Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta ympäri
maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) aloitteesta. Päivä on
myös Florence Nightingalen syntymäpäivä.
Florence Nightingale (12.5.1820–13.8.1910) oli nykyaikaisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuva. Hän tuli tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen Nightingale School of Nursing, jossa koulutetaan sairaanhoitajia. Vaikka Nightingale tunnetaan lähinnä sairaanhoitajana, hän oli myös pätevä tilastotieteilijä; hän teki Krimin sodan aikana kaavioita kuvaamaan kuolleisuutta sairaaloissa.
Nightingalen merkitys sairaanhoitajien koulutuksen uudistajana ja
hoitajien ammatillisen aseman kohottajana on suuri. Ammatti oli vielä
1800-luvun puolivälissä useimmissa maissa aliarvostettu.
Nightingalen asema
sairaanhoitajien hoidon tason kohottajana ja ammatillisen aseman
vakiinnuttajana on kaikista uranuurtajista merkittävin.
Hänen ajatuksensa muuttivat yhteiskuntaa ja erityisesti hoitotyötä.
Nightingalen kokonaisvaltainen näkemys ihmisen sekä fyysisestä että
psyykkisestä terveydestä oli aikaansa edellä, ja monet innostuivat
hoitotyöstä hänen esimerkkinsä ja maineensa innoittamana.
Sairaanhoitajapäivän kunniaksi esille
nostetaan ajankohtaisia sairaanhoitajan ammattiin ja hoitotyöhön
liittyviä teemoja.
******************
Tänään on myös
Maailman fibromyalgiapäivä.
💜
#NationalFibromyalgiaAwarenessDay
Fibro vaikuttaa moneen asiaan...
Fibrosta olen kirjoittanut täällä ennenkin.
Sitä poden itsekin...
Pukeudu sinäkin tänään
purppuraan
fibromyalgian vuoksi.
***************
Tänään on myös J. V. Snellmanin päivä sekä suomalaisuuden päivä
Janne eli Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4. 7.1881) oli kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä.
Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860. Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon.
Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla
säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana
paperirahana. Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen
venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865
allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen
suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat
säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä.
Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.
Snellmanin toinen kauaskantoinen saavutus koski kielipolitiikkaa. Snellmanin filosofian mukaisesti Suomen kansan kehitys kansakuntana oli mahdollista ainoastaan suomen kielen kautta. Snellmanin aikana ruotsi oli kuitenkin käytännössä Suomen ainoa virallisissa yhteyksissä ja kulttuurissa käytetty kieli. Senaatti
osoitti vain vähän halua muuttaa tilannetta. Niinpä Snellman vetosi
asiassa suoraan keisariin. Hän onnistui saamaan audienssin keisarin
puheille tämän vieraillessa Hämeenlinnassa, ja 1.8.1863 keisari allekirjoitti kielisäädöksen, joka mahdollisti suomen käyttöönoton virallisissa yhteyksissä kahdenkymmenen vuoden siirtymäajalla.
(Harmi, että ruotsin kieli jäi silti kummitukseksi ja pakoksi Suomeen... )
Tarvitsemme ehkä jonkun uuden suomalaismielisen, joka tekee maastamme itsenäisen?! Snellman aloitti, mutta kukaan ei ole vienyt tätä kielipolitiikkaa loppuun.
Muista liputtaa tänään
ja ole ylpeä suomalaisuudestasi.
