Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa
huippusuoritukseen.
Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä
tarkkaavaisuutta, keskittymis- ja suorituskykyä.
Stressi voi siis
olla myös positiivinen voimavara.
Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään.
Sitä tarvitaan
tavoitteiden saavuttamiseen,
mutta liiallisena se on haitallista.
Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen
haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin
stressi
kasvaa liian suureksi.
Liiallinen paine sotkee elimistön
palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi
hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin
muuttumisesta negatiiviseksi.
Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia
kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta
ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät,
stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset.
Miten stressi ilmenee?
Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti
käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan
tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin
vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa,
hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen
on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse
tai muista muita asioita.
Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä
panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös
tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai
saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja.
Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa
on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on
sekaisin.
Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on
katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen
ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein
oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen.
Samoin
kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on
sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä
työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta
toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen.
Se, mikä toisesta
on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä,
minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai
tapahtumat ihmisissä aiheuttavat.
Mielekkäin stressitason mittari on oma
kokemus.
Keinoja stressinhallintaan
• Syö säännöllisesti.
• Nuku ja lepää riittävästi.
• Liiku säännöllisesti.
• Rentoudu.
• Ole jouten välillä.
• Pidä pieniä taukoja päivän mittaan, vaihda asentoa ja liiku.
• Käytä nautintoaineita vain kohtuullisesti.
• Hae tukea ystäviltä, tuttavilta, työtovereilta tai harrastuskavereilta.
• Hemmottele itseäsi.
• Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä.
• Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi.
• Puhu tunteistasi.
• Pidä yllä rakentavaa ajattelua, vastusta kielteistä ajattelua.
• Näe vastaiskut oppimiskokemuksina.
• Vältä mustavalkoista ajattelua.
• Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.
• Luo aikataulu ja työjärjestys.
• Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita.
Tekstit sivulta:
Tee seuran sivuille testi:
Tiesitkö, että lyhytkin metsäkävely
on hyväksi mielen hyvinvoinnille.
Luonto parantaa...
