY & Wikipedia

Syö ylimääräinen jälkiruoka

- päivä

#EatanExtraDessertDay