Haavoittunut vapaussoturi

Valkoisia isotähtiputkia, sinisiä siperianpallo-ohdakkeita, sekä sinisiä ritarinkannuksia (joita juuri edellisenä yönä oli sademyräkkä päässyt hieman kurmuuttamaan) kasvoi komeaa nuorukaista esittävän patsaan jalustan ympärillä Kuressaaressa. 

Patsas on nimeltään 

Haavoittunut vapaussoturi.

Siellä sotilas hetken hengähtää... 

Haavoittunutta sotilasta esittävä muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin 29. heinäkuuta 1928. 

Muistomerkkiin kiinnitettiin myöhemmin kaksi pronssitaulua, joissa oli 82 Viron vapaussodassa kaatuneen ja 77 haavoittuneen saarelaisen nimet.

Pronssiin valettu muistomerkki oli Amandus Adamsonin (1855-1929) käsialaa. Hän oli Viron kuuluisimpia kuvanveistäjiä, jonka tunnetuin teos on Russalkan muistomerkki Tallinnassa.

Ensimmäisen kerran muistomerkki poistettiin 18. kesäkuuta 1940, kun Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron. Haavoittunut sotilas palasi entiselle paikalleen Kuressaaren keskustaan Saksan vallan ajalla syksyllä 1942.

Neuvostomiehittäjien palattua muistomerkki poistettiin uudelleen huhtikuussa 1945. Se todennäköisesti upotettiin meren pohjaan. Sitkeä sotilas palasi Kuressaareen voitonpyhänä 23. kesäkuuta 1990.  /Suomen sotahistoriallinen seura 

Sinivalkoiset kukkaset eivät kuvaushetkellä olleet ehkä upeimmillaan mutta kertoivat silti omaa tarinaansa patsaan kanssa.

Entisen kotimme pihalla oli näitäkin kaikkia kukkia, mutta isotähtiputket eivät olleet kyllä siellä näin kauniita ja komeita kuin haavoittuneen sotilaan luona olevat. 

Puita ja muita

Kaunis lehtometsä johdatteli meitä kävelemään lähemmäs upeaa luonnon voiman näytettä. 

Puiden ja harjanteen takana piilossa sijaitsee Kaalinjärvi joka on syntynyt meteoriitin törmättyä maahan noin 3000 - 7000 vuotta sitten. 

Paikkaa on ammoisna aikoina käytetty mm jumalten palvontaan. Jonkinlaisia asumuksen jäänteitäkin on löydetty alueelta jotka ajoittuvat pronssikaudelle. 

Kaalijärven, joka tunnetaan mm Auringon hautana, ympärillä on korkea harju. 

Meteoriitin voima on ollut suuri. 

Vienankarjalaisessa Kalevalaisessa runoudessa saattaa olla muistumia tuon meteoriitin putoamisesta. Vallitsee pimeys, tulikipuna putoaa ilman immen käsistä ”läpi kuuden kirjokannen, halki taivahan yheksän”. Maahan osuttuaan tulikeränen polttaa taloja ja ihmisiä, ja joutuu lopulta järven aaltoihin, ja saa sen veden kuohumaan yli äyräidensä. Tämä tapahtuu ”Nevan joen takana”. Myös virolaisesta mytologiasta arvellaan löytyvän mahdollisia muistumia tapahtumasta. Uskottiin, että Taarapita-sodanjumala syntyi Virumaalla, ja lensi sitten Saarenmaalle. Kraatteria on käytetty jumalten palvontapaikkana.
Asiasta on kirjoittanut laajasti Lennart Meri kiistellyssä teoksessaan Hopeanvalkea (1983, 3.p. 2005). Hän todistelee, että meteoriitti on antanut aiheen myös Ultima Thule -nimitykselle ja heijastuu kreikkalaisessa ja roomalaisessa kirjallisuudessa. Hänen mukaansa Pytheaan tunnetuksi tekemä paikannimi Thule johtuisi itämerensuomalaisten kielten sanasta tuli, joka alun perin on ilmeisesti kuulunut tule, mihin sanan taivutusmuodot suomen kielessä (tulen, tulessa jne.) yhä viittaavat. /Wikipedia

Rinteessä kasvaa heinää ja mm näitä vuohenkelloja... 

Sattuipa vaan olemaan myrskyisän tuulinen päivä kun olimme tuolla joten kukat ovat kallellaan tietenkin niihin suuntiin joihin en päässyt kuvaamaan... 

Kaalijärven ympärille on rakennettu kehäksi kivimuuri. Ehkäpä meteorin maasta lennättämistä kivistä... 

Kyyhkysellä oli rinteen puussa pesä... 

Seuraava asia, jota Hani minut vei katsomaan, oli tämä keskellä jalkapallokenttää kasvava komea tammi. 

Hani tietää että rakastan puita ja ilman muuta rakastan nyt myös tätä puuta.

Saarenmaalla, Orissaaren kylässä on vuoden 2015 Euroopan puu -äänestyksen ykköstilan voittanut tammipuu. Se on maailmankuulu erityisen kasvupaikkansa johdosta – puu kun kohoaa kohti taivaita keskellä jalkapallokenttää!

Tarinan mukaan puuta yritettiin Stalinin aikana kaataa kahden traktorin voimin, mutta jääräpäinen tammi vei niistä voiton. Puun rungossa näkyvät vielä tänäänkin katkenneiden ketjujen jättämät jäljet.

Euroopan puu -äänestyksessä Orissaaren tammi keräsi liki 60 000 eli kolmasosan kaikista äänistä. /Visit Estonia

Kuressaaren kaupunginpuisto myrskyisenä päivänä... 

Rakennuksien ja puistojen rakentaminen piispanlinnan alueelle aloitettiin 1800-luvun toisella puoliskolla, jolloin Kuressaaren kaupungista tuli mutahoitojen keksimisen myötä Viron tärkeä turistikohde.

Puiston rakentamista varten muodostettiin vuonna 1861 komitea.

Myös kaupungin asukkaat avustivat puiston rakentamisessa: he antoivat rahalahjoituksia, istukkaita, lainasivat hevosia ja vaunuja.

Vuonna 1930 kaupunginpuistoon istutettiin harvinaisia puulajeja, jotka tilattiin Tarton yliopistosta.

Kaupunginpuistossa on runsas kasvisto, täällä on noin 80 puu- ja pensaslajia. Hyvä tietää: Kaupunginpuisto on entinen hautausmaa./ Visit Estonia 

Piispanlinna näkyy tuolla muuriensa suojassa.

Siellä oli jokin musiikkitapahtuma joten emme tällä kertaa menneet sinne. 

2012 olemme edellisen kerran olleet Saarenmaaalla ja nyt sattui vahingossa sama hotellikin...