.
30.7.2007
29.7.2007
Kortteja maailmalta
.
Huomasin, kuin olikin taas ilmaantunut paljon ihania
kortteja, kiitos maailmalla taivaltavien ystävien
ja sukulaisten. Minulla on ihana kokoelma kortteja
eri puolilta tätä kaunista maapalloa.
Itselläni ei ole edes passia.
Passi meni vanhaksi 2.3.2007.
Nämä kortit ovat viimeisimpiä.
Ja tätä korttia olen kantanut mukanani ja seinilläni
jo monta vuotta. Kuten näkyy nuppineulan reijästä. =)
Kortissa on niin hyvä sanoma.
-Pikku-Myy on viisas tyttö.
Kehenkähän Muumilaakson hahmoon Tove Jansson itse
samaistui? Kuka oli hänen lempihahmonsa?
Mun lempihahmo vois olla Nuuskamuikkunen.
-Tai Mörkö... ;D
.
Huomasin, kuin olikin taas ilmaantunut paljon ihania
kortteja, kiitos maailmalla taivaltavien ystävien
ja sukulaisten. Minulla on ihana kokoelma kortteja
eri puolilta tätä kaunista maapalloa.
Itselläni ei ole edes passia.
Passi meni vanhaksi 2.3.2007.
Nämä kortit ovat viimeisimpiä.
Ja tätä korttia olen kantanut mukanani ja seinilläni
jo monta vuotta. Kuten näkyy nuppineulan reijästä. =)
Kortissa on niin hyvä sanoma.
-Pikku-Myy on viisas tyttö.
Kehenkähän Muumilaakson hahmoon Tove Jansson itse
samaistui? Kuka oli hänen lempihahmonsa?
Mun lempihahmo vois olla Nuuskamuikkunen.
-Tai Mörkö... ;D
.
Oletko mies vai nainen?
.
Kumpi olet?
Minä olen 69 prosenttisesti nainen ja
31 prosenttisesti mies! ;D
Entä sinä?
(Varmaan ne lattialle riisumani vaatteet
ovat niitä miehekkäitä juttuja...)
Kuvien alkuperäinen osoite ennen muokkausta
Kumpi olet?
Minä olen 69 prosenttisesti nainen ja
31 prosenttisesti mies! ;D
Entä sinä?
(Varmaan ne lattialle riisumani vaatteet
ovat niitä miehekkäitä juttuja...)
Kuvien alkuperäinen osoite ennen muokkausta
28.7.2007
27.7.2007
Sanon sen kukkasin
.
*Lilja, valkoinen: Sinä puhdas ja suloinen.
*Sanonta sopii lauantaisen kyläpaikkamme emäntään.
Ihana (Keskimmäinen) Ässä oli nähnyt todella vaivaa
vuoksemme! Ja isäntä grillasi ihanuuksia ruoaksemme.
Ja ihanan Ässän leipomukset ja ihana kotiviini kruunasivat
koko päivän. Kiitos. =)
Olemme otettuja, masu on täys ja hymy herkässä.
On onnea omistaa ihania ystäviä! =)
En käytä sanaa parhautta,
koska se on on niin ääliö sana. =)
Käytän vaan kukkaiskieltä =)
*Lilja, valkoinen: Sinä puhdas ja suloinen.
*Sanonta sopii lauantaisen kyläpaikkamme emäntään.
Ihana (Keskimmäinen) Ässä oli nähnyt todella vaivaa
vuoksemme! Ja isäntä grillasi ihanuuksia ruoaksemme.
Ja ihanan Ässän leipomukset ja ihana kotiviini kruunasivat
koko päivän. Kiitos. =)
Olemme otettuja, masu on täys ja hymy herkässä.
On onnea omistaa ihania ystäviä! =)
En käytä sanaa parhautta,
koska se on on niin ääliö sana. =)
Käytän vaan kukkaiskieltä =)
Orilammi, Tuuletar, Repovesi...
.
Lupasin kertoilla päiväreissustani. =)
No tässä pikkuisen valotusta:
Eilen aamusella kymmeneltä lähti bussi päiväreissulle
kohti itä-Suomea. Ensin pysähtelimme ihailemassa mm
kirkkonäkymiä. Kunnes bussi suuntasi nokan kohti
Valkealaa ja Orilammen lomakeskusta jossa söimme
muun seurueen kera runsaasta ja monipuolisesta
seisovasta pöydästä.
Seuraavaksi oli vuorossa hauska ohjelmallinen
vesibussiristeily vaihtelevissa maisemissa.
Hallatar oli siis Tuulettaren kyydissä.
Kokonaista kolme tuntia. =)
Nokipannukahvit joimme ns Löppösen luolan
läheisyydessä, Repoveden kansallispuiston
aarteiden, kivikautisten kalliomaalausten kupeessa.
Joku ******** tosin on yrittänyt jossain vaiheessa
tuhria maalauksia...
-Ko mikään ei saa olla missään
vandaaleilta rauhassa...
Lomakeskuksen suuressa puutarhassa
oli ihmettelemistä. Puutarhan istutuksista pitää yhä
huolta 80 vuotta täyttänyt vanha emäntä. =)
Kukas se siellä omenapuiden alla kerää
omenoita? Oiskohan se... =)
Seuraava ihana puutarhan patsas...
Ja ovensuussa seisova patsas...
Puutarhan hehkeä lilja.
Kuin myös tämä hiukan roosampi versio...
Oli ihana reissu! Hetki poissa arjesta.
Kiitos Mamani!
Ja säätkin suosivat meitä!
Suosittelen muillekin
tuolla seudulla liikkuville. =)
Ps: Kiitos Sukulaissielu kun kerroit meilitse,
mitä tapahtui Anastasiassa! =)
Ja kiits iiik-ihanasta Danillin kuvasta!
On se mmmmmm... mies. =P
Itse asiassa musta tuntuu, että miun
Hanissani on jotain samaa näköä!
Ilmankos... =D
.Ps
Lupasin kertoilla päiväreissustani. =)
No tässä pikkuisen valotusta:
Eilen aamusella kymmeneltä lähti bussi päiväreissulle
kohti itä-Suomea. Ensin pysähtelimme ihailemassa mm
kirkkonäkymiä. Kunnes bussi suuntasi nokan kohti
Valkealaa ja Orilammen lomakeskusta jossa söimme
muun seurueen kera runsaasta ja monipuolisesta
seisovasta pöydästä.
Seuraavaksi oli vuorossa hauska ohjelmallinen
vesibussiristeily vaihtelevissa maisemissa.
Hallatar oli siis Tuulettaren kyydissä.
Kokonaista kolme tuntia. =)
Nokipannukahvit joimme ns Löppösen luolan
läheisyydessä, Repoveden kansallispuiston
aarteiden, kivikautisten kalliomaalausten kupeessa.
Joku ******** tosin on yrittänyt jossain vaiheessa
tuhria maalauksia...
-Ko mikään ei saa olla missään
vandaaleilta rauhassa...
Lomakeskuksen suuressa puutarhassa
oli ihmettelemistä. Puutarhan istutuksista pitää yhä
huolta 80 vuotta täyttänyt vanha emäntä. =)
Kukas se siellä omenapuiden alla kerää
omenoita? Oiskohan se... =)
Seuraava ihana puutarhan patsas...
Ja ovensuussa seisova patsas...
Puutarhan hehkeä lilja.
Kuin myös tämä hiukan roosampi versio...
Oli ihana reissu! Hetki poissa arjesta.
Kiitos Mamani!
Ja säätkin suosivat meitä!
Suosittelen muillekin
tuolla seudulla liikkuville. =)
Ps: Kiitos Sukulaissielu kun kerroit meilitse,
mitä tapahtui Anastasiassa! =)
Ja kiits iiik-ihanasta Danillin kuvasta!
On se mmmmmm... mies. =P
Itse asiassa musta tuntuu, että miun
Hanissani on jotain samaa näköä!
Ilmankos... =D
.Ps
26.7.2007
Ei se ole syksyn sade
.
Mun kuva kuvakisassa...
"Se on kesäsade ei se ole syksyn sade
anna sateen saapua..." lauloi Anna Hanski joskus.
Sade tekee hyvää.
Mie tyttö lähden päivän reissuun.
Eikä haittaa vaikka satais.
Mut ei sentäs ämmiä ja äkeitä.
Mieluummin pelkkää vettä. =)
Isoveljet pitäneevät huolta ontuvasta
pikkusiskostaan täällä kotona,
kun niin ikään hiukan edelleen ontuva
äitykkä lähtee bussireissuun.
Ja Anna Hanskista puheenollen,
ei tämäkään kappale hullumpi ole.
Tai Salkkareiden alkuperäinen tunnari... =)
.
Mun kuva kuvakisassa...
"Se on kesäsade ei se ole syksyn sade
anna sateen saapua..." lauloi Anna Hanski joskus.
Sade tekee hyvää.
Mie tyttö lähden päivän reissuun.
Eikä haittaa vaikka satais.
Mut ei sentäs ämmiä ja äkeitä.
Mieluummin pelkkää vettä. =)
Isoveljet pitäneevät huolta ontuvasta
pikkusiskostaan täällä kotona,
kun niin ikään hiukan edelleen ontuva
äitykkä lähtee bussireissuun.
Ja Anna Hanskista puheenollen,
ei tämäkään kappale hullumpi ole.
Tai Salkkareiden alkuperäinen tunnari... =)
.
25.7.2007
Jokanaisen niksejä
.
Maija Suovan toimittamassa Joka naisen niksikirjassa
vuodelta 1966 on hauskoja juttuja ja vinkkejä.
Aika kuluu ja maailma muuttuu. =)
Vai mitäpä esimerkiksi näistä ideoista tykkäätte:
Hajaniksejä, Avaimet
Avainnippunsa voi varsin helposti kadottaa. Avaimiin ei voi tietenkään panna omaa nimeään ja osoitettaan, mutta sen sijaan jonkun tuttavan puhelinnumeron tai osoitteen. (kääks! =) ) Tästä on tietenkin hänen kanssaan etukäteen sovittu. Avaimet tulevat takaisin jokseenkin varmasti eikä niiden omistajan tarvitse pelätä, että joku tulisi sisään omin luvin. (entäs tuttavan luokse...?)
Höpsöjä vinkkejä:
Yleishygienia, Tablettien nieleminen käy helposti, jos niille panee pienen nokareen voita ja päälle ryyppää kulauksen vettä. (ounou, voita?!)
Kodinhoito, Huoneiden jäähdyttäminen helteellä
Avoimien ikkunoiden eteen levitetään märkä lakana. Lakanat voi pitää märkinä ruiskuttamalla niitä kastelukannulla... =) (tuostahan tulee jo vesivahinko ja kosteusvaurio.)
Hajaniksejä, Joulukuusen lumi
Kuusen oksille sivellään kevyesti vedestä ja perunajauhoista keitettyä kiisseliä, minkä päälle ripotellaan suolaa niin runsaasti kuin mahdollista. Mitä karkeampaa suolaa, sitä kauniimmin se välkehtii. (mikä sotku. ;D )
Kodinhoito, Kankeasti avattavat ikkunat
Jos ikkunoita, jotka kosteuden tai kylmyyden vuoksi aukeavat kankeasti, hierotaan ihralla tai talilla, saadaan ne helposti aukeaviksi. (heheeee!)
Hyötyä:
Peseminen, Värin lähtemisen villalangasta saa helposti selville painamalla kostutettua lankaa saippuapalaseen ja vetämällä sen sitten kaksinkerroin taitetun valkoisen paperin välitse. (ok)
Kiinnostavaa:
Hajaniksejä, Ruusuntuoksu huoneisiin saadaan, kun raikkaita ruusuja pannaan ilman varsia kerroksittain suolan kanssa lasitölkkiin, peitetään ilmatiiviisti, ja viedään viileään paikkaan. Parin viikon kuluttua tarvitsee vain avata tölkin kansi ja huoneeseen leviää hyvä tuoksu. Tölkkiä voi käyttää useamman kuukauden ajan, kun sen aina käytön jälkeen sulkee hyvin.
-Näinkös ruususuola on saatu aikaan? =)
Terveys ja kauneus, Kahvinporoilla peseminen tekee kädet pehmeiksi ja valkoisiksi. =) (ahaa...)
PS1:
Tuohon käsiin tarttuviin hajuihin on hyvä pestä käsiään teräksisellä saippualla, kylmän veden alla. Tai esim pestä se veitsi kylmän veden alla, jolla on sitä sipulia, kalaa yms operoinut.
Ensin kylmää ja terästä ja sitten vasta saippuaa ja lämmin vesi.
Eikä kädet haise.
PS2:
On tuossa kirjassa monia, monia niksejä, jota voi soveltaa ihan tähän päivään. =)
PS2:
Uudempia niksejä löydät Kirsi Pihan ja Johanna Catanin toimittamasta Naisen opas-nimisestä opuksesta...
Siinä on aivan verratonta kerrontaa nykyladyille. =)
.
Maija Suovan toimittamassa Joka naisen niksikirjassa
vuodelta 1966 on hauskoja juttuja ja vinkkejä.
Aika kuluu ja maailma muuttuu. =)
Vai mitäpä esimerkiksi näistä ideoista tykkäätte:
Hajaniksejä, Avaimet
Avainnippunsa voi varsin helposti kadottaa. Avaimiin ei voi tietenkään panna omaa nimeään ja osoitettaan, mutta sen sijaan jonkun tuttavan puhelinnumeron tai osoitteen. (kääks! =) ) Tästä on tietenkin hänen kanssaan etukäteen sovittu. Avaimet tulevat takaisin jokseenkin varmasti eikä niiden omistajan tarvitse pelätä, että joku tulisi sisään omin luvin. (entäs tuttavan luokse...?)
Höpsöjä vinkkejä:
Yleishygienia, Tablettien nieleminen käy helposti, jos niille panee pienen nokareen voita ja päälle ryyppää kulauksen vettä. (ounou, voita?!)
Kodinhoito, Huoneiden jäähdyttäminen helteellä
Avoimien ikkunoiden eteen levitetään märkä lakana. Lakanat voi pitää märkinä ruiskuttamalla niitä kastelukannulla... =) (tuostahan tulee jo vesivahinko ja kosteusvaurio.)
Hajaniksejä, Joulukuusen lumi
Kuusen oksille sivellään kevyesti vedestä ja perunajauhoista keitettyä kiisseliä, minkä päälle ripotellaan suolaa niin runsaasti kuin mahdollista. Mitä karkeampaa suolaa, sitä kauniimmin se välkehtii. (mikä sotku. ;D )
Kodinhoito, Kankeasti avattavat ikkunat
Jos ikkunoita, jotka kosteuden tai kylmyyden vuoksi aukeavat kankeasti, hierotaan ihralla tai talilla, saadaan ne helposti aukeaviksi. (heheeee!)
Hyötyä:
Peseminen, Värin lähtemisen villalangasta saa helposti selville painamalla kostutettua lankaa saippuapalaseen ja vetämällä sen sitten kaksinkerroin taitetun valkoisen paperin välitse. (ok)
Kiinnostavaa:
Hajaniksejä, Ruusuntuoksu huoneisiin saadaan, kun raikkaita ruusuja pannaan ilman varsia kerroksittain suolan kanssa lasitölkkiin, peitetään ilmatiiviisti, ja viedään viileään paikkaan. Parin viikon kuluttua tarvitsee vain avata tölkin kansi ja huoneeseen leviää hyvä tuoksu. Tölkkiä voi käyttää useamman kuukauden ajan, kun sen aina käytön jälkeen sulkee hyvin.
-Näinkös ruususuola on saatu aikaan? =)
Terveys ja kauneus, Kahvinporoilla peseminen tekee kädet pehmeiksi ja valkoisiksi. =) (ahaa...)
PS1:
Tuohon käsiin tarttuviin hajuihin on hyvä pestä käsiään teräksisellä saippualla, kylmän veden alla. Tai esim pestä se veitsi kylmän veden alla, jolla on sitä sipulia, kalaa yms operoinut.
Ensin kylmää ja terästä ja sitten vasta saippuaa ja lämmin vesi.
Eikä kädet haise.
PS2:
On tuossa kirjassa monia, monia niksejä, jota voi soveltaa ihan tähän päivään. =)
PS2:
Uudempia niksejä löydät Kirsi Pihan ja Johanna Catanin toimittamasta Naisen opas-nimisestä opuksesta...
Siinä on aivan verratonta kerrontaa nykyladyille. =)
.
Kylmeneekö veet?
.
Jaakko heittää tänään
kylmän kiven järveen.
Jaakko heittää tänään
kylmän kiven järveen.
Jaakon Loitsu
Jalo Jaakko
Kuuran Kuoma
Kantaja Kylmän Kiven
Sulje sulat suvannot
toimita tuimat tuiskut
palauta paukkuvat pakkaset
Kylpijöille kylmän veden
jahtaajille jäisen järven.
Toteutuuko tämä ilmastollinen muutos
tänä vuonna? Saapas nähdä...
Lämpötilojen vaihtelusta huolimatta,
onnea kaikille Jaakoille! =)
PS:
Kovin on kivisiä mun kuvat. =)
.
24.7.2007
Kunnallista hoitoa odottamassa
.
Päivä tuli täys.
Nimittäin Nunnukan diagnoosin odottelussa.
Siinä meni eilen tunteja ja tänään teimme melkeen täyspitkän työpäivän. Odottelemalla.
Röntgen oli ainoa nopea toimenpide, mutta sen jälkeen seurasi tuntien istuskelemista kovilla penkeillä, vaihtuvien kanssapotijoiden kera.
Kylmässä odotustilassa. Nälkä masussa.
Lopulta tyttökin sai diagnoosin; murtuma isossa varpaassa.
Kantapäähän hän saikin eilen jo tikkejä ja nyt mustunut ja tosi kipeä varvas paketoitiin viereiseen varpaaseen, eikä sitä saisi kolmeen viikkoon rasittaa. Kyynärsauvatkin tyttö sai.
Kolme viikkoa. Lopun kesäloman pituus...
Ja Jaakkokin heittää kylmän kiven jo huomena järviin
ja uimaankaan ei saa mennä.
Voi tyttöressukkarakas sentäs...
Poliklinikoiden odotustiloissa pitäisi olla lainahuopia.
Ja sieltä pitäisi voida saada ostaa kohtuuhintaan vaikkapa kanakeittoa... =P
On tuossakin paikassa kahvio. Jossa hinnat ravintolan luokkaa.
Etusija poliklinikalla menee niille, jotka tulevat paikalle humaltuneina.
Tai humaltuneina ja verissäpäin. Tai poliisisaattueessa.
Tai sekä ambulanssilla humaltuneena, että poliisien seuraamina.
Muut potilaat saavat odottaa vaikka heillä olisi mikä.
Humalaisia örveltäjiä ei pitäisi tuoda kiroamaan näille paikoille lainkaan. Eikä pelottelemaan muita ihmisiä. Varsinkin lapsia. Örveltäjille pitäisi olla ihan oma osastonsa.
Tänäänkin yksi humalainen örveltäjä tuotiin ensin kalliisti ambulanssilla.
Sitten mies karkasi paareiltaan. Se komennettiin istumaan tuolilla, mutta sepä karkasi juosten siitäkin ja kaatui lattialle päälleen ja eikun taju kankaalla.
Olipa vähän aikaa kiroamatta...
Kunnes tokeni.
Ja sitten nukahti. Kuorsasi ko moottorisaha.
Ja sitä örveltäjää piti tuntikausia olla vahtimassa yksi henkilökunnasta koko ajan... Mitä ajan- ja rahanhukkaa...
Henkilökuntaa ja tiloja oli muutenkin niin vähän, että iltapäivällä potilailta kyseltiin odotustiloissa mikä heitä vaivaa ja sitten huudettiin kovaan ääneen: "Joo, no teil on virtsainfektio. Täl rouval on VTI!"
Kiva. Mie en ainakaan tykkäisi jos mun virtsainfektiosta kaikille kuulutettaisiin.
Voi sitäkin rouvaparkaa!
Shit, tätä kunnallista sairaanhoitoa!
Ilonpilkahdus tälle päivälle oli Nina-frendi, joka istui pari tuntia seuranamme, ja jonka piti tulla meille kylään mutta kun odottaminen sairaalalla venyi tuntikausiksi niin kyläilystä ei tullutkaan mitään.
Valitettavasti.
Ja niinpä mie sain kassillisen aarteita itse kannettavakseni Ninalta.
Kiits Ninotchka!
Ja yksi hämmästyskin koettiin tänään.
Nunnukan kummitäti, joka ei ole kymeneen vuoteen nähnyt tyttöä, oli myös potilasjonossa.
Hän se tunnisti ensin minut. Tuli kyselemään että mitäs teille. Minä siihen jotta mitäs tässä.
Ja että Nunnukka kaatui eilen pyörällä ja satutti itsensä...
Muttei kummitätiä tuntunut kummilapsensa asiat kiinnostavan. Tuskin vilkaisi. Kertoi itsestään, että olivat muuttaneet samaan kaupunkiin ja mikä häntä vaivasi, jne, jne...
Mie nyökkäilin.
Tuli vaivautunut hiljaisuus.
Minulla ei ollut hänelle asiaa. Nunnukka ei edes tuntenut häntä lainkaan. Ei enää muistanut. Ja miten hän olisikaan voinut tuntea...
Kummitäti meni istumaan kauemmaksi, mutta tunsin kuinka hän katseli meitä. Kun vihdoin pääsimme lähtemään, vaihdoin pari sanaa vierusäidin kanssa jolla oli niinikään tytär potilaana, niinikään jalastaan, ja vilkutin Nunnukan kauempana istuvalle kummitädille. Eikä hän reagoinut.
Me lähdimme vesisateeseen etsimään ruokakauppaa ja seuraavaa kotiinpäin menevää bussia. Ja Nunnukan käsivarret meinasivat väsyä kyynärsauvoissa.
Bussistakin meinasimme myöhästyä, mutta ihana bussikuski odotti meitä, kun Nunnukka heilutteli kyynärsauvojaan. Kiittelimme, ja kuski sanos, jotta kyllähän hän omat matkustajansa tunnistaa. =)
Kotona äkkiä ruokaa napaan ja katsomaan Anastasiaa...
Päivä on siis täys.
Ja masu.
Nyt vois mennä vaikkapa jo unille.
Pitänee ensin antaa yöksi särkylääkettä Nunnukalle.
.
Päivä tuli täys.
Nimittäin Nunnukan diagnoosin odottelussa.
Siinä meni eilen tunteja ja tänään teimme melkeen täyspitkän työpäivän. Odottelemalla.
Röntgen oli ainoa nopea toimenpide, mutta sen jälkeen seurasi tuntien istuskelemista kovilla penkeillä, vaihtuvien kanssapotijoiden kera.
Kylmässä odotustilassa. Nälkä masussa.
Lopulta tyttökin sai diagnoosin; murtuma isossa varpaassa.
Kantapäähän hän saikin eilen jo tikkejä ja nyt mustunut ja tosi kipeä varvas paketoitiin viereiseen varpaaseen, eikä sitä saisi kolmeen viikkoon rasittaa. Kyynärsauvatkin tyttö sai.
Kolme viikkoa. Lopun kesäloman pituus...
Ja Jaakkokin heittää kylmän kiven jo huomena järviin
ja uimaankaan ei saa mennä.
Voi tyttöressukkarakas sentäs...
Poliklinikoiden odotustiloissa pitäisi olla lainahuopia.
Ja sieltä pitäisi voida saada ostaa kohtuuhintaan vaikkapa kanakeittoa... =P
On tuossakin paikassa kahvio. Jossa hinnat ravintolan luokkaa.
Etusija poliklinikalla menee niille, jotka tulevat paikalle humaltuneina.
Tai humaltuneina ja verissäpäin. Tai poliisisaattueessa.
Tai sekä ambulanssilla humaltuneena, että poliisien seuraamina.
Muut potilaat saavat odottaa vaikka heillä olisi mikä.
Humalaisia örveltäjiä ei pitäisi tuoda kiroamaan näille paikoille lainkaan. Eikä pelottelemaan muita ihmisiä. Varsinkin lapsia. Örveltäjille pitäisi olla ihan oma osastonsa.
Tänäänkin yksi humalainen örveltäjä tuotiin ensin kalliisti ambulanssilla.
Sitten mies karkasi paareiltaan. Se komennettiin istumaan tuolilla, mutta sepä karkasi juosten siitäkin ja kaatui lattialle päälleen ja eikun taju kankaalla.
Olipa vähän aikaa kiroamatta...
Kunnes tokeni.
Ja sitten nukahti. Kuorsasi ko moottorisaha.
Ja sitä örveltäjää piti tuntikausia olla vahtimassa yksi henkilökunnasta koko ajan... Mitä ajan- ja rahanhukkaa...
Henkilökuntaa ja tiloja oli muutenkin niin vähän, että iltapäivällä potilailta kyseltiin odotustiloissa mikä heitä vaivaa ja sitten huudettiin kovaan ääneen: "Joo, no teil on virtsainfektio. Täl rouval on VTI!"
Kiva. Mie en ainakaan tykkäisi jos mun virtsainfektiosta kaikille kuulutettaisiin.
Voi sitäkin rouvaparkaa!
Shit, tätä kunnallista sairaanhoitoa!
Ilonpilkahdus tälle päivälle oli Nina-frendi, joka istui pari tuntia seuranamme, ja jonka piti tulla meille kylään mutta kun odottaminen sairaalalla venyi tuntikausiksi niin kyläilystä ei tullutkaan mitään.
Valitettavasti.
Ja niinpä mie sain kassillisen aarteita itse kannettavakseni Ninalta.
Kiits Ninotchka!
Ja yksi hämmästyskin koettiin tänään.
Nunnukan kummitäti, joka ei ole kymeneen vuoteen nähnyt tyttöä, oli myös potilasjonossa.
Hän se tunnisti ensin minut. Tuli kyselemään että mitäs teille. Minä siihen jotta mitäs tässä.
Ja että Nunnukka kaatui eilen pyörällä ja satutti itsensä...
Muttei kummitätiä tuntunut kummilapsensa asiat kiinnostavan. Tuskin vilkaisi. Kertoi itsestään, että olivat muuttaneet samaan kaupunkiin ja mikä häntä vaivasi, jne, jne...
Mie nyökkäilin.
Tuli vaivautunut hiljaisuus.
Minulla ei ollut hänelle asiaa. Nunnukka ei edes tuntenut häntä lainkaan. Ei enää muistanut. Ja miten hän olisikaan voinut tuntea...
Kummitäti meni istumaan kauemmaksi, mutta tunsin kuinka hän katseli meitä. Kun vihdoin pääsimme lähtemään, vaihdoin pari sanaa vierusäidin kanssa jolla oli niinikään tytär potilaana, niinikään jalastaan, ja vilkutin Nunnukan kauempana istuvalle kummitädille. Eikä hän reagoinut.
Me lähdimme vesisateeseen etsimään ruokakauppaa ja seuraavaa kotiinpäin menevää bussia. Ja Nunnukan käsivarret meinasivat väsyä kyynärsauvoissa.
Bussistakin meinasimme myöhästyä, mutta ihana bussikuski odotti meitä, kun Nunnukka heilutteli kyynärsauvojaan. Kiittelimme, ja kuski sanos, jotta kyllähän hän omat matkustajansa tunnistaa. =)
Kotona äkkiä ruokaa napaan ja katsomaan Anastasiaa...
Päivä on siis täys.
Ja masu.
Nyt vois mennä vaikkapa jo unille.
Pitänee ensin antaa yöksi särkylääkettä Nunnukalle.
.
23.7.2007
Niinhän se oikeesti on
.
Aina,
kun tuntuu siltä että
Elämä on mallillaan
se nurkan takaa
sut kampittaa.
-U.R.-
Tänäänkin. Kivan päivän päätteeksi Nunnukka
kävi kaupassa hakemassa jätskiä mun pyörälläni.
(Ei meillä naispuolisilla ole kuin yksi yhteinen pyörä.)
Takaisin tullessaan hän väisti vanhempaa
pariskuntaa ja heidän mansikkakorejaan
ja ajoi päin rakennustyömaan aitaa, sekä
sitä pitelevää betoniporsasta.
Pariskunta auttoi tytön pystyyn ja nainen
antoi paperinenäliinoja Nunnukan
vertavuotavaan kantapäähän ja mies oikaisi
pyörän lokasuojaa ja ohjaustankoa.
Kiitos lähimmäisistä välittäville ihmisille.
Ihmeellistä ja urheaa että tyttö pystyi sitkeästi
ajamaan kotiin pyörällä, kantapään vuotaessa kenkää
märäksi verestä ja isovarpaan alkaessa turvota,
pyörän rohistua etuvanne vääntyneenä...
Tyttö vei jopa pyörän pyörävarastoon ennenkuin
tuli kotiin ja yritti lauleskella: "Kauppamatkalle
illalla lähtiessäni otin lainaksi äitini pyörän", Leevin
Teuvon säveltä tapaillen, ja sitten vasta pääsi tytöltä
itku.
Mutkalle vääntynyt etulokasuoja repi Nunnukan paljaisiin,
vain sandaaleissa olleisiin jalkoihin avohaavoja ja isovarvas
on mustana. Tuntikausia päivystyksessä istuttuamme
sai tyttö tikkejä kantapäähänsä ja määräyksen tulla
huomena röntgeniin kuvauttamaan isovarpan luita.
Nyt hän yrittää nukkua särkylääkkeen voimin...
Ja saa tulla mun viereen jos sattuu jalkaan...
Ja kyllä jalkaan aivan varmasti sattuukin. =(
Viime viikolla Miihkali ajoi pyörällään nurin ja hänelle
itselleen ei onneksi käyny juur mitään mutta sen pyörän
takavanne on soikeena...
Ois vähän siis asiaa pyöräkorjaamoon.
Nyt väsy... Käyn vielä kurkistamassa kuin Nunnukka nukkuu...
.
Aina,
kun tuntuu siltä että
Elämä on mallillaan
se nurkan takaa
sut kampittaa.
-U.R.-
Tänäänkin. Kivan päivän päätteeksi Nunnukka
kävi kaupassa hakemassa jätskiä mun pyörälläni.
(Ei meillä naispuolisilla ole kuin yksi yhteinen pyörä.)
Takaisin tullessaan hän väisti vanhempaa
pariskuntaa ja heidän mansikkakorejaan
ja ajoi päin rakennustyömaan aitaa, sekä
sitä pitelevää betoniporsasta.
Pariskunta auttoi tytön pystyyn ja nainen
antoi paperinenäliinoja Nunnukan
vertavuotavaan kantapäähän ja mies oikaisi
pyörän lokasuojaa ja ohjaustankoa.
Kiitos lähimmäisistä välittäville ihmisille.
Ihmeellistä ja urheaa että tyttö pystyi sitkeästi
ajamaan kotiin pyörällä, kantapään vuotaessa kenkää
märäksi verestä ja isovarpaan alkaessa turvota,
pyörän rohistua etuvanne vääntyneenä...
Tyttö vei jopa pyörän pyörävarastoon ennenkuin
tuli kotiin ja yritti lauleskella: "Kauppamatkalle
illalla lähtiessäni otin lainaksi äitini pyörän", Leevin
Teuvon säveltä tapaillen, ja sitten vasta pääsi tytöltä
itku.
Mutkalle vääntynyt etulokasuoja repi Nunnukan paljaisiin,
vain sandaaleissa olleisiin jalkoihin avohaavoja ja isovarvas
on mustana. Tuntikausia päivystyksessä istuttuamme
sai tyttö tikkejä kantapäähänsä ja määräyksen tulla
huomena röntgeniin kuvauttamaan isovarpan luita.
Nyt hän yrittää nukkua särkylääkkeen voimin...
Ja saa tulla mun viereen jos sattuu jalkaan...
Ja kyllä jalkaan aivan varmasti sattuukin. =(
Viime viikolla Miihkali ajoi pyörällään nurin ja hänelle
itselleen ei onneksi käyny juur mitään mutta sen pyörän
takavanne on soikeena...
Ois vähän siis asiaa pyöräkorjaamoon.
Nyt väsy... Käyn vielä kurkistamassa kuin Nunnukka nukkuu...
.
22.7.2007
Sunnuntaiajelua
.
Ajelimme katsomassa
erästä taloa
joka kiinnosti Hania. =)
Samalla reissulla meni Mamille,
hänen ihanaan runsaudenpuutarhaansa
kuivattuja vaaleanpunaisen lupiinin
siemeniä sekä kauniin vaaleanpunaisen
rantanätkelmän siemenpalkoja.
PS:
Taman kuvan portti
on tässä tarinassa vain kuvituksena... =)
.
Ajelimme katsomassa
erästä taloa
joka kiinnosti Hania. =)
Samalla reissulla meni Mamille,
hänen ihanaan runsaudenpuutarhaansa
kuivattuja vaaleanpunaisen lupiinin
siemeniä sekä kauniin vaaleanpunaisen
rantanätkelmän siemenpalkoja.
PS:
Taman kuvan portti
on tässä tarinassa vain kuvituksena... =)
.
21.7.2007
Perjantaita heinäkuulta anno 2007
.
"Kun pilkkua viilaa terpeeksi
siitä tulee piste."
-nuorisoni sutkauksia-
.
"Kun pilkkua viilaa terpeeksi
siitä tulee piste."
-nuorisoni sutkauksia-
.
19.7.2007
Onkohan näin?
.
Lunaran blogista löysin horoskooppi-luonneanalyysin.
Miun merkki on kalat...
Katso oma Horoskooppi- luonneanalyysisi.
Tahi Päivähoroskooppi...
Tai Rakkaushoroskooppi.
Miten ois Vuosihoroskooppi,
onhan tässä vielä kes... vuotta jäljellä.
Tai Kiinalainen horoskooppi.
Tai kenties sinua kiinnostaakin Lapsihoroskooppi...
Kalojen vuodenaika:
Kalojen aikana päivä saavuttaa lopulta yön ja alitajunta tietoisuuden. Kevään merkit alkavat olla ilmassa, vaikka maa on vielä jäässä ja yöt ajoittain hyvinkin kylmiä. Luonnossa tapahtuu silmin havaitsematonta heräämistä. Kasvit reagoivat lisääntyvään valoon ja lämpöön pienillä solumuutoksilla, jotka pohjustavat alkamassa olevaa todellista heräämistä. Kalaihmiset ovat vuodenaikansa mukaisesti hyvin herkkiä ympärillään tapahtuville mielialan muutoksille. He vaistoavat tulevia asioita vaikka eivät pysty todistamaan aavistuksiaan todeksi. Vesimiesten tapaan Kalatkin elävät omassa herkässä maailmassaan, koska heidän täytyy osata olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ilman mitään näkyvää syytä. Heidän kauttaan elämässä tapahtuu jatkuvaa heräämistä ja alitajuista kehittymistä.
Hallitseva planeetta:
Kalojen merkkiä hallitsee planeetta Neptunus, joka edustaa ihmisen alitajuista ja fyysistä tarvetta tulla yhä tietoisemmaksi omasta henkisestä olemuksestaan, omasta Jumaluudestaan. Kalat elävät tässä henkisen etsinnän herkässä tilassa ja heillä on ainutlaatuinen alitajuinen ymmärrys ympärillään tapahtuvia asioita kohtaan. Tästä syystä Kalojen on vaikea tuomita etenkään läheisiään, vaikka nämä ilmiselvästi tuhoaisivat omaa ja perheenjäsentensä elämää. Kalojen ei ole helppo elää oman herkkyytensä kanssa ja etenkin miespuoliset Kalat etsivät muita merkkejä enemmän turvaa alkoholin tai huumeiden tietoisuutta sumentavasta maailmasta. (toi ei oo mua!)
Rakkaus:
Valitettavasti nämä ulkoiset keinot eivät millään tavalla palvele Kala-ihmisen elämää, vaikka juuri niiden avulla tämä suuri, elämälle välttämätön herkkyys on säilynyt ja säilyy edelleen valtavan nopeasti kehittyvässä materiaalisessa maailmassa. Itse koen alkoholistit ja huumeen käyttäjät tahattomina ja ajallemme pakollisina uhreina teknisen kehityksen alttarilla. Rakkauselämässä Kala ei ole missään nimessä helppo tapaus, vaikka itse ihastuminen ja rakastuminen tapahtuukin jo paljon ennemmin kuin toinen osapuoli edes aavistaa mitä on tulossa. Kalat aloittavat suhteensa suurten odotusten ja ihanteiden vallitessa. Paluu arkeen koettelee Kalan ja hänen kumppaninsa keskinäistä suhdetta ankaralla kädellä. Moni Kala elää epätyydyttävässä ja suorastaan tuskallisessa parisuhteessa vain siksi ettei osaa luopua tähän suhteeseen rakentamastaan ihanteesta.
Seksi:
Seksuaalisesti Kalat ovat kaikista merkeistä vetovoimaisimpia, koska heistä heijastuu niin suuri ja tavallisesta poikkeava herkkyys ja eroottisuus. Tämä yhdistelmä on äärimmäisen kiehtova, mutta käytännön elämää se ei tahdo kestää. Sekä Kalamies että Kalanainen elävät eräänlaisessa usvassa ja irrallaan jokapäiväisen elämän realiteeteista. Seksuaalisuus ja rakasteleminen ovat Kaloille ihanteellinen maailma, koska juuri tuossa tilanteessa jokainen ihminen menettää ainakin hetkeksi itsekontrollinsa. Intohimoinen Kala voi muuttua hyvin nopeasti kylmäksi ja haluttomaksi mikäli hänet vangitaan tavanomaisuuksien akvaarioon. Kala-ihmistä ei voi rakastaa ja omistaa samanaikaisesti. Kalan täytyy saada säilyttää yhteys alitajuiseen maailmaansa ilman toisen asettamia rajoituksia, sillä juuri tuolta alitajunnasta nousee myös Kalan eroottisuus. Toimivat Kalasuhteet ovat aina herkkiä ja vaativat molemminpuolista ymmärrystä onnistuakseen.
Kalojen valttikortit:
Kalat on tyyppinä äärimmäisen vastaanottavainen, intuitiivinen, herkkä ja psyykkinen. Hän elää hyvin sisäistettyä elämää ja vastaa ympäristön odotuksiin parhaan taitonsa mukaan. Kalat on ihmisenä pehmeä ja taipuvainen, toisinaan ääriviivaton ja eteerinen. Sisäinen elävyys ja rikas mielikuvitus tekevät Kalaihmisestä mielenkiintoisen tuttavuuden. Hän on sympaattinen, auttavainen ja kiltti olento, joka pyrkii auttamaan ja kohottamaan ihmisiä, huolehtimaan avuttomista olennoista ja edistämään ihmisen ja luonnon välistä sopusointua. Hänen tunteensa, vaistonsa ja intuitionsa tuottavat paljon kuvia, luovaa aineistoa ja yliaistillisia välähdyksiä. Luovuus ja vastaanottavaisuus saattavat kehittyä universaalisiin mittoihin. Kalojen muisti on heidän valttinsa opiskelussa ja työelämässä.
Kalojen heikkoudet:
Kalojen ongelmana on elämän realisointi. Epäkäytännöllisyys, hajanaisuus ja päättämättömyys saavat lähimmäisetkin joskus hermoromahduksen partaalle. (hahaa!) Auttamisvimmassaan hän saattaa mennä huomaamattaan liian pitkälle ja * tuskastua autettavaansa pahanpäiväisesti, mutta herkkänä ihmisenä hän ei voi sanoa sitä autettavalleen vaan vetäisee dramaattisesti marttyyrin viitan niskaansa ja valittaa muille surkeata kohtaloaan. Tämä tapahtuu alitajuisesti ja Kalat onkin itsepetoksen mestari, joka voi hukkua omaan ääriviivattomuuteen ja sekavuuteensa.
Kalojen sairaudet:
Vastaanottavaisena merkkinä Kalat altistuu helposti erilaisiin vilustumistauteihin. Reuma ja erilaiset epämääräiset kolotukset, lähinnä jaloissa ovat tyypillisiä. Liiallinen luottamus ja pettymykset johdattelevat Kalaihmistä apaattisuuteen, jolloin pienestäkin alkoholin nauttimisesta voi kasvaa ongelma. (hui!)
*Hmmm...
Myös autettava saattaa tuskastua kaloihin... ;D
.
Lunaran blogista löysin horoskooppi-luonneanalyysin.
Miun merkki on kalat...
Katso oma Horoskooppi- luonneanalyysisi.
Tahi Päivähoroskooppi...
Tai Rakkaushoroskooppi.
Miten ois Vuosihoroskooppi,
onhan tässä vielä kes... vuotta jäljellä.
Tai Kiinalainen horoskooppi.
Tai kenties sinua kiinnostaakin Lapsihoroskooppi...
Kalojen vuodenaika:
Kalojen aikana päivä saavuttaa lopulta yön ja alitajunta tietoisuuden. Kevään merkit alkavat olla ilmassa, vaikka maa on vielä jäässä ja yöt ajoittain hyvinkin kylmiä. Luonnossa tapahtuu silmin havaitsematonta heräämistä. Kasvit reagoivat lisääntyvään valoon ja lämpöön pienillä solumuutoksilla, jotka pohjustavat alkamassa olevaa todellista heräämistä. Kalaihmiset ovat vuodenaikansa mukaisesti hyvin herkkiä ympärillään tapahtuville mielialan muutoksille. He vaistoavat tulevia asioita vaikka eivät pysty todistamaan aavistuksiaan todeksi. Vesimiesten tapaan Kalatkin elävät omassa herkässä maailmassaan, koska heidän täytyy osata olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ilman mitään näkyvää syytä. Heidän kauttaan elämässä tapahtuu jatkuvaa heräämistä ja alitajuista kehittymistä.
Hallitseva planeetta:
Kalojen merkkiä hallitsee planeetta Neptunus, joka edustaa ihmisen alitajuista ja fyysistä tarvetta tulla yhä tietoisemmaksi omasta henkisestä olemuksestaan, omasta Jumaluudestaan. Kalat elävät tässä henkisen etsinnän herkässä tilassa ja heillä on ainutlaatuinen alitajuinen ymmärrys ympärillään tapahtuvia asioita kohtaan. Tästä syystä Kalojen on vaikea tuomita etenkään läheisiään, vaikka nämä ilmiselvästi tuhoaisivat omaa ja perheenjäsentensä elämää. Kalojen ei ole helppo elää oman herkkyytensä kanssa ja etenkin miespuoliset Kalat etsivät muita merkkejä enemmän turvaa alkoholin tai huumeiden tietoisuutta sumentavasta maailmasta. (toi ei oo mua!)
Rakkaus:
Valitettavasti nämä ulkoiset keinot eivät millään tavalla palvele Kala-ihmisen elämää, vaikka juuri niiden avulla tämä suuri, elämälle välttämätön herkkyys on säilynyt ja säilyy edelleen valtavan nopeasti kehittyvässä materiaalisessa maailmassa. Itse koen alkoholistit ja huumeen käyttäjät tahattomina ja ajallemme pakollisina uhreina teknisen kehityksen alttarilla. Rakkauselämässä Kala ei ole missään nimessä helppo tapaus, vaikka itse ihastuminen ja rakastuminen tapahtuukin jo paljon ennemmin kuin toinen osapuoli edes aavistaa mitä on tulossa. Kalat aloittavat suhteensa suurten odotusten ja ihanteiden vallitessa. Paluu arkeen koettelee Kalan ja hänen kumppaninsa keskinäistä suhdetta ankaralla kädellä. Moni Kala elää epätyydyttävässä ja suorastaan tuskallisessa parisuhteessa vain siksi ettei osaa luopua tähän suhteeseen rakentamastaan ihanteesta.
Seksi:
Seksuaalisesti Kalat ovat kaikista merkeistä vetovoimaisimpia, koska heistä heijastuu niin suuri ja tavallisesta poikkeava herkkyys ja eroottisuus. Tämä yhdistelmä on äärimmäisen kiehtova, mutta käytännön elämää se ei tahdo kestää. Sekä Kalamies että Kalanainen elävät eräänlaisessa usvassa ja irrallaan jokapäiväisen elämän realiteeteista. Seksuaalisuus ja rakasteleminen ovat Kaloille ihanteellinen maailma, koska juuri tuossa tilanteessa jokainen ihminen menettää ainakin hetkeksi itsekontrollinsa. Intohimoinen Kala voi muuttua hyvin nopeasti kylmäksi ja haluttomaksi mikäli hänet vangitaan tavanomaisuuksien akvaarioon. Kala-ihmistä ei voi rakastaa ja omistaa samanaikaisesti. Kalan täytyy saada säilyttää yhteys alitajuiseen maailmaansa ilman toisen asettamia rajoituksia, sillä juuri tuolta alitajunnasta nousee myös Kalan eroottisuus. Toimivat Kalasuhteet ovat aina herkkiä ja vaativat molemminpuolista ymmärrystä onnistuakseen.
Kalojen valttikortit:
Kalat on tyyppinä äärimmäisen vastaanottavainen, intuitiivinen, herkkä ja psyykkinen. Hän elää hyvin sisäistettyä elämää ja vastaa ympäristön odotuksiin parhaan taitonsa mukaan. Kalat on ihmisenä pehmeä ja taipuvainen, toisinaan ääriviivaton ja eteerinen. Sisäinen elävyys ja rikas mielikuvitus tekevät Kalaihmisestä mielenkiintoisen tuttavuuden. Hän on sympaattinen, auttavainen ja kiltti olento, joka pyrkii auttamaan ja kohottamaan ihmisiä, huolehtimaan avuttomista olennoista ja edistämään ihmisen ja luonnon välistä sopusointua. Hänen tunteensa, vaistonsa ja intuitionsa tuottavat paljon kuvia, luovaa aineistoa ja yliaistillisia välähdyksiä. Luovuus ja vastaanottavaisuus saattavat kehittyä universaalisiin mittoihin. Kalojen muisti on heidän valttinsa opiskelussa ja työelämässä.
Kalojen heikkoudet:
Kalojen ongelmana on elämän realisointi. Epäkäytännöllisyys, hajanaisuus ja päättämättömyys saavat lähimmäisetkin joskus hermoromahduksen partaalle. (hahaa!) Auttamisvimmassaan hän saattaa mennä huomaamattaan liian pitkälle ja * tuskastua autettavaansa pahanpäiväisesti, mutta herkkänä ihmisenä hän ei voi sanoa sitä autettavalleen vaan vetäisee dramaattisesti marttyyrin viitan niskaansa ja valittaa muille surkeata kohtaloaan. Tämä tapahtuu alitajuisesti ja Kalat onkin itsepetoksen mestari, joka voi hukkua omaan ääriviivattomuuteen ja sekavuuteensa.
Kalojen sairaudet:
Vastaanottavaisena merkkinä Kalat altistuu helposti erilaisiin vilustumistauteihin. Reuma ja erilaiset epämääräiset kolotukset, lähinnä jaloissa ovat tyypillisiä. Liiallinen luottamus ja pettymykset johdattelevat Kalaihmistä apaattisuuteen, jolloin pienestäkin alkoholin nauttimisesta voi kasvaa ongelma. (hui!)
*Hmmm...
Myös autettava saattaa tuskastua kaloihin... ;D
.
Olenko antanut heille juuret ja siivet?
.
Tiistaisen kyläpaikan lobelialoistoa. =)
Eli Hanin siskon kaunista parveketta Helsingin helteessä.
Tää meidän reissu oli ensisijaisesti kyläilyreissu,
mutta samalla ajeltiin muuallakin.
Pääsin mm ekan kerran elämässäni Hobby Hallin myymälään.
Mutta miten hinnat siellä tuntuivat postimyyntikuvastossa olleita
kalliimmilta? Voi kun mieleni teki turhamaisesti naisellista
oranssia kesäkassia, jossa oli mukana hellehattu...
-Mutta lopulta osasin hillitä itseni. ;D
Ja Ari Koivunen soi. =)
Samoin isolla Valtterin kirpparilla soi Ari Koivunen. =)
Siitä äänestä ei voi erehtyä. Hymyilytti kovasti.
Kirpparilta tein sen italialaisolkihattulöydön. Löysin lisäksi,
selvästi venäläisestä kirppispöydästä Mamalle yhden uuden ikonin ja uusvanhat suola- ja pippurisirottimet hänen kokoelmiinsa, sekä Nunnukalle söpöt nilkkasukat. Yht 9e.
Lisäksi poikkesimme Fazerin tehtaalla, jonne vain Hanin sisko
meni ja toi tullessaan Äffän sinistä ja muita herkkuja. Me sitten
jaoimme myöhemmin aarteet ja maksoimme ne. Nam...
Suunnitelmissamme oli alunperin ollut käynnit Korkeasaaressa
ja Suomenlinnassa mutta polveni vastusti näitä kävelyreissuja.
-Ja mie oisin oikeasti halunnut myös nuorisoni mukaan niihin...
Aina en voi itse vaikuttaa päätöksiin.
Ikean ohi ajeltiin moneen kertaan ohi. Nopiasti. Kauimmaista kaistaa käyttäen. Molemmilla aikaisemmilla ruotsalaiskaupan ostoskerroilla olemme saaneet vain pettymyksiä. Kertakäyttötuotteita. Eikä köyhillä (köyhällä) ole varaa sellaiseen tuhlailuun. Paljon mieluummin siis kannatan
suomalaisen työn sekä ekologisen kierrätyksen tukemista. =)
Hmmm...
Vajaa kuukausi ja Nunnukka menee yhdeksännelle luokalleen. Eikä
vieläkään tiedä mikä hänestä isona tulee. Eli jatkaako lukioon vai ihan jonnekin muualle, se jää nähtäväksi.
Miihkalilla alkaa lukion viimeinen vuosi. Kova loppurutistus. =)
Ja Jake aloittaa insinööriopinnot syyskuun alussa! =)))))
Oi miun fiksut babyt!
Esikoinen hinkuaa kovasti nyt muuttoa pois kotoa... =(
Tänäänkin olemme menossa katsomaan yhtä opiskelijayksiötä...
Mun sydän on ihan säröillä siitä asiasta.
Toisaalta ymmärrän. Onhan heidän joskus lähdettävä.
Ja olisin aika huono äiti, jos en saisi lapsiani aikanaan
itsenäistymään omaan elämäänsä...
Niitä juuria ja siipiä heille annettua.
Samalla, kun suren esikoisen mahdollista lentoa pesästämme,
mietin pojalle huonekaluja ja liinavaatteita.
.
Tiistaisen kyläpaikan lobelialoistoa. =)
Eli Hanin siskon kaunista parveketta Helsingin helteessä.
Tää meidän reissu oli ensisijaisesti kyläilyreissu,
mutta samalla ajeltiin muuallakin.
Pääsin mm ekan kerran elämässäni Hobby Hallin myymälään.
Mutta miten hinnat siellä tuntuivat postimyyntikuvastossa olleita
kalliimmilta? Voi kun mieleni teki turhamaisesti naisellista
oranssia kesäkassia, jossa oli mukana hellehattu...
-Mutta lopulta osasin hillitä itseni. ;D
Ja Ari Koivunen soi. =)
Samoin isolla Valtterin kirpparilla soi Ari Koivunen. =)
Siitä äänestä ei voi erehtyä. Hymyilytti kovasti.
Kirpparilta tein sen italialaisolkihattulöydön. Löysin lisäksi,
selvästi venäläisestä kirppispöydästä Mamalle yhden uuden ikonin ja uusvanhat suola- ja pippurisirottimet hänen kokoelmiinsa, sekä Nunnukalle söpöt nilkkasukat. Yht 9e.
Lisäksi poikkesimme Fazerin tehtaalla, jonne vain Hanin sisko
meni ja toi tullessaan Äffän sinistä ja muita herkkuja. Me sitten
jaoimme myöhemmin aarteet ja maksoimme ne. Nam...
Suunnitelmissamme oli alunperin ollut käynnit Korkeasaaressa
ja Suomenlinnassa mutta polveni vastusti näitä kävelyreissuja.
-Ja mie oisin oikeasti halunnut myös nuorisoni mukaan niihin...
Aina en voi itse vaikuttaa päätöksiin.
Ikean ohi ajeltiin moneen kertaan ohi. Nopiasti. Kauimmaista kaistaa käyttäen. Molemmilla aikaisemmilla ruotsalaiskaupan ostoskerroilla olemme saaneet vain pettymyksiä. Kertakäyttötuotteita. Eikä köyhillä (köyhällä) ole varaa sellaiseen tuhlailuun. Paljon mieluummin siis kannatan
suomalaisen työn sekä ekologisen kierrätyksen tukemista. =)
Hmmm...
Vajaa kuukausi ja Nunnukka menee yhdeksännelle luokalleen. Eikä
vieläkään tiedä mikä hänestä isona tulee. Eli jatkaako lukioon vai ihan jonnekin muualle, se jää nähtäväksi.
Miihkalilla alkaa lukion viimeinen vuosi. Kova loppurutistus. =)
Ja Jake aloittaa insinööriopinnot syyskuun alussa! =)))))
Oi miun fiksut babyt!
Esikoinen hinkuaa kovasti nyt muuttoa pois kotoa... =(
Tänäänkin olemme menossa katsomaan yhtä opiskelijayksiötä...
Mun sydän on ihan säröillä siitä asiasta.
Toisaalta ymmärrän. Onhan heidän joskus lähdettävä.
Ja olisin aika huono äiti, jos en saisi lapsiani aikanaan
itsenäistymään omaan elämäänsä...
Niitä juuria ja siipiä heille annettua.
Samalla, kun suren esikoisen mahdollista lentoa pesästämme,
mietin pojalle huonekaluja ja liinavaatteita.
.
18.7.2007
Pitkien akkavarpaiden helletiistaireissu
.
Helteinen heinäkuun Helsinki
tuli taas hieman enemmän tutuksi.
Ja taas osaa enemmän arvostaa
oman kaupunkinsa rauhaa
ja hieman hiljaisempaa
liikenteen pauhua.
Apukuskin paikalla
oli mukavaa varpaita heilutella. =)
Hups! Ompas kamalat kynsilakat!
Hurja miten tuon Harwall-areenan ympäristö ja tiestö on niin
kammottavassa kunnossa! Vai aiheuttivatko tämän kaaoksen
George Michaelin käynti, Aerosmith,
vai oliko syynä The Who sekä innokkaat fanit? ;D
Oikeasti, oikein nolotti, että tuohon hirveään ympäristöön on
kutsuttu tähtiä ympäri maailmaa, kun koko pääkaupunkiseutu
oli mullinmallin! Suorastaan kaaoksena!
Tiet ja näkymät olivat järkyttävässä kunnossa ja
joka paikassa näytti siltä, kuin jokin tuhoisa sota
olisi juuri äskettäin loppunut!! Maamerkkeinä
olivat paikallaan sentäs Linnanmäen laitteet ja tuo
areena, Pasilan torni yms...
Sitä naapurikaupungin Jumbokauppaakin ihmettelin taas kerran.
Yhtään ei ole kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, miltä senkin
ympäristö näyttää. Kuin hylätty autiomaa...
Ja siihen talokompleksihirvitykseen on rakennettu lisää
sitten viime näkemän ja vielä hotellia väsätään toiseen päähän...
Kivat ikkunanäkymät niilläkin tulevilla, hotellissa yöpyjillä.
Kääks! =) Ei maalaishallatar oikein sovellu kaupunkiin...
*kylmiä väristyksiä*
Onneksi ei käyty Espalla... =)
Muissakin naapurikaupungeissa kävästiin,
mutta kaikkein kaunein näkymä
oli ehdottomasti koko reissulla
tuo ihana sininen taivas.
Toisinaan taivasta halkoivat
vain lentokoneiden jättämät vanat,
toisinaan tuollaiset pilvihattarat
ja toisinaan The Simpsons-pilvien muhkurat.
Automatkalla yritin napata kuvaa tienvarsimainoksesta
jossa lukee "Love you sugar", mutta aina epäonnistuin!
Pahus. Sellaisen kuvan olisin tahtonut...
Ja itse pääkaupunkiseudulla yritin metsästää
kuvaa Italialaisesta tomaattikeitosta, eli hienoista
tomaattibusseista, mutta niitäkään
en saanut tallennetuksi. Toinen pahus. =)
Kylässäkin käväistiin,
hyvää ruoka nautittiin
ja kahta koiraa ihailtiin.
Ja nyt miulla on ihana italialainen hellehattu! =)
Maksoi kokonaista kolme euroa. Kirpputorilla.
Sellainen tyylikäs olkinen, käyttämätön...
Mama tosin sanoo sellaisia olkihattuja "lehmänruuaksi"! =)
Saapas nähdä, kehtaanko mihinkään
laittaa sitä lehmänruokaa päähäni. ;D
PS:
Onko meitä monia, joilla
akkavarvas on kaikkein pisin varvas?
Miun mummoni aikoinaan sanoi, että varpaista
voi katsoa, onko tulevaisuudessa omassa perheessä
akka- vai ukkovalta. Mikä siis on pisin varvas...
Oikeasti se tarkoitti kai, että onko perheen
enemmistö naisia vai miehiä?
Tiedä häntä... =)
Meilläkö siis muka akkavalta?
Kaikilla muilla perheessäni ukkovarvas on pisin! ;D
.
Helteinen heinäkuun Helsinki
tuli taas hieman enemmän tutuksi.
Ja taas osaa enemmän arvostaa
oman kaupunkinsa rauhaa
ja hieman hiljaisempaa
liikenteen pauhua.
Apukuskin paikalla
oli mukavaa varpaita heilutella. =)
Hups! Ompas kamalat kynsilakat!
Hurja miten tuon Harwall-areenan ympäristö ja tiestö on niin
kammottavassa kunnossa! Vai aiheuttivatko tämän kaaoksen
George Michaelin käynti, Aerosmith,
vai oliko syynä The Who sekä innokkaat fanit? ;D
Oikeasti, oikein nolotti, että tuohon hirveään ympäristöön on
kutsuttu tähtiä ympäri maailmaa, kun koko pääkaupunkiseutu
oli mullinmallin! Suorastaan kaaoksena!
Tiet ja näkymät olivat järkyttävässä kunnossa ja
joka paikassa näytti siltä, kuin jokin tuhoisa sota
olisi juuri äskettäin loppunut!! Maamerkkeinä
olivat paikallaan sentäs Linnanmäen laitteet ja tuo
areena, Pasilan torni yms...
Sitä naapurikaupungin Jumbokauppaakin ihmettelin taas kerran.
Yhtään ei ole kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, miltä senkin
ympäristö näyttää. Kuin hylätty autiomaa...
Ja siihen talokompleksihirvitykseen on rakennettu lisää
sitten viime näkemän ja vielä hotellia väsätään toiseen päähän...
Kivat ikkunanäkymät niilläkin tulevilla, hotellissa yöpyjillä.
Kääks! =) Ei maalaishallatar oikein sovellu kaupunkiin...
*kylmiä väristyksiä*
Onneksi ei käyty Espalla... =)
Muissakin naapurikaupungeissa kävästiin,
mutta kaikkein kaunein näkymä
oli ehdottomasti koko reissulla
tuo ihana sininen taivas.
Toisinaan taivasta halkoivat
vain lentokoneiden jättämät vanat,
toisinaan tuollaiset pilvihattarat
ja toisinaan The Simpsons-pilvien muhkurat.
Automatkalla yritin napata kuvaa tienvarsimainoksesta
jossa lukee "Love you sugar", mutta aina epäonnistuin!
Pahus. Sellaisen kuvan olisin tahtonut...
Ja itse pääkaupunkiseudulla yritin metsästää
kuvaa Italialaisesta tomaattikeitosta, eli hienoista
tomaattibusseista, mutta niitäkään
en saanut tallennetuksi. Toinen pahus. =)
Kylässäkin käväistiin,
hyvää ruoka nautittiin
ja kahta koiraa ihailtiin.
Ja nyt miulla on ihana italialainen hellehattu! =)
Maksoi kokonaista kolme euroa. Kirpputorilla.
Sellainen tyylikäs olkinen, käyttämätön...
Mama tosin sanoo sellaisia olkihattuja "lehmänruuaksi"! =)
Saapas nähdä, kehtaanko mihinkään
laittaa sitä lehmänruokaa päähäni. ;D
PS:
Onko meitä monia, joilla
akkavarvas on kaikkein pisin varvas?
Miun mummoni aikoinaan sanoi, että varpaista
voi katsoa, onko tulevaisuudessa omassa perheessä
akka- vai ukkovalta. Mikä siis on pisin varvas...
Oikeasti se tarkoitti kai, että onko perheen
enemmistö naisia vai miehiä?
Tiedä häntä... =)
Meilläkö siis muka akkavalta?
Kaikilla muilla perheessäni ukkovarvas on pisin! ;D
.
16.7.2007
Ei parvekkeelle mahdu kukkamaa
.
Joskus teipattupaikattukamera toimii...
Joskus taas ei...
Lisää parvekenäkymiä:
Joulukaktus päätti sitten partsilla kukkia jo nyt.
Lupaakohan se kukkia sitten myös oikeaan aikaan?
Vai menikö se sekaisin?
Nina-frendiltä saamani herkkä miniruusu pukkaa
uutta kukkaa ja on kasvattaut vartta siihen malliin,
ettei se kohta vaikuta enää miniruusulta.
Kaiken lisäksi tuo ihana ruusu myös tuoksuu! =)
(Kaikki ruusut eivät tuoksu.)
Kuivumiskuolemalta kaupasta pelastamani ruusu
väsää vuoroin vanhanroosia...
...vuoroin vihreitä kukkia.
Chilit eivät vielä ole jaksaneet kukkia.
Ja meillä jo odotetaan niitä valmiita chilejä
vesi kielellä...!
Juu, juu...
Mulla on liian monta kasvia per kukkaruukku.
Mutta ei ollut purkkeja. Eikä parvekkeella liioin tilaa...
Taiskako lauloi joskus jotenkin näin:
"Muistan kuinka tyttösenä kasvimaata kitkin
kuinka työtä inhosinkaan
joskus melkein itkin.
Nyt kun voisin saamaa
puuhaa melkein rakastaa
ei parvekkeelle mahdu kukkamaa..."
Tjtsp...
*osui ja upposi*
.
Joskus teipattupaikattukamera toimii...
Joskus taas ei...
Lisää parvekenäkymiä:
Joulukaktus päätti sitten partsilla kukkia jo nyt.
Lupaakohan se kukkia sitten myös oikeaan aikaan?
Vai menikö se sekaisin?
Nina-frendiltä saamani herkkä miniruusu pukkaa
uutta kukkaa ja on kasvattaut vartta siihen malliin,
ettei se kohta vaikuta enää miniruusulta.
Kaiken lisäksi tuo ihana ruusu myös tuoksuu! =)
(Kaikki ruusut eivät tuoksu.)
Kuivumiskuolemalta kaupasta pelastamani ruusu
väsää vuoroin vanhanroosia...
...vuoroin vihreitä kukkia.
Chilit eivät vielä ole jaksaneet kukkia.
Ja meillä jo odotetaan niitä valmiita chilejä
vesi kielellä...!
Juu, juu...
Mulla on liian monta kasvia per kukkaruukku.
Mutta ei ollut purkkeja. Eikä parvekkeella liioin tilaa...
Taiskako lauloi joskus jotenkin näin:
"Muistan kuinka tyttösenä kasvimaata kitkin
kuinka työtä inhosinkaan
joskus melkein itkin.
Nyt kun voisin saamaa
puuhaa melkein rakastaa
ei parvekkeelle mahdu kukkamaa..."
Tjtsp...
*osui ja upposi*
.
15.7.2007
14.7.2007
10.7.2007
Hyviä kesähetkiä!
.
Emmää
nyt (tässä heinäkuussa...)
jouda kirjootteleen täällä
kun mun pitää
nuuskutella
ja kyhnätä
Hanin vieressä.
Mutta ihanaa kesää kaikillen... =)
.
Emmää
nyt (tässä heinäkuussa...)
jouda kirjootteleen täällä
kun mun pitää
nuuskutella
ja kyhnätä
Hanin vieressä.
Mutta ihanaa kesää kaikillen... =)
.
8.7.2007
Hetkisiä eiliseltä
.
Meinasi ukostaa
muttei uskaltanutkaan.
Hyvä ettei...
Sininen on päivänsankarin lempiväri.
Päivänsankarin ihana idea tauluksi:
pitsiliinat ja pitsit uusiokäyttöön. =)
"Jahas, ja miksi mie en saa kakkua
niinko muut..." =)
Talonvahti ei näyttänyt raksuistaan piittaavan.
.
Meinasi ukostaa
muttei uskaltanutkaan.
Hyvä ettei...
Sininen on päivänsankarin lempiväri.
Päivänsankarin ihana idea tauluksi:
pitsiliinat ja pitsit uusiokäyttöön. =)
"Jahas, ja miksi mie en saa kakkua
niinko muut..." =)
Talonvahti ei näyttänyt raksuistaan piittaavan.
.
Suklaahippuja marengissa
.
Myös suklaata voi käyttää marenkikakussa.
Mitä tummempi sen parempi.
Siis suklaa. =)
Miulle suklaahiput
ovat kultahippuja.
Tähän on ympätty
kokonainen Lidl'in
Amazonas-suklislevy.
Eiliset juhlat menivät ok.
Yritin toimia piikatyttönä.
Paitsi että mun leikattu polvi suuttui.
Eli se ei oikee vielä kestäny.
Nyt soon kipee ja turvoksissa.
Mut ei haittane.
Kivaa kun saatoin olla jotenkin
päivänsankarille avuksi.
Se oli mun lahjani hänelle. =)
.
Myös suklaata voi käyttää marenkikakussa.
Mitä tummempi sen parempi.
Siis suklaa. =)
Miulle suklaahiput
ovat kultahippuja.
Tähän on ympätty
kokonainen Lidl'in
Amazonas-suklislevy.
Eiliset juhlat menivät ok.
Yritin toimia piikatyttönä.
Paitsi että mun leikattu polvi suuttui.
Eli se ei oikee vielä kestäny.
Nyt soon kipee ja turvoksissa.
Mut ei haittane.
Kivaa kun saatoin olla jotenkin
päivänsankarille avuksi.
Se oli mun lahjani hänelle. =)
.
6.7.2007
Kenraalimarenkiharjoittelua
.
Pavlova-harjoituskappale. =)
Uunissaoloaika pari tuntia...
-Syöty porukalla 15 minuutissa. =)
Ja näiden paistossa sain menemään kolmisen tuntia lisää...
Ja näitä ei syödä. Ainakaan vielä. Ne vien huomena juhlapaikalle.
Havaitsimme muuten, ettei kannata tehdä kerrosPavlovajutskaa.
Parempi on tehdä vain yksi marenkipohja jonka päälle kasaat
vaniljavaahtoa ja mansikkaa. Siistimpää leikata. =)
-Ja on muuten namia...
-Tosin Hani sanoi, että marenki on aivan kuin polyuretaanivaahtoa... ;D
Mukaan lähtee vielä se tavallinen (glut) mansikkakakku
sekä kaksi pellillistä kinkkupiirakkaa ja ne on tehty "omasta päästä"
-resepteillä. Joten älkää kysykö...
Mutta Pavlovassa yritin katsella ohjetta toisella silmällä.
Pavlova eli marenkikakku
gluteeniton (noin 10 annosta)
Yhteen isoon marenkipohjaan tai
keskikokoiseen + pieneen tarvitset:
6 kpl kananmunan valkuaista
2 tl sitruunan mehua
3 dl sokeria
0,3 rkl Maizena maissitärkkelystä
Täyte:
2,5 dl Flora Vispiä /kermavaahtoa
4 rkl tomusokeria
(2 kpl kiiviä)
0,5 l Mansikoita
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
Lisää sitruunanmehu joukkoon vatkauksen aikana.
Sekoita sokeri ja maissitärkkelys
valkuaisvaahdon joukkoon.
Vatkaa vaahto kovaksi.
Levitä valkuaisvaahto pellille
leivinpaperin päälle ympyrän muotoon.
Paista marenkipohjaa 125 °C:n
lämpötilassa noin 2 tuntia.
Jäähdytä. Vatkaa Flora Vispi
ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
(Kuori ja paloittele kiivit.)
Aseta kakkuun täytteeksi vuorotellen (kiivejä,)
mansikoita ja Flora Vispi-vaahtoa.
Eli jos teet ison kerros-Pavlovan,
tee ensin marenkitaikinasta pellille leivinpaperille
keskikokoinen ja pienempi ympyrä,
paista niitä pari tuntia ja anna rauhassa jäähtyä.
Marengit kannattaa irrottaa
paperista vasta jäähtyneinä.
Tee sitten toinen marenkitaikina ja muovaile siitä
pellille jälleen leivinpaperin päälle iso rengas.
Ja paista pari tuntia, ja jäähdytä kuten edelliset.
Kokoa Pavlova vasta hetkeä ennen tarjoilua.
Jos teet pelkkiä marenkikeksejä,
vähennä paistoaika tuntiin.
PS: Mokanmakuisia,
siis ei epäonnistumista, vaan oikeaa mokka-makua,
saat marenkileivonnaisiin laittamalla muutaman
murusen pikakahvia taikinaan...
.
Pavlova-harjoituskappale. =)
Uunissaoloaika pari tuntia...
-Syöty porukalla 15 minuutissa. =)
Ja näiden paistossa sain menemään kolmisen tuntia lisää...
Ja näitä ei syödä. Ainakaan vielä. Ne vien huomena juhlapaikalle.
Havaitsimme muuten, ettei kannata tehdä kerrosPavlovajutskaa.
Parempi on tehdä vain yksi marenkipohja jonka päälle kasaat
vaniljavaahtoa ja mansikkaa. Siistimpää leikata. =)
-Ja on muuten namia...
-Tosin Hani sanoi, että marenki on aivan kuin polyuretaanivaahtoa... ;D
Mukaan lähtee vielä se tavallinen (glut) mansikkakakku
sekä kaksi pellillistä kinkkupiirakkaa ja ne on tehty "omasta päästä"
-resepteillä. Joten älkää kysykö...
Mutta Pavlovassa yritin katsella ohjetta toisella silmällä.
Pavlova eli marenkikakku
gluteeniton (noin 10 annosta)
Yhteen isoon marenkipohjaan tai
keskikokoiseen + pieneen tarvitset:
6 kpl kananmunan valkuaista
2 tl sitruunan mehua
3 dl sokeria
0,3 rkl Maizena maissitärkkelystä
Täyte:
2,5 dl Flora Vispiä /kermavaahtoa
4 rkl tomusokeria
(2 kpl kiiviä)
0,5 l Mansikoita
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
Lisää sitruunanmehu joukkoon vatkauksen aikana.
Sekoita sokeri ja maissitärkkelys
valkuaisvaahdon joukkoon.
Vatkaa vaahto kovaksi.
Levitä valkuaisvaahto pellille
leivinpaperin päälle ympyrän muotoon.
Paista marenkipohjaa 125 °C:n
lämpötilassa noin 2 tuntia.
Jäähdytä. Vatkaa Flora Vispi
ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
(Kuori ja paloittele kiivit.)
Aseta kakkuun täytteeksi vuorotellen (kiivejä,)
mansikoita ja Flora Vispi-vaahtoa.
Eli jos teet ison kerros-Pavlovan,
tee ensin marenkitaikinasta pellille leivinpaperille
keskikokoinen ja pienempi ympyrä,
paista niitä pari tuntia ja anna rauhassa jäähtyä.
Marengit kannattaa irrottaa
paperista vasta jäähtyneinä.
Tee sitten toinen marenkitaikina ja muovaile siitä
pellille jälleen leivinpaperin päälle iso rengas.
Ja paista pari tuntia, ja jäähdytä kuten edelliset.
Kokoa Pavlova vasta hetkeä ennen tarjoilua.
Jos teet pelkkiä marenkikeksejä,
vähennä paistoaika tuntiin.
PS: Mokanmakuisia,
siis ei epäonnistumista, vaan oikeaa mokka-makua,
saat marenkileivonnaisiin laittamalla muutaman
murusen pikakahvia taikinaan...
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)