Joulu on haikeudella siivottu pois

Suuresti odottamani erityinen viimeinen joulu pikkutalossa

 ei mennyt ihan niin kuin olin unelmoinut. 

Pikkukammari odotti jouluisena että me kaikki 13 istuisimme sen suuren pöydän äärelle rupattelemaan, maiskuttelemaan jotakin ja kuuntelemaan taustalta joululauluja, lukemaan satuja, pelaamaan jne...

Kaakaon kanssa syötäisiin suklaatähtitorttuja...

Eihän sitä koskaan tiedä.

Ihmeitäkin tapahtuu.

Nyt ei kyllä tapahtunut ihmeitäkään.

Siksipä mekin päätimme lopulta karata etelään

kun pikkutalojoulusuunnitelma oli kuroutunut tyngäksi.

Maman ja osan perheestäni näin reilusti yli kolme viikkoa joulusta, sitten vasta kun paranin influenssasta, joka iski palatessamme etelänreissusta.

Mamalla on slaavilaisen runsaasti kaikkea ihanaa koristelua 

kauniissa kodissaan jossa jollain lailla on joulu aina. 

Osa Murusista kävi viimein viime viikonloppuna jouluilemassa 

luonamme ja toi meille lahjuksiakin. Muistivat mm minun kirsikkasuklaarakkauteni ja Late sai vihreitä kuulia... =)

Siksi joulu odotti meillä vielä, että kaikki halukkaat näkisivät millaiseksi olin pikkutalon koristellut. 

Joulukukat kyllä olivat siihen mennessä kuvia,

muistoja ja muistikuvia vain. 

 Toissapäivänä keräsin joulun 

pikkukammarin pöydälle. 

Pakkasin kaiken huolellisesti 
kolmeen laatikkoon.

Yhteen valkoiset, toiseen kultaiset. 
Kolmanteen laitoin punasävyiset 
joulukoristeet. 

Yhteen laatikkoon livautin mukaan 
kaikki 13 joulukorttia 
(miten hassu sattuma!) jotka tänä 
jouluna saimme. 
Meiltä oli lähtenyt maailmalle 70 korttia. 

Niiden saatujen korttien 
perusteella lähetetään ensi vuoden joulukortit. 

Syystähti ehti kasvattaa reissumme aikana
paljon uusia vihreitä alkuja.

Pikkukammarimme katselee ensi jouluna jonkun muun perheen joulunviettoa. Kohta meillä alkaa ahkerointi ja pohdinta siitä, minne laittaisimme ylimääräisiä tavaroita ja huonekaluja, 

jos me jonnekin kaksioon tästä vaikka muutamme.

Joululahjaksi jo jotain muistoja jaoin pois
tänne ilmaantuneille Murusille. 

Pari hassua joulukuusta alkoi kasvatella uusia alkuja.
Tämä kuusipuu saa vielä olla sisätiloissa,
tuolla kahden kerroksen välissä.

Ihan selvästi puulla 
on jo kevät mielessä. 

Niin on minullakin.

Tulevaisuudensuunnitelmia

25.10.2015 Koti ulkomailla -messuilla
Wanhassa satamassa Helsingissä.


Silloin siellä oli puissa vielä lehtiä,
toisin kuin meillä ja lämpimämpää 

kuin täällä siberiassa. =D



Nyt tosin luulen näidenkin puiden
jo pudottaneen lehtensä,
tuolla tuulisen Suomenlahden rannalla...

Ulvo kuuta -päivä

Tänään voit ulvoa kuuta, ihan luvalla. 

On sellainen päivä... oouuuuuuu!

Siellä se taivaalla köllöttääkin sopivasti, 

jos vain pilven näyttävät meille öisen kuun loisteen. 

Varsinainen täysikuu on huomena tiistaina, 27.10. 2015...

Avaruus on tänään tällainen...
Venus, Jupiter ja Mars ovat aamuisin
ennen auringonnousua itätaivaalla
ihan vierekkäin. 

Minulla on tänään lisäksi 

haravoi pihaa -päivä. 

Tuulet ovat riisuneet loputkin lehdet 

niistä sinnikkäimmistäkin pihan puista.
Keskipihaa kävi jo tässä aikaisemmin
kaksi Murua haravoimassa, mutta silloin
kookas vanha hopeapaju oli luovuttanut
vasta yhden kolmasosan lehdistään.
Nyt ne loput lehdet ovat pitkin pihaa. 

Eilinen päivä olisi hyvin soveltunutkin lehtien haravointiin 

mutta päivä hurahti Helsingin reissun vuoksi, piipahtaessamme 

Koti ulkomailla -messuilla Wanhassa satamassa. Helsingissä oli 

puissa vielä lehtiä. Siellä on lämpimämpää 

kuin meillä täällä siberiassa. =D 

Kuva pixabay

Runoilijan narsisseja

Pitäähän tänne pihaan
jäädä muutama runoilijan narsissikin. 

Niitä olin nämä kaikki vuodet etsinyt, 

ja nyt vasta löysin. 

Toivottavasti ne kukoistavat
aina keväisin tästä ikuisuuteen.

Kyllä tästä tulee vielä ehjä koti

Vaikka tämä talo viimeisimmän remontin jäljiltä
vieläkin on loppusilausta vailla,
niin olemme sentään saaneet remppapölyt pois, 

kylpyhuoneen käyttöön ja uutta ilmettä muutenkin. 

Tässä pieni katsaus kotiimme.

Believe-teksti sai uuden paikan 

koska sitä seinämää ei oikeastaan enää ole,
missä se ennen oleskeli.

Uskotaan uskotaan,
kyllä tämä talo joskus on rempattu. 

Jos meidän deadline on kerta jouluna, 

niin miksi en voisi laittaa hieman jo jouluakin tänne? 

Ho ho ho. 

Kannoin pelakuita lisää ulkoa
turvaan keittiön ikkunalle.

Suojaan kylmiltä öiltä.

Keittiöön stailasin minulle rakkaita juttuja esille. 

♥

Mama toi puutarhastaan uljaanihania huumaavasti tuoksuvia 

jättililjoja. Koko pikkutalo tuoksuu niille. =)

Mama toi myös jalkapohjia hellivän,
upean upottavan maton meille lahjaksi, ja se on jo paikoillaan, 

ja tuleva Pikkukammari odottaa vielä yhtä juttuaan,
mutta enpäs vielä paljastakaan enempää...

Myöhemmin lisää... =)

Tässä vielä lopuksi se sipulinkukka.

Ollessaan useamman päivän sisällä vedessä, 

se aukaisi enemmän ja enemmän tähtiä ilokseni.
-Ehkä Hanikin sitä vilkaisi. =)

Kyllä hän ihailee noita pihallakin olevia kukkia
ja kasveja. =) ♥ Aika muru mieheksi. ♥