Näytetään tekstit, joissa on tunniste hoitokoti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hoitokoti. Näytä kaikki tekstit

12.10.2019

Oikeus kivuttomuuteen











Tänään on 

World Hospice and Palliative Care Day

eli 
Hoitokotien ja saattohoidon päivä

Aiheesta olen kertonut 
blogissani ennenkin mm tuolla











Tänään on myöskin Maailman reumapäivä
joka liittyy Reumaviikkoon, 
josta kirjoitin jo aiemmin 9.10.2019. 


Suomen Reumaliitto 





 




On myös  

Maailman niveltulehduspäivä, 
eli World Arthritis Day
Niveltulehdus, eli artriitti  vaikuttaa miljooniin ihmisiin kaikkialla maailmassa. Tulehtuneiden nivelten toisinaan jatkuva kipu muuttaa heidän elämäänsä. Maailman niveltulehduspäivä on päivä, jolla muistetaan ja lisätään tietoisuutta tästä sairaudesta ja kuinka se vaikuttaa sen kärsivien ihmisten elämään.
Niveltulehduksen nimi
Arthritis,
on johdettu kreikkalaisista sanoista arthro,
joka tarkoittaa nivel ja itis tulehdusta.  

*****




Muita päivän teemoja:
Vanhojen viljelijöiden päivä 

 Nyhtöpossupäivä

Turhauttavan hetken päivä

Espanjan kielen päivä 


ja Espanjassa vietetään 
Espanjalaisuuden päivää! 

     Muchas felicidades!   








13.10.2018

Luonnononnettomuudet ja ihmiselon ehtoo







Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä. 

International Day for Disaster Reduction 

Luonnonkatastrofit tuottavat valtavia menetyksiä niin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta, kriisien ihmisuhreista puhumattakaan. Tämän päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta ihmisten, miten ihmiset pystyvät ennaltaehkäisemään luonnonkatastrofeista seuraavia vaurioita. Niillä on usein peruumattomat, vakavat seuraukset erityisen haavoittuvien yhteisöjen kehitykseen kehitysmaissa. /Suomen YK-liitto

Äkillinen, hitaasti kehittyvä tai ennustettava luonnonilmiö muuttuu katastrofiksi, ellei sitä hallita, ehkäistä tai siihen varauduta.
Yleisimpiä ja tunnetuimpia  luonnonkatastrofeja ovat maanjäristykset ja tulvat.
Katastrofit rapauttavat yhteisöjen ja pahimmissa tapauksissa kokonaisten yhteiskuntien toimintakykyä ja pyyhkivät mennessään vuosien, ehkä vuosikymmenten kehityksen. Ihmishenkien menetykset, loukkaantumiset ja sairastumiset sekä aineelliset ja taloudelliset menetykset ja ympäristövaikutukset voivat olla mittavia. Seurauksilla on erityisen kauaskantoiset vaikutukset perheisiin ja yhteisöihin.
Toipuminen katastrofia edeltävään elämään voi viedä vuosia, tai se on mahdotonta.
Katastrofin voimakkuudesta riippuen ihmisten selviytymistä tuetaan ulkopuolisin voimin. Tehokkaan avun varmistamiseksi Punainen Risti kehittää katastrofivalmiutta ja onnettomuuksiin vastaamista eri tasoilla.
Luonnonilmiöt johtavat katastrofeihin ihmisten tekojen myötä. Maanjäristys asumattomalla seudulla ei aiheuta tuhoja. Mutta jos maa järisee alueilla, missä rakennukset eivät ole maanjäristyksen kestäviä, romahtavat ne asukkaiden, koululaisten tai potilaiden päälle ja aiheuttavat ihmishenkien menetyksiä.




Tänään on myöskin 
Hoitokotien ja saattohoidon päivä.


Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan. Saattohoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä. 

Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä saattohoitokodeissa. 
 
Saattohoitokotiin hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita/Wikipedia 






 

14.10.2017

Elomme ehtoon haasteet









Vanhainkoti on palvelulaitos, joka tarjoaa hoitopalveluita sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotona tai palvelutalossa. Vanhainkodin toiminta on laitoshoitoa, mutta toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisimman "kodinomaiset" olosuhteet.

Vanhainkodit voivat järjestää lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa sekä esimerkiksi päiväkeskustoimintaa. Pitkäaikainen hoito tarkoittaa jatkuvaa asumista vanhainkodissa. Lyhytaikainen hoito on tarkoitettu esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi. Päiväkeskustoiminta on tarkoitettu kotonaan asuville vanhuksille.

Vanhainkoti voi olla kaupungin, kunnan, säätiön tai yksityisen yrityksen omistuksessa. Yksityisiltä kaupungit ja kunnat ostavat vanhainkotipalveluita ostopalvelusopimuksilla.
Asukkaiden hoidon, ruuan, lääkkeet ja tilat kustantaa kunta. Pitkäaikaishoitopäätöksen saaneelta peritään hoitomaksua enintään 80 % hänen tuloistaan, (???) mutta ei hoidon kustannuksia enempää. Puolisoiden yhteenlasketuista tuloista hoitomaksu on enintään 40 %. Lisäksi on säädetty asukkaan käteenjäävästä kuukausittaisesta vähimmäisrahasummasta.

Asunnot ovat yhden tai kahden hengen huoneistoja, joiden lisäksi vanhainkotiin kuuluu yhteisiä tiloja kuten ruokailu- ja oleskelutiloja ja sauna. Vanhainkodin asukkaat voivat tuoda asuntoihinsa kotoaan omat huonekalunsa ja muut henkilökohtaiset tavaransa.

- Kuulostaa hyvälle, miltei lintukodolle, mutta on olemassa kääntöpuoli, joka todella pelottaa kodissaan jo jopa huonosti pärjääviä iäkkäitä ja jopa estää heitä hakeutumasta hoitolaitoksiin, ja se syy on tämä:

Vanhusten kaltoinkohtelu on Suomessa melkein päivittäistä ja lievä kaltoinkohtelu on osa hoitokulttuuria,
- Onpa hirveää! =( Artikkeli pahenee tästä: 

Vakavat ongelmat ovat harvinaisia. Yleinen kaltoinkohtelun muoto on etenkin ihmisoikeuksiin kuuluvan liikkumisvapauden rajoittaminen yöllä tai jopa sen estäminen sitomalla asiakas sänkyyn. Toinen ongelma on työntekijöiden asiaton käytös, joka ilmenee esimerkiksi siten ettei henkilöä avusteta vessaan, vaan käsketään ulostamaan tai virtsaamaan vaippoihin. 

Valvira selvitti keväällä 2016 vanhusten kaltoinkohtelun, eli hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta vaarantavan toiminnan, yleisyyttä sosiaalihuollon julkisissa ja yksityisissä ympärivuorokautisissa yksiköissä. 93 % kyselyyn vastanneesta 7406:sta hoitajasta oli havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. 

33 % vastaajista havaitsi, että henkilökunnalla ei ollut aikaa kohdella asukkaita yksilöllisesti. 51 % vastaajista havaitsi vähintään kerran kuussa asukkaiden ulkoilun laiminlyöntiä; heistä 18 % vähintään kerran viikossa. 25 % oli havainnut vähintään kerran kuussa epäasiallista tai lapsenomaista kielenkäyttöä, 20 % määräilyä, rankaisemista tai moittimista, 20 % yksin jättämistä, 19 % asukkaan toiveiden ja tahdon huomioimattomuutta, 17 % liikkumisen estämistä, 11 % märissä vaipoissa kauan pitämistä, 9 % hoito-ohjeiden rikkomista, 8 % kovakouraisuutta, 8 % avun kieltämistä, 8 % yli- tai alilääkitsemistä, 6 % fyysistä väkivaltaa, 5 % aliravitsemusta tai nestehukkaa, 5 % henkistä väkivaltaa kuten väkivallalla uhkailua, 4 % hygienian kuten pesujen laiminlyöntiä, 3 % ruokailun, pukemisen tai muiden rutiinien laiminlyöntiä, 2,4 % seksuaalista häirintää, 1,2 % asukkaiden välistä seksuaalista kaltoinkohtelua, 0,7 % rahan tai tavaroiden varastamista, 0,4 % lääkkeiden varastamista ja 0,1 % eli 11 henkilöä seksuaalista hyväksikäyttöä. 

73 % ilmoitti kaltoinkohtelijaksi toisen työntekijän ja 54 % jonkun asukkaista. Kaltoinkohtelua lisäsivät kiire ja henkilökunnan puute. 55 % uskoi tuntevansa alan eettiset ohjeet erittäin hyvin. 58 % ilmoitti, että yksikössä puututaan kaltoinkohtelutapauksiin aina. Puuttuminen oli todennäköisempää, jos tilanteiden varalle oli olemassa ohjeet.56 % kuitenkin ilmoitti, ettei yksikössä ole ohjeistusta, tai ettei vastaaja ollut sellaisista tietoinen. 43 % vastaajista ei tiennyt tai osannut selittää, että työntekijöillä on ollut vuoden 2016 alkaen velvollisuus ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he havaitsevat epäkohtia. -Wikipedia-

Vanhusten laitoshoidon epäkohdista lisää mm täällä: (93-valviran-kyselyyn-vastanneista-on-havainnut-vanhusten-kaltoinkohtelua-kysely-paljasti-myos-puutteita-omavalvonnan-ja-ilmoitusvelvollisuuden-toteutumisessa)


Yksityiset ovat perustaneet monia vanhusten hoivakoteja eri puolille Suomea, joiden toiminnasta saat netistä perustietoa. Hinnat yms yksityiskohdat selviävät puhelimitse. 


Mitä on saattohoito? 

 

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan. Saattohoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä.
Saattohoitokoteihin hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee heille lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita.