Kevään ensimmäinen päivä

Nyt ON  kevään ensimmäinen päivä, ja samalla kevätpäiväntasaus. Päivä on jo nyt hivenen pidempi kuin eilen, jolloin päivä ja yö olivat yhtä pitkät.

Tänään valo on voittanut pimeyden ja yö lyhenee. 

Jalanjälkiä

Talvella on aina mielenkiintoista seurata, miten kesällä vapaasti virtaavasta joesta 

tulee jäätyneenä tärkeä valtaväylä muillekin kuin kaloille. Keskellä jokea menee talvisin 

pehmoisten ja karvaisten eläinten suosituin ja nopein reitti halki kylien, 

pienen kaupunkimme ja ali siltojen.

Joen kohdilla eläimet näkevät helposti jolkotellessaan 

onko vaaraa ja vihollisia lähistöllä. 

Niinpä jäistä reittiä vaeltaa pitkin yötä kaikennäköistä tassuttajaa. 

On kymmenittäin jäniksiä ja ainakin yksi kettu. Saaliita ja saalistaja, 

tosin eri aikaan kohtaamatta toisiaan. On supia, metsähiiriä ja -myyriä. 

Luultavasti suurimmista jäljistä päätellen ilveksiäkin tai sitten se on suuri villikoira. 

On oravia, kissoja, talven lintuja ja sulan alueen sorsia päivisin. 

Eläimet tietävät tuoksuista ja jäljistä senkin, etteivät ihmiset astu joen jäälle kovan 

virtauksen vuoksi. Jää ei liene kovinkaan paksua ja kestävää edes paukupakkasilla.

 Näin kyllä tänä talvena yhdet moottorikelkan jäljet joessa. Joku oli totisesti leikkinyt 

tuurillaan. Enkä nyt tarkoita sitä yhtä kyläkauppaa.

Samanlaisia jälkiä oli talviaamuisin
ihan omalla pihallakin. =) 

Nyt kun helmikuun lempeämpi talvi ja lauhkeat päivät vesisateineen ovat 

sulattaneet pois talvenselkää, on jokikin jo osittain sulanut. 

Talvireitti alkaa olla esillä viimeisiä hetkiä.

Kohta ei jää enää lumijälkiä, joita seurata. 

Kevät tuo mukanaan uudet polut ja jäljet.

Älä mene heikolle jäälle!

Jäätilanne on nyt monin paikoin vaarallisen heikko, ja jäillä liikkuminen edellyttää erityistä varovaisuutta. Helmikuussa vesistöjen jäänpaksuudet ovat olleet suurimmassa osassa maata selvästi keskimääräistä ohuempia, kertoo Suomen Ympäristökeskus. Jäillä liikkuessa on aina varauduttava siihen, että jää voi pettää alta.

–Jäillä liikuttaessa on aina valmistauduttava siihen, että jää voi pettää. Varusteiden on oltava sellaiset, että voi pelastaa itsensä tai kanssaihmisen jäistä. Jäälle ei kannata mennä, ellei ole täysin varma, että se kestää. Ja vaikka olisi varma jään kestävyydestä, täytyy varustautua oikein, sanoo LähiTapiolan osastopäällikkö Antti Määttänen.

Antti Määttänen kokeili itse jäiden kestävyyttä keskiviikkona 18.2. Helsingin edustalla valvotuissa olosuhteissa sekä asianmukaisissa turvavarusteissa ja kuivapuvussa että ilman välineitä ja toppatakki päällä.

–Olihan se yllättävää, kun jää petti alta, mutta niin kauan kuin kuivapuku kelluttaa ja jalat pysyvät pinnalla, avannosta pääsee kyllä ylös naskaleiden avulla. Ei ollut ongelmia ollenkaan päästä ylös, kun varusteet ovat kunnossa, Määttänen kuvailee.

Määttänen kokeili heikoista jäistä pelastautumista myös ilman turvavarusteita. SUH:n koulutussuunnittelija Anne Hiltunen veti Antin vedestä ylös heittoliinan avulla. Kokemus jäihin putoamisesta oli, että kylmä vie toimintakyvyn hyvin nopeasti.
–Kyllä se tekemätön paikka oli päästä avannosta, kun ei ole naskaleita ja märät vaatteet painavat tonnin. Eihän sieltä ylös pääse, Antti Määttänen totesi.

Jäänaskalit, kelluttava reppu ja heittoliina

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, SUH:n, mukaan jäänaskalit on ehdottomasti oltava mukana jäillä liikuttaessa. Lisäksi on syytä olla kelluttavaksi pakattu reppu, jossa on muovipussiin pakattuna vaihtovaatteet. Heittoliinan avulla voi pelastaa joko itsensä tai toisen jäistä, ja heittoliinan on hyvä olla näkyvästi ja helposti saatavilla. Jään paksuutta voi kokeilla jääkepillä.

Jää voi aina pettää alta – varsinkin merialueilla. Rajavartiolaitoksen mukaan merialueilla jäihin vajoaa vuosittain kymmeniä henkilöitä. Viranomaisten ohella pelastajana on usein myös sivullinen henkilö, joka näkee jäihin vajoamisen.

–Kun mennään jäille, täytyy aina varmistua siitä, että on mahdollisuus pyytää apua. Ensimmäinen vaihtoehto varmaankin on, että huutaa apua. Soitto hätänumeroon tai meripelastuksen hälytysnumeroon käynnistää viranomaistoimet. Hyvin tärkeää on, että olisi vaikka kaksi matkapuhelinta, joista toinen pakattu niin, että se varmasti toimii, sanoo kapteeniluutnantti Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta.

Rajavartiolaitos korostaa, että viranomaisten on tärkeää saada tieto myös silloin, kun henkilö itse pääsee pelastautumaan avannosta. Jos veteen on jäänyt kellumaan varusteita, ne aiheuttavat usein mittavat pelastustoimet, ellei tietoa pelastautumisesta ole tullut.

Muista nämä:

-Jäät ovat nyt monin paikoin keskimääräistä ohuempia ja jäätilanne on vaarallinen. Älä mene jäille!
-Ota aina jäillä liikkuessa huomioon, että jää voi pettää alta. Varaudu siihen, että voit joutua pelastautumaan itse tai auttamaan toista jäihin vajonnutta.
-Älä liiku jäillä ilman asianmukaisia varusteita. Ainakin jäänaskalit on oltava mukana. Kelluttava reppu ja heittoliina ovat tärkeitä pelastusvälineitä.
-Kelluntapuku on erinomainen varuste jäillä liikuttaessa. Toimintakyvyn tai fyysisen kunnon ollessa rajoittunut on kelluntapuku varmin pelastusväline.
-Pystytkö huutamaan apua? Toimiiko kännykkä? Matkapuhelin on syytä pakata niin, että se toimii. Apua saa sisävesillä soittamalla hätänumeroon 112 tai merellä meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Soitto käynnistää viranomaistoimet.
-Ilmoita myös silloin, jos pääset jäistä omin avuin. Muutoin avannon tai sinne jääneiden varusteiden havaitseminen voi käynnistää pelastustoimet. 

Lähde: Tiedote 

Kelluttava reppu = reppu, johon on sidottu pelastusköysi. 
Kellukkeen saa esimerkiksi kanisterista. Estää vajoamasta jäihin.

Myös kovaääninen pilli, joka on naskalien tavoin kaulassa, 
olisi hyvä varokeväline jäällä liikkujille.

Kuvituksena on jo laulujoutsenia, koska eiköhän niistäkin ensimmäiset saapune jo näinä päivinä,
kun ensimmäiset kiurutkin on jo bongattu tälle keväälle. Kuu kiurusta...


Wikikirjasto: Erätaidot/Heikot jäät