Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannustaika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannustaika. Näytä kaikki tekstit

24.6.2023

Juhannustaikojen voima

 







Ilta oli täynnä taikaa 

Kukkia niityltä keräsin 

ne seppeleeksi somaksi punoin 

ja tyynyn alle piilotin 


Montako kukkaa tarvittiinkaan 

vai toimivatko lainkaan  

kun en nähnyt kuitenkaan 

minkäänlaisia unia 


Aamulla varhain heräsin 

nenä aivan tukossa 

Meninpä taas vanhaan lankaan 

Mutta olihan se hupia 


- Una Reinman 














21.6.2023

Hyvää kesäpäivänseisausta & juhannusta!



 


 





Tämä aika on avaruuden taikaa 
Mittumaarin ja valon juhlaa 
Pohjoisessa ei vähään aikaan 
ole pimeyttä eikä yötä lainkaan 
Nautitaan tästä pienestä hetkestä 
Keskikesän sydänvalojen retkestä 

-Una Reinman 




Tänään on Kesäpäivänseisaus, 
#summersolstice




Juhannusta kutsutaan keskikesän juhlaksi
koska yöt alkavat tästä nyt sitten pidentyä... 

- Minusta kesä on nyt vasta aluillaan.
Ihan sama, minkä pituinen se yö on.

 


Ja miten taas juhannusta vietitkään, niin
hyvää kesäjuhlaa sinullekin. 



Nyt on ollut niin hellettä & kuivaa,
että kuinkahan kokkojen,
paljujen lämmitysten ja grillailujen kanssa käy...  

En minä siitä kokosta, 
mutta palju ja grilli olisivat meidän must-to-do kesäjuttumme... 
Eikä vähiten sen vuoksi että 
Hani on loistava grillaaja! 




Nautitaan kesästä.
Tehdään taikoja.
Juostaan heinäpellossa.
Kerätään kukkia tyynyn alle.
Punotaan luonnonkukkaseppeleitä...


- Tiedän.
-Jotkut alkavat paasata nyt allergioistaan...  
Allergiaa on minullakin. 
Siihen auttaa pieni pilleri, 
nimeltään antihistamiini. =D 






24.6. on muuten juhannuksen lisäksi myös 


Näkisinköhän yhtään... 

Juhannushan on taikojen aikaa... 



💗
💚


PS: edellisiä juhannusjuttuja löydät tunnisteiden avulla. 





























23.6.2021

Onnellista Juhannusta ja kesäkuun täysikuuta

 

 


 



Toivotan sinulle
onnellista
juhannusta!
Kerätään kukkia
hiuksiin, ovenpieliin,
tyynyjen alle
ja haaveisiin... 

-Una Reinman

 

 

Se ihan oikea juhannusaatto olisi tänään,

mutta koska allakantelijät räpelöivät juhlapäivien paikkoja, varsinkin Juhannuksen, (ettei ihmisille vaan tulisi liikaa vapaapäiviä) juhannusaatto onkin Suomessa virallisesti vasta ylihuomenna, 25.6...

- Vaan kukapa meitä kieltäisi juhlimasta Juhannusta jo nyt, sen oikealla paikalla? =D

 

 


 

Koit ja Hämarik, (eli Aamunkajo ja Illanrusko), ovat vanhan virolaisen tarinan rakastavaisia. Nämä kaksi näkevät ja kohtaavat toisensa vain yhden ainoan kerran vuodessa, juhannusyönä, jolloin aamun ja illan valot yhtyvät.
Koit ja Hämarik vannovat toisilleen ikuista rakkautta, hukuttavat toisensa suudelmiin -ja odottavat taas vuoden ajan seuraavaa tapaamista.

Jaanipäev, (juhannus) on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista.
Virolaiset valmistautuvat jaaniõhtu (juhannusaaton) viettoon 23.6. perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria jaanitulia (kokkoja) eri puolille maata.
Lapset nauttivat siitä, että heillä on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön.
Nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.
Myös juhannusmatoja eli kiiltomatoja etsitään, ja löytäjälle on luvassa kaikkea mahdollista kuten onnea, rahaa ja rakkautta.
Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle, siten voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.
Uhkarohkeimmat nuoret ja vähän aikuisemmatkin hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla terveyttä loppuvuodeksi.
Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.
Juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä. /Wikipedia



Täällä Virossa on siis juhannusaatto jo tänään... 

Me voimme Hanin kanssa siis viettää juhannusta kahdesti, ensin virolaisittain ja sitten suomalaisittain. Lähinnä paljuillen ja grillaten. Kaadamme ensin pihasta vielä pari väärässä paikassa kasvavaa nuorta koivua juhannuskoristekoivuiksi... Ehkä vihdantapainen myös saunaan tuoksuttajaksi... 
- Saunassahan ei tarvitse olla kuin muutama koivunoksa vedessä niin se tuoksu hurmaa... 
Lisään saunasiiliin hieman tervantuoksuakin niin juhannuksessa on tunnelmaa. 

Eilen illalla kaupoissa huomasi että kaupunkilaiset olivat saapuneet mökeille tai sukulaisilleen tms ja kaupoista loppui jopa keräilykärryt... 

Emme - tietenkään- menneet sellaiseen tungokseen, vaan etsimme hiljaisemman ja ihanan viileän kaupan jossa asioimme. 

Korona ei ole vielä ohi joten kenenkään ei kannattaisi hetkeksikään unohtaa sitä... 

Itse emme ole reiluun puoleentoista vuoteen käyneet kahvilassa, näyttelyissä, konserteissa, juhlissa, kavereiden kanssa hengailemassa, missään kyläpaikassa, leffateattereissa, kirjastoissa, ravintoloissa, terasseilla, edes parturissa, saati kampaajalla, jossa en ole käynyt kohta 20 vuoteen muutenkaan... 

Me samoilemme luonnossa ja rakennamme mökistä mieleistämme. 

Pysyttelemme ihmisistä erillämme... 

 

 


 

 

 

Juhannustaiat ovat leikkimielinen osa juhannuksen juhlintaan liittyvää kansanperinnettä. Juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta ja naimaonnesta, ja toisilla taioilla naimaonnea pyrittiin parantamaan. 
Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet suoritettiin alasti. 

 

UNITAIAT:
Tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos olet laittanut tyynyn alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen.

 

Yleinen taika on tapa laittaa paikkakunnasta ja perinteestä riippuen tietty määrä, esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Tulevan puolison pitäisi ilmaantua unessa.

 

Jos juhannusaattoyöksi laittaa sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

 

Tulevasta sulhosta voi uneksia juhannusyönä myös vasemman jalan sukka väärin päin jalassa.

 

SIIVOUSTAIKA:  
Tyttö näkee tulevan puolisonsa, jos hän lakaisee juhannusyönä makuuhuoneensa lattiaa alastomana, punainen nauha vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään.

 

KUVAJAISET:
Jos juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja katsoo toiseen peiliin, näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa/morsiamensa.

 

Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, pitäisi siellä vedessä näkyä tuleva puoliso.

 

METSÄTAIAT:
Jos juhannusyönä liikkuu metsässä, saattaa nähdä virvatulen palavan. Sen alta löytyy aarre.

 

Saniaisenkin saattaa nähdä kukkivan Juhannusyönä. Silloin kukka pitää kiireesti poimia, koska se tuo poimijalleen taikavoimia.

 

Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

 

PELLOT JA NIITYT:
Tytöt saavat hyvän naimaonnen, jos juhannusyönä alastomana kieriskelevät kasteisella niityllä, tai kiertävät kolmikulmaisen pellon kolmeen kertaan, tai kokon polttamisen jälkeen pyörivät poikatalojen ruispelloissa...

 

Jos juhannusyönä näkee kyykäärmeen voi tulevan puolisonsa löytää siitä ilmansuunnasta, jonne käärme pakenee.

 

SAUNATAIAT:
Kun juhannussaunan jälkeen heittää vihdan/vastan saunan katolle, niin siitä suunnasta, mihin sen puinen pää osoittaa, tulee heittäjälle puoliso.

 

Tulevan sulhon voi nähdä, jos puolen yön aikaan juhannusyönä kiertää saunan kolmesti ja kurkistaa alastomana lähteeseen. Jos turvaudut saunatemppuun, varaa sulholle jokin lahja, sillä muuten pahat voimat uhkaavat.

 

KOKKOTAIAT:
Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.
Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät pojat lempeään nostaakseen kokon savun yli.

 

Jos juhannuskokon hiilloksille heittää juhannusaattona kalastetun lahnan, voi kalan kylkiruotojen huomata osoittavan tulevaa puolisoa.

 

Jos kaataa tilkan väkijuomaa veteen juhannuskokon peilikuvan kohtaan ja samaan aikaan kala hyppää, tietää se intohimoista avioliittoa.
/WP

 

Lisää juhannustaikoja... 

 Nämä ovat tietenkin aikalailla vanhanaikaisia taikoja...  
Nykyaika onkin keksinyt uusia näiden tilalle, mutta jotkut vielä luottavat vanhoihin, hyviksi havaittuihin... =D  




 

24.6. on kesäkuun täysikuu eli mansikkakuu (alonquin), simakuu, ruusukuu (siirtom. amer. eur.), hunajakuu, orapihlajakuu, voimakkaan auringon kuu, hevostenkuu (keltit), kukkakuu (engl.), vihreän maissin kuu (cherokee), kuu, kun lehdet ovat kasvaneet (d. sioux), lootuskuu (kiinal.), tuulinenkuu (choktaw)...

 




 

 

20.6.2019

Hyvää Juhannusta!





✿•*¨`*• Kesä •*¨`*•✿





Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. 

Juhannus on Suomessakin ollut muinaisuskontoon liittyvä Ukon juhla,  sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.


Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 
 
Juhannuskokkojen poltto on alunperin tapahtunut pahoja henkien karkotuksena. Niitä poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
  Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.
 


 Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri, katsomalla  keskiyöllä lähteeseen. 

Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vihdalla. 

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 





 

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. 
 



Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.  
 
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla. 
 
 Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa. 






Suomessa juhannus on yöttömän yön juhlaa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. 
 Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.  



Lähde: Wikipedia 


*****************************

Toivottavasti sinun 
juhannuksenvietto-
paikkakunnallasi 
on kiva sää oleskella ulkosalla. 







22.6.2018

Juhlavaa Juhannusta!





Tänään onkin sitten vihdoin Mittumaari, taikayö eli juhannusaatto. 

Koko alkukesän tätä päivää 
niin palavasti odotellaan... 


Juhannus on erityisesti järven rannalla ihanaa. 

Jos sinulla ei ole omaa mökkiä, eikä kukaan kutsu sinua mökilleen
voit myös ehkä vuokrata sellaisen, 
mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa 
suuresta kysynnästä johtuen. 

Luonnonhelmassa voi ymmärtää
miten ihmeellinen aika juhannus 
meille suomalaisille on aina ollut. 





Juhannustaikoja on mm täällä ja täällä. 





 Joillekin tämä on ihan tavallinen kesäviikonloppu, 
ilman kummempaa hössötystä tai juhlaa. 

Mutta hei, jos aiot juhlia kesämökillä, 









PS:
Tänään on myös 





21.6.2017

Se aika vuodesta







Suomessa juhlitaan juhlapäiviä 
jo aattona, joka on monelle vielä 
samalla työpäivä: vappua vapunaattona,
joulua jouluaattona, juhannusta juhannusaattona jne. 
Me otamme vähän ennakkoa juhlasta kuin juhlasta 
joita useissa muissa maissa vietetään 
vasta varsinaisena juhlapäivänä. 
Mutta yhtä kaikki, ihan sama. 
Juhlia on niin harvoin niin mikä 
ettei niitä saisi viettää usean 
päivän ajan. 


Säästä ja itikoista viis, 
otetaan taas 
juhannus haltuun! 






Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, 
jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä. 

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana 
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. 

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
 Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 

 Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. 
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. 

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
 Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä. Pihoille tehtiin lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Koivunoksista sidottiin vihtoja.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin. 

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  

1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin.
On arveltu keskiajan Hansa-kauppiaiden tuoneen salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. 

-Wikipedia-  



Juhannusaattona on myös 
Suomen lipun päivä 
 ja liputuspäivä.


Lippu nostetaan salkoon virallisesti aattoiltana klo 18.00
 ja lasketaan salosta juhannuspäivän iltana klo 21.00. 
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta 
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin 
vakavaa. 



Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.  Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdoilla.

 Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. 

-Wikipedia-



Lisää juhannustaikoja...

Katso vuoden 2017 juhannussää täältä. 






24.6. Juhannuspäivänä on myöskin Käy uimassa -päivä, 
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä. 

25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin 
tällä hetkellä jollain mökillä... =) 

26.6. On vuorossa Kanoottipäivä. 
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän. 
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä. 
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa. 



24.6.2016

Unikon ja vuorikaunokin liitto




Kaupungeista tulee hiljaisia suurina juhlapyhinä. 
Väki pakenee mökeille tai sukulaisten hoteisiin... 
Silloin kaupungissa on ihana rauha.

Silloin, ja ainoastaan silloin,
voi jopa kaupungissa nukkua pitkään. 








Vaikka postaukseni kertovat "päijäthämäläisestä kunnasta" ja osittain
vaikuttavat maalaismaisilta, on paikka jossa asumme kuitenkin ihan 
ihka oikea kaupunki ja asuinalueemme lähinnä lähiö.





Silti asumme luonnon keskellä.






Ehkä kuvistani ja tarinoistani 
kuultaa läpi se mitä itse arvostan; luonto, 
yksinkertainen elämä ja luonnonmukaisuus.








Taloremonttimme on edistynyt (viimein) siihen vaiheeseen 
että vain listashow on jäljellä, muutamien maalattavien 
kohteiden lisäksi. Loppusilausta siis.






Taas olisi paikka yhdelle apukäsiparille auki... 







Kun maalattu lattia kuivuu, 
on hyvä hetki lähteä 
vaikkapa 
ihailemaan autiopihaa 
ja sen kasveja. 





Hieman pitää 
aina koskettaa 
noita vanhoja 
vänkkyräisiä omenapuita. 


Mietin aina häntä, 
joka joskus on nyt autioon pihaan 
istuttanut nuo puut...






Unikoiden ja 
vuorikaunokkien, 
sekä känkkyräisten 
omenapuiden myötä 
voi keskikesän juhla 
alkaa. 
Olkoon se sellainen 
kuin odotitkin.






Tänään
on Juhannusaaton lisäksi