Paperi kestää kyllä

Tiesitkö, että paperikasseja 

on ollut olemassa jo vuodesta 1852?!  

Tänään saamme 

viettää kansainvälistä 

 paperikassipäivää, 

(World Paper Bag Day).

 

 

 

 

Paperikassi on ekologisempi vaihtoehto muoville. 

Ja paperiset kestävät kyllä 

siinä missä muovisetkin. 

 

Nythän muutenkin elämme muovitonta heinäkuuta! 

 

  

Paperikasseja löytää kyllä, 

ainakin viimeistään kaupan kassalta, 

mutta paperipusseja ei meinaa löytää mistään nykyään. 

Itse ostelen paperisia pusseja siemenpusseiksi. 

Säilytän myös muita paperipusseja samaan tarkoitukseen. 

Esim sokeripakkaus, irtoleipien pussit jne. 

Kerään kesällä kaikenlaisia kasvien ja kukkien siemeniä 

ja paperipussi on kaikkein parhain säilytyspussukka niille. 

 

Niissä siemenet eivät homehdu (minulla nousee ihokarvat 

pystyyn jo pelkästä sanastakin!) ja kuivuvat hyvin, 

kestäen tarvittaessa monenkin talven yli... 

 

Näin sain esimerkiksi Punaisen pikkutalon pihassa 

kasvaneita orvokkeja vuosia myöhemmin 

paperipussisiemenarkistostani mökkipihan 

iloksi. =) 

 

 Nytkin minulla on jo iso pussillinen mökkipihan 

kurjenkellojen siemeniä odottamassa jo ensi kevättä. 

Samoin niiden vanhojen orvokkien talvehtineet 

jälkeläiset ovat jo tehneet siemeniä ja minäpä 

olen keräillyt niitäkin jo pussiin. 

Orvokkien siemenpussukka kannattaa

sulkea löyhästi, sillä ne poksahtavat 

auki tarpeeksi kuivuttuaan ja 

siemenet lentelevät muuten 

kaikkialle. 

#PlasticFreeJuly
#paperBagDay
#paperbags

 

 

 

Sitruuna ja amaryllikset

Sitruunapuu on viety jo sisätiloihin

keittiön ikkunalle, 

koska yöt ovat jo suhteellisen kylmiä. 

Jännä juttu... miten

ensin oli viikkokausia älytön helle 

ja sitten ilma viileni niin 

että sisällä tarvii jo villasukkia. 

Outo kesä. 

Nyt syksy yhtäkkiä on jo pitkällä. 

Annoimme puutarhakasveille 

eilen syyslannoitetta ja kalkkia. 

Juuri eilen Hani osti sitruunapuulle oman 

kasvilampun että se pärjäisi talven. 

Tuo nääntynyt minttu on jo viety yrttimaalle 

talvehtimaan. Pärjää se siellä tahi ei.  

Viiniköynnös on siirretty suuresta saviruukusta 

maahan jälleen talveksi eikä se onneksi 

loukkaantunut siirrosta. Tai ne. Niitä 

on kaksi, tummarypäleinen ja vihreärypäleinen.

Keväällä maahan istuttamani amarylliksen sipulit 

unohtuivat muun kasvillisuuden alle kukkapenkkiin, 

 jäivät melko vähäiselle kastelulle, ja sen 

tuloksen voit nähdä kuvaa katsomalla. 

Suurin osa sipuleista oli mennyt pilalle 

ja vain nämä sain pelastettua. 

Perhanan helle. =(

Normikesänä ne ovat juuri siinä paikassa 

pärjänneet kesän omillaan. 

Tuo isoin sipuli on äiti ja sillä on 

neljä poikasta ja selkeästi ne ovat sitkeämpää 

lajia kuin muut. Niiden selviytymisprosentti 

oli 100. Muille kävi kehnommin. Äitisipulin laitoin 

multapurkkiin ja muut ovat lepolomalla kaapissa. 

Ne tulevat jossain vaiheessa kaapista ja 

ehkä kukkivatkin syksymmällä. 

Tai talvella, tai jouluna jos niitä huvittaa. 

Tai ei koskaan. 

- Ei sitä koskaan tiedä.

 

Liljankukkia

Valkoiset liljankukat ehtivät kukkia 
jo, ihan salaa, mutta tässä muutama 

 kesän värikkäämpi lilja 

 niin sisällä kuin ulkona. 

Olen Pikkusiskoltani oppinut leikkaamaan 

nuo liljojen heteet pois, koska niiden ruskea 

väri jää kovin ilkeästi sotkemaan sekä itse 

kukkaa, että mm pöytäliinaa jolle niistä 

putoaa siitepölyä... 

Se väri ei meinaa missään pesussa 

lähteä pois. Parempi siis napata kii heteistä 

ja leikata ne pois jos liljat tulevat maljakkoon. 

Ovat ne silti vielä kauniit, 

ilman heteitäkin. 

Usein ihmisiltä unohtuu 

että kuunliljakin on lilja. 

-Ja hyvin kaunis onkin! 

Puulijat kukkivat viimeisten joukossa. 

Vertauksen vuoksi samaa liljaa 

vuodelta 2011. Kukka oli silloin komeampi... 

Nyt helle vei mehut kukistakin. =( 

Alimpana kesäyön kuva liljapenkistä.