Lähtisitkö kanssani illalla
kuuta katsomaan
Huovalle viereeni istumaan
Lasillisen kuplivaa nauttimaan
Kesäiltaan rakastumaan
Pöytämme on katettu
meille
kuulle
tähdille
tähdenlennoille
ja onnentunteelle
-Una Reinman
Piparkakkutalot ovat peräisin Saksasta,
jossa Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu
-satu innosti kotileipureita tekemään jouluisin noidan mökkejä.
Grimmin veljekset eivät niinkään itse keksineet näitä tarinoita, vaan kirjoittivat ylös ja kokosivat kansan suussa kulkeutuneita hyvin julmiakin kansantarinoita kirjoiksi. Muun muassa Walt Disney on myöhemmin muokannnut tarinoita lapsille sopivammiksi saduiksi.
Tänään on
#GingerbreadHouseDay eli
Piparkakkutalopäivä
Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Väli-Amerikasta ja sitä käytetään laajasti koristekasvina.Joulutähti ei ole myrkyllinen,mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.
Joulutähti kasvaa parhaimmillaan noin3 metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi.Tummanvihreät lehdet ovat suuria,muodoltaan soikeita tai vinoneliömäisiä ja yleensä teräväkärkisiä. Tyvestä lehdet ovat usein suurihampaisia.
Oksien kärkien suojuslehdet ovat huomiota herättävän kirkkaanpunaisia ja ne säilyvät kuivan kauden ajan kasvin ollessa muuten lehdetön.
.•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•.
Pienet, vihertävänkeltaiset kukat ovat suojuslehtien keskellä. Kukissa on punaisia hedetuppoja ja niiden välissä keltaisia sarvimaisia eritysrauhasia.
Nämä kolme kuvaa ovat viime jouluna saamastani joulutähdestä, joka alkoi kukoistaa, kehittyi isohkoksi viherkasviksi ja teki jopa sydämenmuotoisia siemeniä.
Luonnonvaraisenakin joulutähden kukinta ajoittuu talviaikaan.
Tänään on myös
.•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•.
1960-luvulla norjalaiset kehittivät joulutähdestä matalia ja väriltään joulunpunaisia kasveja.
Kasvia oli sitä ennen käytetty vain leikkokukkana, koska se teki pitkät varret eikä sopinut sellaisena ruukkukasviksi.
1990-luvulla joulutähdestä jalostettiin minimuotoja, jotka ovat suosittuja erilaisissa istutuksissa.
Pääosa viljellyistä joulutähdistä ovat punasuojuslehtisiä, mutta siitä on jalostettu myös muun muassa valkosuojuslehdellisiä lajikkeita.
Joulutähti on Suomen suosituin joulukukka: sitä ostaa kaksi kolmasosaa kotitalouksista. Se on suosittu myös muualla.
Euroopassa joulutähtiä viljellään yhteensä 100 miljoonaa joka vuosi. Joulutähden kasvatus on taloudellisesti tärkeää etenkin Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.
Joulutähti ostetaan yleensä joulunajan kaunistukseksi, mutta sitä voidaan kasvattaa myös monivuotisena huonekasvina. Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, joten kukkiakseen se tarvitsee 6–8 viikon jakson, jolloin päivän valoisa aika ei saa ylittää kymmentä tuntia.
Voimmehan me nautiskella
muistakin joulun tähdistä,
esimerkiksi näistä
tähtitortuista!
Vai leivotaanko teillä jouluisin niitävanhanaikaisia puolikuun muotoisia torttuja?Ne ovatkin muutes herkullisia.Niissä on yleensä se vanha kunnonisoäitien aikainen resepti voitaikinasta.
Leonidit:
Aktiivisuusjakso: 6.–30. marraskuuta 2018
Maksimi: 16.–18. marraskuuta
Voimakkuus: 15 tähdenlentoa tunnissa
Leonidit voivat luoda taivaalle kaikkein suurimmat valoshow't.
Yleensä Leonidien aikaan nähdään 12–20 tähdenlentoa tunnissa.
Niistä suurin osa tulee Leijonan tähdistöstä. /Tieteen kuvalehti
Näimme puolessa tunnissa neljä tähdenlentoa
joita mieheni onnistui kuvaamaankin
mutta minä en saanut edes tähtikuvia taaskaan
kun otin väärän obiskan mukaani.
Oli muuten hirmuisen kylmä iltayö...
Olin jäätyä. Pilkkihaalari olisi ollut hyvä idea...
Ensi kerralla. =)
"Suomalainen luonnonuskonto saattaa kuulostaa kaukaiselta muistolta tai historian jäänteeltä. Sen maailma on kuitenkin jäänyt unholaan vasta muutamia sukupolvia sitten. Kansamme henkinen perinne on kuitenkin paljon laajempi, kuin mitä Kalevalasta voi lukea. Se näkyy edelleen kalenterissamme ja tavoissamme, mutta tarinat niiden taustalla alkavat unohtua. Emme halua oman kotoperäisen mytologiamme ja kansanperinteemme joutuvan unholaan. Siksi haluamme tuoda dokumentin keinoin taas eläväksi esivanhempiemme maailmankuvan, elämäntavan ja kulttuuriperinnön.
Dokumenttielokuvassa A.W. Yrjänä etsii oman kotoperäisen perinteen lisäksi
suomenuskoisen sielukäsityksen mukaisesti henkeä, luontoa ja itseä.
“Olen aina halunnut tuoda suomalaista mytologiaa tunnetuksi ja lähelle ihmisiä.
Aihepiiri on valtavan syvä ja valloittava. Meillä on pitkä vahva suomalainen perinne,
jota on hyvä lähestyä kunkin ajan kerronnallisella tyylillä,
ja antaa sen tarinoille kuvallinen asu”, Yrjänä kuvailee." -Helomedia-