Aivotietoisuutta

Aivoterveys tarkoittaa aivojen hyvinvointia, toimintakyvyn ylläpitämistä ja sairauksien ehkäisyä läpi elämän. Keskeistä on terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä uni, aivojen aktivointi, sosiaaliset suhteet ja päihteettömyys. Kaikkia neurologisia sairauksia esiin tuovaa kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään 9.–15.3.2026. Teemana on Pääsi parhaaksi – aivoterveyttä pienillä teoilla    

Näin edistät aivoterveyttäsi  

Huolehdi riittävästä, laadukkaasta unesta ja palautumisesta. 

Päivittäinen liikkuminen parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia.  

Suosi terveellistä, monipuolista ruokavaliota. 

Haasta aivojasi uusilla asioilla, kuten lukemisella, ristikoilla, kulttuurilla tai uusien taitojen opettelulla. 

Kanssakäyminen muiden kanssa ylläpitää kognitiivista toimintakykyä.

Seuraa verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria, vältä tupakointia. 

Ehkäise tapaturmia käyttämällä kypärää ja vältä aivoihin kohdistuvia iskuja.  

 

Maaliskuu on myös aivovammakuukausi  

Tapaturmaisen aivovaurion eli aivovamman saa 36 000 ihmistä vuodessa, ja aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai TIA-kohtauksen noin 25 000 henkilöä. Äkillisen aivovaurion jälkitila koskettaa jo 200 000 suomalaista. Läheiset mukaan lukien puhutaan jopa miljoonasta ihmisestä.

Erityisesti äkillisten aivovaurioiden jälkitilan kognitiiviset oireet ovat usein näkymättömiä, jonka vuoksi jopa lähipiirin voi olla vaikea ymmärtää niiden yleisimpiä oireita. Tyypillisiä näkymättömiä oireita ovat esimerkiksi väsyvyys, aloitekyvyn haasteet ja lähimuistin ongelmat. Tämän kaiken vuoksi tietoutta äkillisistä aivovaurioista on yhteiskunnassamme lisättävä.  

 

Aivosäätiö 
Aivovammaliitto ry 

Muistiliitto  

 

Yksi parhaista keinoista aivoterveyden vaalimiseen on liikunta  

Liikunnan yhteyttä aivojen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Säännöllinen liikunta pienentää Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, masennuksen ja stressin riskiä sekä parantaa muistia ja muita kognitiivisia toimintoja. Liikunta vaikuttaa aivoihin monilla eri mekanismeilla. Lihasten käyttäminen vahvistaa aivojen hermosolujen välisiä yhteyksiä ja lisää niiden tuotantoa. Liikunta lisää myös mielialalle tärkeiden beta-endorfiinien määrää, parantaa hapensaantia ja lisää aivojen verenkiertoa.

”Arki treenaa ja liikuttaa mieltä, kehoa ja aivoja. Kaikki tällainen tekeminen ylläpitää muistia, kehittää taitoja ja tuottaa mielihyvää itselle ja muille”, kertoo neurologi ja aivotutkija Kiti Müller.

Liikuntaa kannattaa tehdä joka päivä vaikka pienissä erissä. Sopiva liikuntamuoto ja liikuntakerran kesto ovat Müllerin mukaan yksilöllisiä asioita. Kaikista tärkeintä on tasainen liikkuminen. Aktiivisuutta on helppo pitää yllä, kun tekee asioita, joista on itse kiinnostunut. Toisaalta on tärkeä haastaa omia aivojaan, eli tehdä välillä itselle uusia asioita.

Myös toisten kanssa tekeminen on hyväksi, sillä sosiaaliset suhteet ovat aivojen terveyden kannalta elintärkeitä. Vaikka viihtyisi hyvin omissa oloissaan, kannattaa silti hakeutua toisten seuraan. ”Yksinäisyys on ihmiselle myrkkyä”, Müller sanoo. 

 

 

Tanssi 

Vaikka kaikki liike on ihmiselle hyväksi, tutkimukset osoittavat, että paras liikuntamuoto aivoterveyden kannalta on tanssi. 

Neurotieteen tohtori Hanna Poikonen, joka on tutkinut tanssin vaikutusta aivotoimintaan ja kuntouttaa muun muassa muistisairaita, MS-potilaita ja aivoverenvuodosta toipuvia, painottaa yhdistelmää, joka sisältää liikettä, haastetta ja iloa. 

“Tanssi yhdistää musiikkia, vuorovaikutusta ja kosketusta, sosiaalista kanssakäymistä ja visuaalista estetiikkaa.” Tanssissa kaikki on lisäksi harmoniassa, verrattuna esimerkiksi kaupungilla kävelemiseen, joka on yhtä lailla aistirikasta, mutta keikahtaa helposti stressaavaksi kokemukseksi.

“Tanssin aivoterveydellinen hyöty pohjautuu siihen, että neuronit rupeavat löytämään uusia yhteyksiä, tai niin että olemassaolevat yhteydet eivät surkastu niin nopeasti,” avaa Poikonen. Tanssin aikana tapahtuu toinenkin merkittävä asia aivoissa: aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu, mikä tuottaa mielihyvää ja motivoi oppimaan. Tämä on tärkeää etenkin kuntoutuksessa, jossa turhautuminen voi helposti estää edistymisen. Esimerkiksi fysioterapeutin määräämän liikesarjan opettelusta saatetaan luopua nopeasti. “Palkitsemisjärjestelmän tuottama hyvä olo motivoi yrittämään enemmän, vaikka askel tai rytmi olisikin haastava,” Poikonen kuvailee. 

 

Aivosäätiö/ Liikunta on aivoterveyden kulmakivi

Aivosäätiö/ Aivot syttyvät tanssista

#BrainAwarenessWeek  

#InternationalBrainTumorAwareness

#BrainInjuryAwarenessMonth

 

Näin pidät huolta aivoistasi webinaari
Kiti Müller / Aivosäätiö

Rakkaat, tarpeelliset lemmikit

"Lemmikit lievittävät stressiä. Niiden seurassa ihmisen pulssi laskee ja stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee", kertoo lääkäri ja kipututkija Helena Miranda.

Stressin helpottumisen lisäksi myös kipu lievittyy lemmikin silittelyllä.

"Eläimen läheisyys ja koskettaminen käynnistää tai lisää ihmisen oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini on kipua lievittävä hormoni", kertoo Miranda, joka on käsitellyt eläinten merkitystä kroonisen kivun hoidossa teoksessaan Ota kipu haltuun.

–"Amerikkalaisella kipuklinikalla on tehdyssä tutkimuksessa noin  kolmesataa potilasta odotti pääsyä lääkärille. Odotushuoneessa hosa heistä sai rapsutella ja silitellä terapiakoiraa 10–15 minuutin ajan. Vertailuryhmään kuuluvilla  kipupotilailla ei ollut koiraa odotushuoneessa.

Niillä, jotka olivat tekemisissä koiran kanssa, oli vähemmän kipuja ja stressiä kuin verrokkiryhmällä."

Koiran kanssa lenkkeilevät ihmiset myös kävelet reippaalla sykettä kohottavalla tahdilla. Tutkimukseen osallistuneet koiran kävelyttäjät pääsivät välillä jopa noin 5 kilometrin tuntivauhtiin.
Kävely kyseisellä nopeudella alentaa tehokkaasti korkean verenpaineen, korkean kolesterolin ja tyypin kaksi diabetesriskiä.

Jo se, että eläimet helpottavat stressiäsi, voi todennäköisesti pidentää elinikääsi, koska stressihormoni kortisolin tiedetään lyhentävän elinikää. 

Stressaantuneella ihmisellä sydämen lyöntitiheys ja verenpaine ovat jatkuvasti korkealla. Tutkimusten mukaan stressi kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitauteihin jopa 20 prosentilla.

"Tutkimuksissa on todettu maatilojen lapsilla olevan vähemmän allergiaa kuin kaupungissa asuvilla. Samoin lapsilla joiden perheeseen kuului koiria, oli vähemmän allergiaa kuin perheissä, joissa ei ollut koiraa", kertoo eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio. 

Maatilalla ja koiraperheissä asuvat lapset altistuvat  erilaisille maabakteereille ja –mikrobeille, koska niitä kantautuu kotiin mm lemmkkien jaloissa, joka vahvistaa lasten immuunipuolustusta.  

Teksti alunperin: Yle/pidempää ikää ja kivunlievitystä

Ihmiset, jotka liikkuvat ja harrastavat lemmikkiensä kanssa, jaksavat ja voivat paremmin. Koiranomistajat ulkoilevat useita kertoja päivässä. Lyhyelläkin lenkillä on merkitystä terveyden kannalta.

Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua. Koiran kanssa voi myös juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya.

Lemmikki antaa seuraa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. On kiva tulla koulusta tai töistä kotiin, kun vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa.

Lemmikki auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan ventovieraiden kanssa. Esimerkiksi koiran kanssa ulkona liikkuva törmää helposti muihin koiranomistajiin. Eläimet yhdistävät. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta varsin merkittäviä.

Eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon.

Tätä hyödynnetään nykyisin erilaisissa hoitolaitoksissakin, joissa vierailee säännöllisesti koiria, kissoja, kaneja, marsuja ja muita eläimiä, joita asukit saavat helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus.

Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina. 

Paljon kotona yksin oleva vanhus piristyy eikä tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun kotona on esimerkiksi koira tai kissa.

Lemmikki antaa omistajalleen myös ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä muuten vähissä.

Eläimen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.

Pelkästään lemmikin silittäminen tai esimerkiksi kissan kehräyksen kuuleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.

Tutkimukset tukevat väitettä, että lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin ihmisen, jolla ei ole lemmikkiä.

Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista.

Eläimen kanssa liikkuminen voi alentaa verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja, joka voi ehkäistä tyypin II diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 

Ihmisten on todettu myös toipuvan nopeammin sairauksista ja leikkauksista, kun lemmikkieläin on läsnä.

Lemmikit ovat sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.

Ratsastusterapian avulla on hoidettu mm aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista kärsiviä. 

Lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskenteleekin erityisiä lukukoiria joiden tehtävänä on kuunnella lasten ääneenlukemista.

Myös autistien on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. Lemmikit voivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vuorovaikutuksiin liittyvien vaikeuksien takia vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.

Teksti alunperin: Turun sanomat/Lemmikit tekevät hyvää 

Tänään on siis Rakasta lemmikkiäsi päivä

#LoveYourPetDay 

- josta olen kirjoittanut aiemmin mm tuolla... 

Miten olisikaan ihanaa
kertoa hassuja ajatuksiaan
tietäen ettei kuulija väheksyisi
paheksuisi mielipiteitäsi
puhuisi puheesi päälle
kertoisi muille salaisuuksiasi
koskaan sinua arvostelisi


Katselisi aina rakastavasti
seuraten tunnetilojasi
Läsnäolollaan ilahduttaisi
Sinun olemassaolostasi
joka päivä riemuitsisi
Alakuloinen ollessasi
tassunsa kädellesi nostaisi

-Una Reinman-

Kerää kiviä, liiku ja arvosta vaimoa

Tänään alkaa Liikkujan viikko

Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, 

arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön 

ja yhteiskuntaan. Kansainvälistä Liikkujan viikkoa 

vietetään vuosittan 16.–22.9.

Viikon aikana kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia 

ja tempauksia sekä tekevät pysyviä toimenpiteitä 

fiksumman liikkumisen puolesta.Vuonna 2018 teema 

on Multimodality eli eri kulkumuotojen yhdistäminen. 

Liikkuessasi voit vaikkapa kerätä 

taskusi täyteen kiviä, 

koskapa sopivasti tänään on

Kerää kiviä -päiväkin. 

Minä kyllä kerään niitä ilman 

teemapäivän kehotustakin 

vähän väliä, 

joskus jopa muiden harmiksi! =D 

 

On myös

Työssäkäyvien vanhempien päivä,

sekä Otsonikerroksen säilyttämisen päivä

eli  Kansainvälinen päivä otsonikerroksen suojaamiseksi.  

Lopuksi vielä muistutettakoon  

tänään olevasta Vaimonarvostuspäivästä. 

- Hyvä puoliso kyllä arvostaa vaimoaan 

ihan joka ikinen päivä. 

Syöpä, kuntoutus sekä lukutaito

Tänään on esillä monta tärkeää 

meitä kaikkia koskettavaa teemaa. 

Muun muassa

Taistele syöpää vastaan -päivä. 

Miten syöpää vastaan voi 

taistella? Hyvillä, säännöllisillä elintavoilla, 

liikunnalla ja terveellisellä ruualla. 

Rajoita tai vältä maitotuotteita
pienentääksesi eturauhassyövän riskiä.

Rajoita tai vältä alkoholia, pienentääksesi suu-, nielu-, 

kurkunpää-, ruokatorvi-, rinta- ja paksusuolen syövän riskiä.

Vältä punaista ja prosessoitua lihaa pienentääksesi suolistosyöpien riskiä
Punaisessa ja prosessoimattomassa lihassa olevien hematiinien, nitriittien, heterosyklisten 

amiinien ja sinällään tärkeiden aminohappojen korkeiden määrien uskotaan olevan 

yhteydessä pahanlaatuiseen solunjakautumiseen kehossa.

Vältä grillattuja ja paistettuja lihoja pienentääksesi rinta-, eturauhas-, munuais- ja 

haima- ja paksusuolen syövän riskiä. 

Haitallisten amiinien määrä lisääntyy kokkailtaessa pitkään 

ja korkeissa lämpötiloissa, esimerkiksi grillaten.

Aasiasta ja länsimaista saatujen havaintojen mukaan soijatuotteet ovat yhteydessä 

pienentyneeseen syöpäriskiin. Valitse soijan luonnollisia muotoja, kuten edamame-papuja, 

tofumaista tempeä tai orgaanista tofua.

Hedelmät ja vihannekset, erityisesti lehtikasvikset, auttavat alentamaan syövän kokonaisriskiä.

Erilaisten kaalien, kuten kukka-, lehti- ja hapankaalien, runsas syöminen pienentää syöpien riskejä.

Naiset, jotka käyttävät paljon karotenoideja sisältäviä vihanneksia, kuten porkkanoita 

ja bataatteja, alentavat rintasyöpäriskiään 19 prosentilla. Kaiken kaikkiaan naiset, jotka 

käyttävät runsaasti mitä tahansa vihanneksia tai hedelmiä, pienentävät rintasyöpäriskiään 

11 prosentilla.

Lähde: Ruokavaliovinkkejä syövän välttämiseen/Terve.fi-

Samalla on Kuntoutuksen päivä. 

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen

toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.

Lääkinnällinen kuntoutus: Fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen (esim. tuki- ja
liikuntaelinsairauksissa) ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutus.

Kuntouttava työtoiminta: Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu lakisääteinen kuntoutusmuoto.

Ammatillinen kuntoutus: Jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä, järjestävät
Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitokset lakisääteisesti tukea ansiokyvyn parantamiseen.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös työ- ja ansiokyvyn olennaisen heikentymisen perusteella.

Kuntoutuspsykoterapia: Jos työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna,
Kela korvaa 16–67-vuotiaiden kuntoutuspsykoterapian kustannuksia.

Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen 

vuorovaikutuksen edellytyksiä. 

Kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, 

tarjotaan kuntoutusta lakisääteisesti, ja sen kustantavat tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset.

Sotilasvammalain mukainen kuntoutus 

järjestetään lakisääteisesti kaikille tarvitsijoille.

Vammaispalveluiden sekä vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen 

järjestäminen perustuu lakiin.

-Sosiaali- ja terveysministeriö- 

Tänään on myös
Kansainvälinen lukutaitopäivä.

On yhä olemassa maita joissa 

lukutaidottomuus on suuri ongelma.

Sen vuoksi tv-ohjelmat sekä elokuvat 

dubataan joissakin maissa myös 

aikuisille, eikä vain lapsille, 

niin kuin Suomessa.

Rentoutumispäivä 15.8.

Arjen uurastuksen vastapainoksi 

keho ja sielu kaipaavat välillä 

nollaamista, taukoa ja palautumista. 

 

Nyt sattuukin olemaan 

Rentoutumispäivä. 

Ovatko lepo ja uni keinoja  

jotka rentouttavat sinut mieluiten? 

Vai kaikenlainen perheen 
ja rakkaiden kanssa puuhailu? 

 Rentoudutko sinä liikkumalla? 
Kuulutko liikuntaharrastepiireihin? 
Ohjaatko itse muita liikkumaan? 

Liikunnan jälkeinen hyvänolontunne on 

joillekin se must. 


Vai onko hyvänolontunteesi 
taustalla musiikki?

 Onko sinun rentoutumiskeinosi lukeminen? 

Kirjoittaminen? Kuvataide? Äänikirjat? Elokuvat? 
Valokuvaus? Kuulutko näytelmäkerhoon? 
Esiinnytkö itse? 

Vai opiskeletko jotain hyödyllistä? 
Teet sudokuja ja ratkot ristisanoja? 

 Vai onko niksisi vaikkapa aromaterapia? 

 Vai pakkaatko laukun 

ja lähdet ulkomaille? 

Vai täytätkö rinkan muonalla 
ja kuivilla lämpimillä vaatteilla, 
teltalla ja seikkailumielellä,
ja patikoit kotimaassa?  

Lähdetkö kalaan? 
Metsälle? 
Marjaan? 
Sieneen?

 Kuulutko heihin joiden rentoutuminen 

on sidoksissa juhlimiseen 

ja nautintoaineisiin? 

Nautit tanssimisesta, yhdessäolosta 
iloisten ystävien kanssa? 

Hakeudutko pelikasinoiden ilmapiiriin? 
Vai lyötkö vain muuten vetoa 
kaikenlaisten voittajien puolesta? 

 
Vai onko pakopaikkasi todellisuudesta 
sähköisessä virtuaalimaailmassa, 
seikkailupelien 
ja lumetodellisuuden parissa?  

 

Vai tuleeko rentous oleilusta ja kotoilusta? 

Rennoista vaatteista ja kiireettömyydestä?  

Vai onko rentoutumisesi 

joogan, mindfulnessin 
tai muun tietoisuustaidon ansiota?  
Onko hengellisyys pakopaikkasi 
elämän hektisyydestä? 

Onko luonto sinun pakopaikkasi 

arjen paineista, haasteista ja kiireestä?  

Ovatko päivä-spat, kylpylät ja 

niiden palvelut sinun 
rentoutumiskeinosi?

Onko rentouttavin harrastuksesi 
oma piha, puutarhanhoito, 
mökkeily, autoilu, karavaanarit, 
remontointi, sisustaminen, 
kiihkeä shoppailu, 
muoti, vai kirpputorit  
vaiko kaikenlaiset käsityöt? 

Mikä on sinun 

tapasi rentoutua? 

Keliakia on osteoporoosiriski

 Coeliac disease is a risk of osteoporosis

 Today is World Osteoporosis Day

Tänään on Maailman osteoporoosipäivä 

Osteoporoosi (luukato) tarkoittaa luun määrän (massan) vähenemistä. Tämä merkitsee luun haurastumista, jolloin syntyy luunmurtumia jopa ilman vammaa. Osteoporoosi on yleisintä vanhuksilla, joskin luun määrä alkaa vähentyä jo viimeistään noin 30 vuoden iässä. Vanhuksilla haitat korostuvat, koska alentuneesta toimintakyvystä aiheutuvat kaatumiset lisäävät luunmurtumien vaaraa. Väestön ikääntyessä murtumien määrä lisääntyy jatkuvasti. Kaikkiaan Suomessa osteoporoosi on yli 400 000 ihmisellä. Valtaosa heistä on yli 50-vuotiaita naisia, joista jopa neljäsosalla on osteoporoosi. Osteoporoosin aiheuttamia murtumia tapahtuu Suomessa vuosittain ainakin 40 000. 

Syyt

Osteoporoosi on hormonaalisista syistä yleisempää naisilla kuin miehillä. Iän lisääntyessä sitä kuitenkin tulee kaikille. Taipumus osteoporoosin on myös jonkin verran perinnöllinen. Lyhyt sukukypsä ikä naisilla (kuukautiset alkavat myöhään ja päättyvät varhain) on vaaratekijä. Hento ruumiinrakenne, vähäinen liikunta, niukka D-vitamiinin (auringonvalon) ja/tai kalsiumin saanti, tupakointi, runsas ruokasuolan käyttö, suoliston imeytymishäiriöt, tulehdukselliset reumasairaudet, diabetes, munuaissairaudet sekä eräät lääkkeet (kortisonivalmisteet, epilepsialääkkeet) lisäävät osteoporoosin kehittymisen vaaraa. Liikalihavuus, niin haitallista kuin se muutoin onkin, suojaa jonkin verran osteoporoosilta. 

Oireet 

Pelkkä osteoporoosi ei aiheuta selviä oireita, vain harvoin esiintyy kipuja. Ongelmat aiheutuvat luunmurtumista. Osteoporoottiset murtumat ovat yleisimpiä selkänikamissa, jolloin pituus lyhenee ja ryhti painuu kumaraan. Lievä selkänikamien painuminen kasaan ei aina aiheuta oireita. Vaikein ongelma on reisiluun yläosan murtuma. Suomessa reisiluun yläosan murtumien määrä on kaksinkertaistunut noin 15 vuodessa. Murtuma saadaan yleensä leikkauksella hoidettua, mutta vanhuksen elämänlaatu heikkenee, ja elinaika lyhenee hyvinkin merkittävästi.

 Toteaminen

Kokenut lääkäri - tai potilas itse - voi todeta vanhuksen osteoporoosin katsomalla sekä mittaamalla pituuden ja kysymällä pituutta 20-vuotiaana. Jos pituus on lyhentynyt viisi senttiä tai enemmän ja ryhti on tunnusomaisen kumara, on diagnoosi lähes varma ilman muita tutkimuksia.
Luotettavasti luun mineraalipitoisuus eli osteoporoosin määrä on mitattavissa vain heikkoon röntgensäteilyyn perustuvilla mittauslaitteilla, Tutkimus tehdään selästä ja reisiluun yläosasta. Luuntiheysmittareita on sairaaloissa ja yksityisillä terveysasemilla. Saatua tulosta verrataan nuorten aikuisten keskiarvoon. Kansainvälisesti on sovittu, että luun mineraalipitoisuuden aleneminen 2,5 keskihajontaa (SD) alle nuorten aikuisten keskiarvon merkitsee naisilla osteoporoosia. Miehillä raja on kolme keskihajontaa.
Myös tavallisista luuston röntgenkuvista voi karkeasti arvioida osteoporoosia. Selkänikamien murtumat näkyvät niissä hyvin. Kantapäästä voidaan mitata luun tiheyttä ultraäänellä, mutta tämä ei kerro tilannetta riskialttiilla luuston alueella. Jos kantapäämittaus viittaa osteoporoosiin, on aihetta tehdä mittaus selästä ja reiden yläosasta.

Ennaltaehkäisy

Osteoporoosin syntymistä on tärkeätä ehkäistä ennakolta, koska hoito on kallista ja tuottaa tuloksia hitaasti. Tärkeää on, että nuoret kasvattavat itselleen riittävän suuren luumassan, josta iän karttuessa on varaa menettää osa ilman murtuman vaaraa.

Neuvoja osteoporoosin ehkäisyyn ovat:

Liiku säännöllisesti. Tehokkainta on iskevä, luustoa kuormittava liikunta.
Varo rajua laihtumista ja selvää alipainoa.
Oleskele ulkona auringossa, saat D-vitamiinia.
Huolehdi siitä, että ravinnossa on maitoa, juustoa, metsäsieniä ja kalaa. Ellei voi nauttia maitotuotteita käytä kalsiumvalmistetta. 
Älä tupakoi.
Käytä niukasti ruokasuolaa.
Älä käytä runsaasti alkoholia.
Naisella on vaihdevuosien jälkeen syytä tarkistaa estrogeenin tarve.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaa käyttää D-vitamiinivalmistetta ainakin syksystä kesän tuloon.
Vanhusten kohdalla on kaatumisen varominen oleellista. Murtumilta suojaavia lonkkasuojuksia kannattaa käyttää.  

Teksti: Reumaliitto 

Lisääntynyt osteoporoosiriski liittyy myös mm. seuraaviin sairauksiin ja lääkehoitoihin: hypogonadismi, Cushingin syndrooma, insuliinihoitoinen diabetes, reuma, kortisonihoito (yli 6 kk jatkuva, suuriannoksinen, >7,5 mg/vrk hoito), tyroksiinihoito, hepariinihoito ja litium. 

 Teksti: Terve.fi 

Keliaakikoilla on peräti 4,5-kertainen riski saada osteoporoosi

Tähän Iso-Britanniassa v 2011 tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä reilu 1000 ihmistä, joiden luuntiheys mitattiin kahdesta eri kehon osasta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keliaakikoilla lannerangan luuntiheys poikkesi merkittävästi kontrollipotilaiden tuloksista. Sen sijaan reisiluun kaulan luuntiheyksissä ei tutkimukseen osallistuneilla havaittu merkittäviä eroja.

Tutkijoiden mukaan syy sille, miksi keliakin aiheuttamat muutokset näkyivät vain lannerangassa, mutta ei reisiluun kaulassa, johtuu todennäköisesti siitä, että lannerangassa luu on pehmeämpää, heikompaa ja vähemmän tiheätä kuin reisiluun kaulassa, jolloin lanneranka on alttiimpi keliakian vaikutuksille.

Tutkijat kuitenkin kertovat, että tarvitaan laajempia lisätutkimuksia, jotta syy varmasti saadaan selville, sekä tiedetään, onko sillä merkitystä keliaakikkojen tulevaisuuden hoitomenetelmiin.

Teksti: Tohtori.fi