Näytetään tekstit, joissa on tunniste makea vesi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makea vesi. Näytä kaikki tekstit

22.3.2024

Vesi on ihmisoikeus







 ∼♡∼


Puhdas vesi on ihmisoikeus.
Silti joka kolmas ihminen
maailmassa elää ilman puhdasta
juomavettä ja yli puolella
ei ole kunnollista vessaa
ja viemäröintiä.

 

Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa.
Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä.
Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.

 

Maailman vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 

 

Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä. 

 

Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille. 

 

Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin. 

 

Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista. 

 

YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa.
Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.


Maailman vesipäivä on YK:n vuosipäivä,
ja sitä on vietetty vuodesta 1993 alkaen.- Suomen YK-liitto  
World Water Day

 

  #WaterDay      
#WorldWaterDay   

 

 

 

Lähteet: 

Suomen YK-liitto 

Kestäväkehitys.fi  

Unicef 

Aalto 

Unicef

YK

Ympäristöosaava.fi


💧 

💧 

💧 



 





29.7.2023

Sadepäivän juhlintaa

 

 
 

 


 
Kaikki elämä on riippuvaista vedestä, 
joka pitää maailmamme vihreänä, 
raikkaana ja kauniina. 

Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ja kulttuurit 
kaikkialla maailmassa ovat juhlineet sadetta 
ja sen elämää antavaa voimaa.

Tekniseltä ja tieteelliseltä kannalta sade on olennainen osa 
veden kiertokulkua. Sade on elintärkeää kaikelle elämälle maapallolla. 
Sade on pääasiallinen tapa, jolla taivaalla oleva vesi laskeutuu maan pinnalle 
tarjoten juomia eläimille ja kasveille, lataamalla maanalaisia
pohjavesikerroksia, täyttäen joet ja järvet.

Kun ajattelet asiaa tästä näkökulmasta, näet, 
miksi sade on tärkeää 
ja miksi sitä pitäisi vaalia ja juhlia.

Riippuen missä päin maailmaa asut, 
sade voi olla jotain, johon olet hyvin tottunut! 
Jotkut ihmiset näkevät enemmän sadetta kuin aurinkoa, 
ja tämä voi saada heidät turhautumaan siihen. 

Loppujen lopuksi kukaan ei pidä joutumisesta massiivisen 
sateen keskelle, eihän? 
On kuitenkin monia syitä, 
miksi meidän pitäisi rakastaa sadetta!
 
Oletko koskaan maannut sängyssä kuunnellen sadepisaroiden 
osumista ikkunaan? 
Se on niin rauhoittavaa ja rentouttavaa. 
 




Kuinka moni meistä on käyttänyt sadepäivää 
täydellisenä tekosyynä mukavan, 
laiskan ja kodikkaan luppopäivän viettoon? 

- Minä ainakin!










Sadepäivän historiaa 
 

Teemapäivä syntyi yli sata vuotta sitten, 1800-luvun lopulla, 
kun Waynesburgissa, Pennsylvaniassa, USA:ssa maanviljelijä 
Caleb Ely huomautti paikallisessa apteekissa, miten hänen syntymäpäivänään 
-joka oli 29. heinäkuuta - aina satoi. 

Apteekkari William Allison alkoi pitää kirjaa sateista.
Aikanaan hänen veljensä Albert Allison
siirtyi apteekinpitäjäksi 
jatkaen säähavaintojen keruuta.
Vuonna 1920 Byron Daily otti tämän työn itselleen 
ja jossain vaiheessa Sadepäivä pikkuhiljaa syntyi.

Paikallinen lehdistö teki Sadepäivää tunnetuksi 1930-luvulla. 
Vuoteen 1979 mennessä se oli muuttunut jo kansanjuhlaksi.
NBC: n Today Show teki Rain Dayn tunnetuksi 
kansallisesti vuonna 1985.

Tällä hetkellä joka vuosi Waynesburgissa järjestetään
 Rain Day festivaalit, viihdettä oikeustalon portailla, 
taidekäsityön myyntiä, ruokamyyntiä, 
lasten pelejä, kilpailuja, kuten sateenvarjojen 
koristelukilpailu sekä Miss Rain Dayn nimeäminen. 

Ihmiset ovat alkaneet juhlia Sadepäivää 
omillakin asuinalueillaan ja muissa maissa. 

Miksi emme siis mekin...? =) 








Kuinka sadepäivää vietetään?


Sadepäivää voi juhlia monella eri tavalla. 

Jos satut asumaan lähellä Waynesburgia, sinun kannattaa
harkita matkaa kaupunkiin juhlimaan sadetta.  





Jos olet jossain, missä sataa, voit suunnata ulos 
tanssimaan, laulamaan tai vain kävelemään sateessa. 

Siinä on jotain uskomattoman virkistävää!

Voit tarjoilla herkullisen aterian tuoreista vihreistä ja muista 
vedestä riippuvaisista asioista ja pohtia, kuinka onnekkaita 
olemme voidessamme elää sateisessa maailmassa.

Voit myös viettää sadepäivän oppimalla lisää sateesta 
ja sen tärkeydestä. 
Internetin ansiosta on helpompaa 
kuin koskaan saada käsiimme tietoa ja oppia lisää maailmasta.

Voit saada tietoa osista maailmaa, joissa sataa eniten, 
sekä niistä, joissa sataa tuskin ollenkaan.

Sateesta löytyy myös paljon mielenkiintoisia faktoja, 
joista osa saattaa yllättää. 
Tiesitkö että esimerkiksi on olemassa sellaisia sateita, 
joissa sadepisarat eivät saavuta lainkaan maata.

Voit myös opetella, kuinka sademäärät ennustetaan 
erityyppisistä pilvistä. Se on todella kiehtova aihe, 
johon kannattaa syventyä. 
 
Tai mikset hemmottelisi itseäsi uudella sadetakilla? 
Valittavana on niin monia eri vaihtoehtoja.
 Punaiset takit ovat olleet muodin huipulla monta vuotta 
– miten täydellinen tapa piristää sadepäivää.  
 
 

Sadepäivä

#RainDay

 

  




 


22.3.2023

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys





 
 

Maailman vesipäivä, World Water Day, 
muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä.

Puhdas juomavesi on jokaisen ihmisen 
oikeus, joka ei ole itsestäänselvyys 
missään maailman kolkassa.
 
Puhtaan veden yhteydessä on puhuttava sanitaation, 
viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen 
puhtauden merkityksestä osana maailmanlaajuista 
kehitystä ja hyvinvointia.

Päivä on YK:n teemapäivä
ja sitä on vietetty vuodesta 1993. 

 

Lisätietoja:
 
 
 
Tiesitkö, että:

Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.
Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.
Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.
Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.
YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.

 

Lähteet:  Suomen YK-liitto  
Unicef, Aalto, Unicef, YK, Ympäristöosaava.fi
 
 
 




22.3.2021

Maailman vesipäivä

 

 

 


 



World Water Day
on Yhdistyneiden kansakuntien julistama vuosipäivä, ja sitä on vietetty 22. maaliskuuta vuodesta 1993 alkaen. 

 

Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä.

Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille. 



Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä. 
 
Puhdas vesi on ihmisoikeus. 
Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä. 
 
Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.
Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan. 
 
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille. 
 
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista. 
 
YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. 
 
Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 
155 litraa vettä vuorokaudessa.

Teksti: Suomen YK-liitto 

Lähteet:

Unicef, Aalto, Unicef, YK, Ympäristöosaava.fi

Teemapäivän sivut

 

 

*****

 

Vedestä puheenollen voimme heittää kysymyksen: 

 

Sähköautoko ekologinen?


Sähköautojen kriittinen piste on akuissa


"Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmen(sata, tuhat)kertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna. 


Akkujen tärkein raaka-aine on Litium, jonka hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia. 


Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä.

Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. 


Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin.
Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. 


Yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa. 


Kiinassa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden.
-Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus. 


Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä.
Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia ole olemassa. 


Tällä hetkellä suunnitellaan massiivista sähköautojen valmistuskapasiteetin lisäämistä, joka nykyteknologialla aiheuttaa väistämättä ekokatastrofin. joten aika nurinkurista. Ei ehkä pidä ryhtyä sellaiseen minkä toteuttamiseen teknologiaa ei ole vielä kehitetty." /Teksti: Hannu Suomela










Samaan aikaan miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta



"Vaikka suurin osa maapallon pinnasta on veden peitossa, käyttöön sopivaa makeaa vettä on vain kolmisen prosenttia. Valtaosa tästä on varastoituneena jäätiköihin tai niin syvälle maan alle, että niitä ei voi käyttää. Siksi jaamme keskenämme alle sadasosan maapallon makeasta vedestä. 


90 prosenttia maailman väestöstä saa puhdasta juomavettä, mutta aina sitä ei kuitenkaan ole saatavilla. Siksi lasketaan, että 4 miljardia ihmistä kärsii ainakin joskus puhtaan veden pulasta, vaikka periaatteessa pääsy puhtaan veden äärelle onkin. 


Puoli miljardia ihmistä elää jatkuvan vakavan vesipulan keskellä. Puolet näistä ihmisistä asuu Kiinassa ja Intiassa, mutta myös Yhdysvalloissa, Espanjassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

– Tilanne on haastava, koska maailman vesivarat ovat rajalliset ja ihmiskunnan vedenkulutus on kasvussa, Sojamo sanoo.

 

Veden puute vaikuttaa terveyteen ja tautien leviämiseen, ruokakriiseihin, köyhyyteen, muuttoliikkeeseen, taloudelliseen kehitykseen, sosiaalisen järjestyksen horjumiseen ja jopa sotiin. Vesiongelmat ovat World Economic Forumin mukaan kolmanneksi suurin nykymaailman riski. 


YK on varoittanut vakavasta globaalista vesikriisistä, mikäli kehitys jatkuu entisenlaisena. Veden tarpeen oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 55 prosenttia teollisuudessa, energiantuotannossa ja kotitalouksissa. Vedenkulutus on kasvanut, mutta voimistavana tekijänä on myös ilmastonmuutoksen aiheuttama sateiden väheneminen tietyillä alueilla. 


Vesipulassa kyse ei ole tietenkään vain ihmisistä. Torstaina vietettävän Maailman vesipäivän teemana on tänä vuonna luonto. Iso osa maapallon eläin- ja eliölajeista on riippuvaisia makeasta vedestä, kuten ihminenkin. Makean veden ekosysteemien lajien yksilömäärä on romahtanut yli 80 prosenttia globaalisti sitten 19070-luvun." 

/ Teksti: Yle: Miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta