Naistenpäivä

Aika muokkaa
Aika korjaa  

Aika pyyhkii unohduksiin 
 Aika uudistaa
omalla tavallaan 
muuttaen jopa historiaa 

-Una Reinman

 

Myös naistenpäivän 

painotus ja tarkoitus on muuttunut 

yli sadan vuosikymmenen varrella. 

Naisten tasa-arvosta muistuttaminen 

on tämän päivän teema. 

Kansainvälinen naistenpäivä 
(kirjoitetaan siis pienellä!) on 
ollut vuodesta 1975 saakka

yksi YK:n teemapäiväivistä.  

  Teemapäivä sai samalla nimen 
”Yhdistyneiden kansakuntien naisten 
oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. 

Ylimmässä kuvassa on muuten

 ruusu Madridin El Retiron puistosta 

muutaman vuoden takaa.

Naistenpäivän lisäksi 
tänään vietetään mm 
Avaruusnaisten päivää, 

Toisen nimen arvostuspäivää 

 sekä - iik -

Ole ilkeä -päivää.

Puutarhapäivä

  27.5. vietetään 

Kansainvälistä 

puutarhapäivää. 

 

 

Mikäs sen ihanampaa! 

Jokaisella on varmasti 

jonkin lempipuutarha, 

jonne haluaa palata 

kerta toisensa jälkeen. 

Vai kuulutko heihin jotka 

vaeltavat mieluummin 

villissä luonnossa tai metsässä? 

 

Sinulla ehkä on ihan ikioma 

RAKAS 

lempipuutarha, joka 

ei koskaan ole valmis 

vaan vaatii ja antaa samaan 

aikaa hyvin paljon. 

 

Omat ajatukseni ovat 

yhä vielä Retiron puistossa... 

 

 

Kukat 

ovat 

sielun

laastaria...  

-Una Reinman-

 

 

 

  27.5. on myöskin Aurinkovoidepäivä 

Aurinkovoiteen pitää suojata UVA- ja UVB-säteiltä

Korkean suojakertoimen omaavat aurinkovoiteet (SPF yli 50) myydään vääränlaisen turvallisuudentunteen perusteella, sillä monet tällaisia voiteita käyttävistä viipyvät auringossa pidempiä aikoja, palavat voiteiden käytöstä huolimatta – ja palaminenhan lisää ihosyövän riskiä – ja he saavat suuria määriä pitkäaaltoisia UVA-säteitä. Korkeiden suojakertointen aurinkovoiteet eivät EWG:n mukaan useinkaan suojaa merkittävästi UVA-säteiltä, jotka eivät aiheuta ihon palamista, mutta vahingoittavat ihoa ja lisäävät nykytietämyksen mukaan ihosyöpien riskiä.
Koska ihmiset eivät levitä voiteita riittäviä määriä ihoilleen, eivät suojakertoimet pidä paikkaansa. Jos SPF 30 aurinkovoidetta levitetään iholle vain neljäsosa siitä, mitä suositellaan, on voiteen todenmukainen suojakerroin vain 2,3.

Ei A-vitamiinia päivällä

Toinen huolenaihe aurinkovoiteita koskien on A-vitamiini, jota EWG:n raportin mukaan on jopa yli 40 prosentissa aurinkovoiteista. Uusimpien tietojen mukaan auringonvalolle altistuessaan A-vitamiini iholle levitettynä voi kiihdyttää ihovaurioiden syntyä ja jopa ihosyövän kehittymistä.

Vältä oksibentsoniyhdisteitä

Kolmas EWG:n raportissaan esille nostama riskitekijä on oksibentsoni –yhdiste (käytetään myös nimiä Bentsofenoni-3), jota on peräti 60-prosentissa aurinkovoiteista. EWG:n mukaan yhdiste läpäisee ihon ja kulkeutuu vereen. EU:n alueella aurinkovoidepurkin kyljessä pitää lukea ”Contains oxybenzone” (”sisältää oksibentsoni”), mikäli ihon suojaamiseen tarkoitetussa tuotteessa on yli 0,5 prosenttia oksibentsonia. EWG muistuttaa, että paras tapa suojautua auringolta ovat vaatteet, eivät aurinkovoiteet.  Antti Voutilainen, toimittaja 

  ***************************************************

Kemiallisiset UV-filtterit voivat imeytyä elimistöön, hormonitoimintaa häiritseviä UV-filttereitä on löydetty jopa äidinmaidosta. Rintamaidosta on löydetty muun muassa 3-benzylidene camphoria (3-BC) ja 4-methylbenzylidene camphoria (4-MBC). Tällä hetkellä jotkin aurinkovoiteet saattavat vielä sisältää EU:n, vasta vähän aikaa sitten, kieltämää 3-BC -filtteriä, joka on mahdollisesti hormonihäiritsijä. EU:n ulkopuolella matkaillessa täytyy siis olla erityisen tarkkana, sillä muualla aurinkovoiteet voivat sisältää ihan mitä vain. Pohjoismaissa voi helposti välttää kiellettyjä UV-filttereitä valitsemalla Joutsenmerkittyjä aurinkovoiteita, sillä niissä ei ole kiellettyjä aineita.

Itse en haluaisi käyttää myöskään aurinkotuotteita, joiden UV-suoja on toteutettu nanomateriaalein. Nanomateriaalien ominaisuudet ovat todella moninaisia: sama nanohiukkanen saattaa vaikuttaa eri tavoin eri kokoisena. On oikeastaan lähes mahdotonta tutkia kaikkien nanomateriaalien eri muotojen vaikutukset. Maria Nordin

 ***************************************************

Aurinkorasvoja koskee sama INCI-listafakta kuin tavallista kosmetiikkaakin. Parabeenit, alkoholi, hajusteet, silikonijohdannaiset ja sulfaatit ovat aineita, joita kannattaa vältellä.

Kuinka kohdata aurinko turvallisesti?
Aurinko on polttavimmillaan klo 11-14 välillä. Turvallisinta on siis välttää raivopaahtamista tällä välillä. Ja noin ylipäänsä kannattaa muistaa ottaa taukoja auringosta tarpeeksi usein.

Aurinkorasva tulee sivellä iholle 30 minuuttia ennen aurinkoon menemistä. Ja sitä tulee laittaa kunnon kerros. Näin rasva ehtii imeytyä, eikä se ala ns. kiehua iholla ennen imeytymistään. Tämä riski on olemassa etenkin, jos sivelet rasvat iholle jo auringossa ollessasi. Noora Shingler 

 *************************************************** 

Yalen tutkijat ovat kehittäneet nanoaurinkovoiteen, joka pysyy iholla päiviä mutta ei imeydy siihen eikä muualle elimistöön. Nanoaurinkovoiteen uv-säteilyä ehkäisevät aineet on pakattu pikkuriikkisiin kuuliin, joiden läpimitta on 1–100 nanometriä. Kuulat muodostavat kemiallisen sidoksen ihon pinnalla olevien proteiinien kanssa. Sidokset estävät kuulia tunkeutumasta ihoon ja toisaalta myös huuhtoutumasta pois.
Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että nanoaurinkovoiteet saattavat pysyä iholla jopa viisi päivää. Voide voidaan silti pyyhkiä pois kostealla pyyhkeellä. Voiteen kehittäjät ovat jo hakeneet lupaa kokeilla voidetta ihmisillä. Tieteen kuvalehti 

 ***************************************************

Auringossa on riskinsä... 

Itse olen kärsinyt vuodesta 1999 melasmasta, 

ja välttelen sen vuoksi aurinkoa

- seikka jota moni ei ymmärrä. 

Meillä on aurinkoisina päivinä verhot kiinni 
kotona ja pihalla etsin varjoisia paikkoja. 

En ole koskaan onneksi ollut mikään 
auringossa löhöäjä, joka olisikin kohtalokasta. 
Koska lähisuvussa on syöpää, ei auringon 
kanssa kannata pelleillä. 

Käytän joka ikinen päivä aurinkovoidetta, myös 
talvisin. Ostan aurinkovoiteeni aina apteekista. 

Itse suosittelen mm Eucerin-, Avène-,

Louis Widmer, sekä Vichy-tuotteita.  
Ohessa uuden Sunpro-tuotteen 
tietoja Itsehoitoapteekista. 

EWG = Environmental Working Group
Incihaku.fi

PS:
Euroopan syöpäviikkoa vietetään
myös nyt: 25.5. -31.5. 

Viimeinen päivä Espanjassa

Hani lupasi aiemmin, 
ensimmäisen kerran Retiron puistossa käydessämme 
että palaisimme katsomaan olisivatko ne
 miljoonat ruusunnuput 
 kenties Vapuksi auenneet. 

Siksipä ajoimme metrolla Retiroon aamupalan jälkeen,

jonne sadat, jos ei tuhannet muutkin olivat saapuneet 

viettämään lomapäiväänsä. 

Ne miltei kaikki miljoonat 

ruusut olivat puhjenneet kukkaan! 

On siellä vielä nuppujakin, jotta 

ruusuja riittää pidempäänkin. 

Uskon että ruusupuistossa kukkii 

koko vuoden aina jokin lajike. 

En voinut lakata kuvaamasta... 

Yleensä vältän ihmisten kuvaamista 

blogiini, jotta kukaan ei hermostuisi, 

mutta nyt en voinut välttyä ihmisiltä... 

Oikeastaan ihmiset tuovatkin eloa 

puistokuviini. 

Kauniita ihmisiä kauniiden 

ruusujen kera. 

Monet ihmiset näyttivät onnellisilta. 

Hekin varmaan rakastavat ruusuja.  

Itsekin olin onnellinen kun olin 

vielä saanut nähdä tämän ihanan 

ruusupuiston näin kukassaan! 

Hani meinasi jo väsyä ruusuihin. 

"Kun on nähnyt yhden kukan, 

on nähnyt ne kaikki", sanoi Hani. 

- No höpsis, vastasin minä. 

Jossain vaiheessa hän huokasi 

onneksi ensi viikonloppuna pääsevänsä 

kuvaamaan ralleja! Hah.

- Siis samaa autoa monesta eri kulmasta, 

kuinka tylsää, ruusuihin verrattuna. 

Minun mielestäni se menee niin että kun 

on nähnyt yhden autokuvan, se riittää! =D   

Hän ei haluaisi lainkaan kuvata ihmisiä, 

ja sai yllättäin kutsun kuvaamaan 

ihmisiä eräisiin sukuhautajaisiin... 

Palatkaamme ruusupuistoon... 

Rakastuin tähän paikkaan! 

Vappu picnicimme Retiron puistossa. 
Juustoja, pähkinöitä ja pieni kuohari, 
gluteenittomia keksejä 
ja hedelmiä...

Kahvia kaupungilla. 

Kahvi on aina yllätys. 
Se tuodaan joko lasissa 
tai kahvikupissa, se on joko 
kauheaa tai melkein juotavaa, 
sellaista kahvipuuroa 
tai kahvismoothieta. 

Mutta se piristää 
pitkäksi aikaa. 
Tuosta saattaa tulla 
riippuvaiseksi...

Illalla menimme kiinalaiseen syömään. 

Ensin ravintola oli tyhjä mutta jälkeemme 

sinne saapui omistajien maanmiehiä ja naisia.  

Olen aina kaikista dokkareista, elokuvista jne 

ymmärtänyt kiinalaisten olevan pidättyväisiä,

hyvin hiljaisia ja hillittyjä. - No eivät he ole. 

Ravintolan yli 30 juopuvaa kiinalaista piti niin 

mahdottoman kovaa meteliä ettemme 

enää kuulleet toistemme puhetta. 

Siksi söimme nopeasti, saimme laskun 
ja onnenkeksit ja ne luettuamme lähdimme. 
(Alempi on miun...)  

Piti alkaa pakkaamaan matkalaukkuja. 

Aamulla olisi aikainen herätys lentokentälle 

odottelemaan ja lentämään sinne 

missä toukokuussakin vielä sataa lunta.

Niin loppui reissu jota oli jo 
puoli vuotta hissukseen suunniteltu. 
Hani vaihtoi työpaikkaakin puolisen 
vuotta sitten ja samalla menetti talvilomansa 
samoin pitkän kesälomansa ja siksi hän on 
tehnyt pitkää päivää töissä saadakseen 
ylimääräisiä tunteja reissun verran. 
- Ja muutama tuntihan joka kk menee 
Sipilälle ihan ilmaiseksi... =(  

Kotiin palattuamme nukuin omassa pedissäni 

melkein kellon ympäri. 

Kylässä hyvä, kotona paras. 

Veljeni oli hienosti hoitanut kotiamme 

poissaollessamme ja kukatkin olivat
täällä kasvaneet sillä aikaa.

Kiitos veliseni! <3 

Madridin huhtikuu

Olin niin odotellut lentokoneen oven aukeamista siitä saakka kun se Suomessa laitettiin kiinni. Jokaisella kansalla on oma ominaistuoksunsa joka tekee meistä ainutlaatuisia. On aina jännittävää hengittää uuden paikan ilmaa ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa se ei ollut erityisen erilainen leyhähdys, vaan miltei tuttu, kaivattu. Meren suolainen tuoksu. Espanjalaisten tuoksu on makean mausteinen, merellinen, seassa ripaus sikaria ja savuavaa avogrilliä. Saavuimme sen maan pääkaupunkiin 18.4.2017 iltana. Uusi kaksiviikkoinen matkaseikkailumme Hanin kanssa alkoi. 

Taksin ikkunasta havaitsimme melkein jokaisen lehtipuun kukkivan.

On mielenkiintoista tavata uusia puita joiden nimiä ei tiedä.

Syreenikin kukki siellä parhaillaan. 

Hani jutteli hurjaa vauhtia ajavan kuskin kanssa espanjaksi jolloin kuskin pää kääntyili taaksepäin, molemmat kädet toisinaan irti ratista vilkkaasti elehtien ja naureskellen. Minua vähän hirvitti ja unohdin välillä hengittää kun tuijotin eteenpäin ikään kuin se olisi laimentanut mahdollista kolaria, jota ei onneksi tullut. Huh. Kuski opetti Hanille kuinka säätila kuuluu oikeasti todeta. Oli kuuma. Hotellin pihassa kuski tiputti taksasta kymmenen euroa pois. Mutisin Hanille ettei hän saa enää istua taksissa takapenkillä vaan tästedes kuskin vieressä niin voi tarvittaessa vaikka ohjata autoa, jos kuskilla on molemmat kädet ilmassa, mutta Hani vaan naureskeli.

Madridissa alkoi hämärtää heti sinne saavuttuamme. Hotelliin päästyämme oli jo pimeää. Huone oli muuten ok, paitsi emme nähneet ulos mistään. Ei ollut parveketta, ikkuna avautui sisäpatiolle, neljännen kerroksen korkeassa kerrostalossa. Kävimme vielä katsomassa hieman lähiseutua ja nukuimme tukkeina aamukuuteen. Tai minä nukuin kuuteen ja Hani seitsemään. Suomessa kello olisi ollut tunnin enemmän.

 Huoneessa oli vedenkeitin ja murukahvia joten siitä saimme oivat aamukahvit, 

(kotonahan juon aina lempeää murukahvia) täällä vaan maidon sijaan maitotiivisteen kera. 

Peti on aina jännittävä yllätys, millainen se kulloinkin 

kussakin hotellissa on. 

Tässä hotellissa vuode oli ihmeen ok 

vaikka tästäkin runkopatjasängystä puuttui se petauspatja! 
Mihin he ne aina hukkaavat? Usein joudumme selkä kipeänä niissä jousissa nukkumisesta pyytelemään erikseen petaria. 

- Tai laittamaan kaikki kaapeista löytyvät 

huovat lakanan alle pehmittämään alta kuultavia jousia.

Runkopatjan ikäkin pitenisi jos siinä
pidettäisi petaria! Petarin alta olisi lisäksi helpompi kiskoa peittokin irti.
Tuon paksun patjan alta kun kiskot peittosi pois niin samalla lähtevät 
myös lakanat.Tyynyt olivat ihan uudet ihanuudet.

Vaikka oli miulla taas se oma tyynykin mukana. =) 

Lähdimme kiertelemään lähellä sijaitsevaan El Retiron puistoon, El Parque del Buen Retiro, joka on avattu yleisölle jo vuonna 1868. Sitä ennen se oli kuninkaallisten ajanviettopaikka. Puisto on kooltaan aika massiivinen, 140 hehtaaria! Me näimme näin äkkiseltään puistosta vain murto-osan. Pienen sellaisen.

Madridin nähtävyydet sivulla kerrotaan: Puisto on suosittu paikka viettää sunnuntaipiknikiä, ja performanssitaiteilijat esittävät esityksiään vilkkaimmilla alueilla.

Ihanat hevoskastanjatkin kukkivat valtavin kukin ja suuria olivat itse puutkin! Aivan mahtavia!

Eväsnyyttiin on ainakin pakattava murkinaa koko päiväksi, sillä kyseessä on valtava viheralue: jos puiston kaikki 15 000 puuta haluaisi jostain syystä halata läpi, niin siihen menisi kahdeksan tunnin työpäiviä paiskien kolmisen viikkoa!  -Serranon perhe-

Retirossa on paljon patsaita ja muistomerkkejä ja tässä kuvailen yhden sellaisen, Monumento a Cuban yksityiskohtia. 

Ylimpänä monumentissa seisoo lihaksikas nainen 

hedelmäkoria hapuillen. 

Patsaan jalustassa on mm tällainen laivan keula...

Jalustassa on yllättävän pelottavan näköisiä delfiinejä.

Hani tiesi kertoa delfiiniä ennen vanhaan pidetyn pahana eläimenä.

Vesi altaassa ei ole kuulemma juomakelpoista. =D 

Jalustan liskoja ja jättiläiskilpikonnia.

Retiron puistossa on 102 -vuotias osasto ruusuille, La rosaleda del Retiro, jossa käyntihetkellämme oli miljoona, miljoona, miljoona ruusunnuppua sekä avonaisia ihania ruusunkukkia joiden kauneus soi lohtua apealle sielulleni.

Hieman vielä ruusuja. 

Lisää ruusupuistoa...

Kuin myös...

Joko on liikaa ruusuja? 

Eihän ruusuja voi olla koskaan liikaa! 

Rakastan puistoja!

Ja kukkia! 

Eikö olekin hurmaavia shampanjanvärisiä 

teeruusuja?

Hani lupasi että tulemme tänne vielä 
uudelleen katsomaan auenneita ruusuja
ennen kuin reissumme loppuu. 

Ja mustarastaitakin rakastan!

-Minne sinä menet, 

sinne menen minäkin! 

Kävimme välillä runsaalla brunssilla ilmastoimattomassa pikku kahvilassa. Huh. Oli 26 astetta lämmintä, eli ihan selkeä kesä ja helle. Kaupungissa oli pölyistä ja meitä aivastutti vähän väliä. Haimme apteekista antihistamiinia ja rakkolaastareita ja lepäsimme hieman hotellissa, jaksaaksemme vaeltaa vielä toiseenkin puistonosaan mustarastaita kuuntelemaan ja sen koreita puita ihailemaan. Sinne lähdimme T-paidoissa, ilman aamuisia takkejamme. On se uskottava lämpömittaria, vaikka kotomaassa edellisenä päivänä olisikin täristy toppatakeissa. Helsingissä oli lähtiessä 7 astetta pakkasta. 

Silti paikallisilla oli useilla vielä untuvatoppatakki päällään. 

Kai he katsovat kalenteria eikä lämpömittaria. 

Miten lämmintä pitää olla että espanjalainen 

heittää toppatakin pois? =) 

Mustarastasuros vie rakkaalleen kukkia.
Miten romanttista! 
A wink, a wink! 

Kristallipalatsi, Palacio de Cristal, oli upea ilmestys. Se on valmistunut 1887.

Sen avarissa ja valoisissa sisätiloissa järjestetään nykyisin vaihtuvia taidenäyttelyjä. Kulttuurihenkistä miljöötä täydentää palatsin viereen kaivettu puiden ja veistosten ympäröimä tekoallas. -Serranon perhe-

Tämä oli alunperin syy miksi halusin Retiron puistoon. Oli ilmestys. Valtava ja vaikuttava. Ihastuin ikihyviksi. Hanikin suostui kerrankin kuvattavaksi. =)

Tässä joku muu mieshenkilö koetti kuvata lammen 

mustaa joutsenta. Minäkin yritin sitä kuvata mutta se 

laittoi koko ajan pään siiven alle. Sillä oli kai siestan aika.

Siinä siis tarinan alkua. 

Reissutarina jatkuu huomenna...