Kevätjuhlat

 

Lapsena vein usein (äidin 

avustuksella) omenapuun 

kukkivia oksia 

kevätjuhlapäivänä opettajalle 

ala-asteella, kun koulumatka 

oli viiden minuutin mittainen 

ja  lapsuudenkodin piha 

oli täynnä omenapuita. 

🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸 

Onnea kaikille koululaisille ja opiskelijoille! 

Kesä kruunasi lapset 

valkoisilla päähineillä 

Äidin silmiin hiipi kyyneleitä 

vaikka ei kuullutkaan suvivirttä 

Se tunne 

kun tietää: 

Kyllä ne poikaset pärjää 

- Una Reinman 

#🤍

#kevätjuhla

#valmistuminen

#koulunloppu

#opiskelunpäätteeksi

#valkolakki

#kesäloma

#uuttakohti

#onnea

#kesäalkaa

#ylioppilas

#ammattiinvalmistuminen

#kaksoistutkinto

#uusiylioppilas

#ammattitutkinto

#uusiammatti

#kukkaseppele

#gaudeamus

#valmistujaisjuhlat

#maailmaonsinun

#kaikkionmahdollista 

#erityisherkkyyksiä 

#unareinman

Rakkaat puut

Pärnussa kevät oli paljon pidemmällä kuin meillä 
ja kaikki oli häkellyttävän vihreää 
ja vehmasta. 

Kaunista! 

Komeita, uhkeita ja muhkeita puita tulikin 
kuvattua kovasti. Tässä sinulle muutama. 
Kirsikat olivat jo kukkineet 
ja omenapuut aloittelivat kukintaansa
ja tuomet tuoksuivat! 

Kotomaassa tuomi ei tuoksu 
hyvälle, mutta tuolla naapurimaassa 
sen kukissa on hunajainen lempeä aromi. 

Rakasta puuta -päivä sattuukin 
olemaan tänään. 
- Ja minähän rakastan.  


Minä rakastan puita
Rakastan nuoria puita
Rakastan vanhoja puita
Rakastan kukkaan puhkeavia puita
Rakastan vihreän vehreitä puita
Rakastan lehdettömiä puita
Rakastan lumisia puita

Ei puita
voi olla rakastamatta 

-Una Reinman

Kansainvälinen keliakiapäivä, 

Pukeudu purppuraan rauhan puolesta sekä

Kansainvälinen 
esteettömyyspäiväkin 
ovat tänään. 

 

Omenankukkia maljakossa

Parisen viikkoa sitten siistin jänisten 

tuhoja pihamaalla ja omenapuissa ja otin samalla 

niiden oksia sisälle maljakkoon. 

Eilisaamuna oksiin aukesivat ensimmäiset kukat. 

Ne tuoksuvat ihan hieman, mutta kuitenkin 

tunnistettavasti, ihanalle!  

Kevät, kevät, kevät! 

Voi että! 

Kohta näitä kukkii pihalla! 

Koska perjantai on siivouspäivä 

ja matot ovat pihalla tuulettumassa 

ja kaikki pyykit silitetty, voi hetken  

nautiskella tästä. 

Aurinko osui niihin muutamaan

kevääni ensimmäiseen kukkaan 

ja minä hymyilin 

suu korvasta korvaan... 

Vielä kerran puiden kukintaa

Omenankukkien ihanaa paljoutta tänä 

keväänä 

ei voi liikaa hehkuttaa. 

Ne olivat niin suloinen näky, nuo

täynnä kukkia olevat puut joka paikassa. 

Viime kesän sateet olivat tehneet puille hyvää. 

Meidän päärynäpuun ensimmäiset 

kukat ikinä olivat myös viehkoja! 

Jopa pienimmätkin omenapuut olivat 

tikahtua kukkapaljouteensa. 

Jännityksellä nyt sitten odotamme, 

kuinka paljon  omenia saamme...

Terttuslejan kauneutta. 

Valitettavasti tämä pensas oli 

sitten väärässä paikassa ja se 

piti leikata alas. 

On nääs pihalla kesäjuttuja tekeillä... 

Kyllä selja muutamassa vuodessa 

taas piristyy... 

Pioneissa oli hassusti nuput jo toukokuussa... 

Orapihlajan kukkia. 

Koivuangervon kukkia. 

Pihlajakin kukkia 

mutta aika vähänlaisesti. 

Nyt ei tule siis hurjaa 

pihlajanmarjavuotta. 

Ensi talvena on siis lunta 

ihan tolkuttomasti? 

No, viime talvena sitä olikin  

korkeimmillaan vain vajaat 18 cm... 

Jostakin omatekoisesta kranssista on joskus kukkapenkkiin 

tipahtanut sembramännyn siemen josta kasvoi kaksi pientä 

tainta, joista toinen on tässä ruukussa. 

Pitänee miettiä sille kiva paikka.

Taustalla näkyy vielä orkideoitani...
Niitä joita olen kerännyt ja talvettanut ja
saanut uudelleenkukkimaankin.
Nyt niitä ei enää ole. Niihin tuli
villakilpikirva, jota en saanut pois... =(
Piti heittää ruukkuineen kaikki
kymmenen rakasta orkideaa roskapönttöön.
Huoh... =( Yhyy... =(

Ainoa kukkiva asia pihassa tänne muuttaessamme 

oli muutama syreeni. Tässä niistä isoin jonka 

viime syksynä leikkasin ja sepäs 

siitä innostui kukkimaan kovasti tänä keväänä. 

Hups, tännekin eksyi omenapuun kukkia... 

Miten pienestä kaikki alkaa

Tarvitaan tuulta tai eläimiä viemään puiden 

siemenet sopivalle paikalle jossa ne saavat 

kasvaa ja kehittyä, jos maaperä ja ravinteet 

sekä vesi ovat sopivassa suhteessa. 

Vuosikymmenien kuluessa niistä kasvaa 

lehti- tai havupuita 

meidän kaikkien iloksi ja hyödyksi. 

Ylimmässä kuvassa on vaahteran kukkia. 

 Alemmissa jo lehtiäkin... 

Sellaisia pehmoisia ja nahkeita. 

Tämä vaahtera on jo hurjan vanha, 

mutta hyvin kaunis.

Keväisin saamme hurmaantua yhä uudelleen 

ja uudelleen kasvun ihmeestä. 

Miten lehdettömiin puihin puhkeaa elämä. 

Tässä omenapuun kukkaan puhkeamista. 

Ja jos hyvin käy, on tarpeeksi pölyttäjiä, 

on valoa, lämmintä ja kosteaa 

ja sataakin silloin tällöin, 

niin syksyllä saatamme saada omenia! 

Pihalla on jo monen monituista 

pensasta ja puuta joita saamme ihailla.

Päärynäpuumme innostui kukkimaan 

ensimmäistä kertaa ikinä. 

Se on istutettu pihaamme jo 

kesällä 2011...

 Saapa nähdä tuleeko 

puuhun yhtään päärynää...