Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taivaannaula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taivaannaula. Näytä kaikki tekstit

2.2.2020

Ensimmäinen kevätpäivä








Tänään  Kynttelinä eli Kynttilänpäivä on sydäntalven viimeinen merkkipäivä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä.
Pohjois-Savossa tätä päivää on tosiaan kutsuttu jopa ensimmäiseksi kevätpäiväksi. 
Suomessa keitettiin kynttilänpäivänä lihakeittoa, jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai lampaiden sorkat eli kyntöset. (Iyh!)
 
Päivän tapoihin on kuulunut myös ohrapuuron keittäminen, sama tapa tunnetaan myös virolaisilla ja liiviläisillä.


Kynttilänpäivän aikaa on pidetty otollisena lumituiskuille. Puhutaan kynttilän pyryistä. Jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit ovat silloin viljaa täynnä syksyllä. 

Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. »Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää».




Päivän merkeistä on myös ennustettu kevään edistymistä. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön.

Kevään edistymistä seurattiin myös varisten käytöksestä. Sanottiin, että kun varis huutaa ensi kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Vaikka kevättä jo odoteltiin, ihmisten ruuasta sai olla kynttilänä käytettynä vasta kolmasosa ja eläinten ruuasta puolet. 

Päivän aikoihin voitiin myös tarkistaa, miten talven työt olivat edistyneet. Olivatko miehet koonneet halkopinoja ja hakeneet puita metsästä, oliko verkot valmistettu ja pellavat perattu.

Kynttilänpäivänä kyseltiin:

Onko tehty talvitöitä,
onko pitkiä pinoja,
onko paljon aidaksia,
ruoditko jo rohtimesi,
peroitko jo pellavasi,
joko villasi virutit?
 Anssi Alhonen./Taivaannaula







Monet eri kulttuurit ovat löytäneet tapoja juhlia tätä siirtymistä kylmästä ja pimeästä onnellisempaan ja tuottavampaan aikaan.

Muinaiset Keltit juhlivat tänään Jumalatar Brigidiä, joka on puhtauden ja hedelmällisyyden jumalatar.

 Kristinusko on muuttanut kynttilänpäivää, mutta jotain pakanallisuudesta periytynyttä siihen on jäänyt, ainakin lisääntyvän valon juhliminen. 




Joissain maissa kaikki talon kynttilät siunataan kirkossa, Meksikossa vietetään viikon ajan uskonnollista festivaalia.


Voit syödä tänään lettuja tai tamaleja kuten on tapana monissa maissa eri puolilla maailmaa.


#Candlemasday

Kynttilänpäivä 



 




Tänään,02.02.-2020, vietetään myös  Kaksosten päivää.  Teemapäivä perustettiin 
10 vuotta sitten.

Kaksosten päivänä halutaan nostaa esiin ajankohtaisia teemoja monikkoperheiden elämään ja monikkouteen liittyen. Vaikka päivän nimi on Kaksosten päivä, on se samalla kaikkien monikkoperheiden oma juhlapäivä! 

Vuonna 2020 Kaksosten päivää juhlitaan teemalla Kohtaa kaksonen yksilönä. Tällä halutaan muistuttaa siitä, että kukin kaksosista tai kolmosista on ainutlaatuinen yksilö, vaikka muistuttaisi ulkonäöltään kaksos-, kolmos- tai nelossisarustaan. 








Tänään on myös  





24.1.2020

Uuden kuun aikaa







Monessa Aasian maassa tästä päivästä katsotaan uusi vuosi ja uusi kevät alkavaksi vanhan perinteisen kuukalenterin mukaan. Siellä tätä hetkeä kutsutaan Kevätjuhlaksi.

Useampi kuin joka viides ihminen maapallolla juhlii tätä kevätjuhlaa, joka jättää pimeimmän talviajan taakseen.

Jos siis haluat uuden tilaisuuden aloittaa tämä vuosi, hyödynnä tämä uusiikuu. Jätä vanha vuosi saunoen taakse, siivoa koti ja koristele vaikka leikkokukkasilla.

Ja sitten kylvämään siemeniä ja kasvattamaan uusia unelmia./Taivaannaula


Toivottavasti et kylvänyt siemeniä jo 
viikko sitten tai leikannut kasvejasi? 
Leikatuille kasveille se ainakin olisi ollut 
ou-nou-juttu... 

Tänään on myös Kohteliaisuuspäivä
josta olen aiemmin kirjoittanut mm näin... 












28.3.2018

Tänään on Hiisienpäivä






on omistettu suomalaisen etnisen luonnonuskonnon 
pyhien paikkojen suojelulle ja tutuksi tekemiselle.




Kaikissa uskonnoissa on pyhiä paikkoja, 
usein rakennuksia 
kuten temppeleitä ja kirkkoja. 


Suomalaisessa 
etnisessä uskonnossa maailman pyhyys 
on koettu parhaiten luonnossa, 
kuten pyhissä kivissä, puissa, 
mäissä ja vesistöissä. 
Paikat ovat sijainneet yhteisöjen pihapiirissä 
kuin syvällä metsässäkin.





Suomessa ja Virossa pyhiä 
paikkoja on 
kutsuttu hiisiksi

Hiisillä on rukoiltu, uhrattu ja parannettu. 
Pyhiä kiviä, puita ja lähteitä on pidetty 
väylänä tuonpuoleiseen ja niille on 
viety uhrilahjoina viljaa ja maitoa, saaliita jne. 



Luterilainen kirkko tuhosi Hiisejä 1700-luvulla  
puhdasoppisuuden aikaan. Ortodoksinen kirkko 
otti etnisen uskonnon palvontapaikat osaksi 
uskonnonharjoitusta, mutta luterilaisen 
uskonnon edustajat 
tuhosivat lehdot. =(




Yksittäiset kivet, puut ja lähteet sentään jäivät. 
Säilyneet pyhät Hiisipaikat olivat tärkeitä ihmisille. 
Niillä vierailtiin salaa, vaikka esivanhempien 
tapojen jatkaminen oli pitkään lain silmissä 
rangaistavaa.


Kiville, puille ja lähteille uhraaminen 
jatkui läpi vuosisatojen ja siitä on tietoja 
vielä jopa 1940-luvun puolelta. 




Taivaannaula käynnistää Hiisienpäivän 
kunniaksi monivuotisen Hiisi-projektin.

Tekstilyhennelmä: Taivaannaula/Uutiset