Translate

28.2.2019

Harvinaisten sairauksien ja ruisleivän päivä











Tänään on muun muassa  
sekä Suklaakohokaspäivä.  







********************** 


Mutta hei, jos sinulla on kahvila
tai ravintola ja listalla on
suklaakohokasta, niin älä

- please -

nimeä sitä suklaakakuksi,
koska se ei todellakaan
ole sama asia...!




Ainakin minä haluan suklaakakkuni
kypäksi paistettuna
enkä sisältä raakana... =D

********************** 



https://www.harso.fi/harvinaiset-sairaudet/




Tänään on myös
 

Harvinaiset sairaudet ovat useimmiten perinnöllisiä


 Suomessa harvinaiseksi sairaudeksi on määritelty sairaus, jota sairastaa noin 500 ihmistä. Euroopan unioni määrittelee sairauden harvinaiseksi, jos sitä sairastaa korkeintaan 5:10000.

European Organisation for Rare Diseases (EURORDIS) on esittänyt arvion, että maailmassa esiintyisi noin 5 000-7 000 harvinaista sairautta. 

Osa harvinaisista sairauksista esiintyy kaikkialla maailmassa, 
kun taas osa kuuluu paikalliseen tautiperintöön. 
Esim Suomessa suomalaiseen tautiperintöön.  /Wikipedia 

 
Harvinaiset-verkosto on valtakunnallinen harvinaisryhmiä edustavien ja harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on parantaa harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien ja heidän läheistensä asemaa Suomessa. Verkosto auttaa tunnistamaan harvinaisuuteen liittyviä haasteita ja näkökulmia.






**********************



Tänään on myös todella väkivaltaisen 
kansalliseepoksemme 
 Kalevalan päivä 

Kalevalan päähenkilö on tietäjäsankari Väinämöinen, jolla on taianomaiset laulun ja soiton lahjat. Hän on ollut osallisena jo maailman luomisessa. Hän soittaa kanteletta, joista tärkein on tehty hauen leukaluusta. Väinämöisen vaimonetsintä on yksi keskeisistä teemoista. Hän ei kuitenkaan koskaan löydä vaimoa — muun muassa yksi neidoista, Joukahaisen sisko Aino, hukuttautuu mieluummin kuin nai Väinämöisen. Väinämöinen osallistuu Sammon ryöstöön Pohjolasta

Seppo Ilmarinen on sankarillinen seppä, joka vertautuu germaanisen mytologian Weylandiin ja kreikkalaiseen Daidalokseen. Hän rakentaa muun muassa taivaankannen ja Sammon. Hän voittaa vaimokseen Pohjan neidon, jonka Kullervo myöhemmin tappaa. Myös Ilmarinen osallistuu Sammon ryöstöön

Louhi, Pohjolan emäntä, on šamanistinen Kalevalan viholliskansan Pohjolan matriarkka. Hän lupaa tyttärensä Ilmariselle palkkana Sammon rakentamisesta. Sammon ryöstön jälkeen hän siirtää auringon ja kuun paikoiltaan ja varastaa tulen Kalevalan väeltä. 

Joukahainen on Väinämöisen nuori haastaja, joka pelastaakseen itsensä lupaa sisarensa Ainon Väinämöiselle hävittyään laulukilpailun. Joukahainen yrittää kostaa Väinämöiselle surmaamalla tämän. Hänen yrityksensä epäonnistuu, mutta johtaa siihen, että Väinämöinen lupaa rakentaa Sammon Louhelle vastapalveluksena siitä, että tämä pelasti hänet. 

Kullervo on Untamolassa kasvanut kaltoinkohdeltu orpolapsi, josta ei julman lapsuuden takia koskaan kasva kunnollista. Hän on epäkelpo orja, jota on mahdoton saada hengiltä. Hän murhaa Ilmarisen vaimon kostoksi leivästä, jonka sisään leivottu kivi särki Kullervon veitsen. Hän löytää kotiinsa Kalervolaan ja viettelee vahingossa sisarensa "sammalvuoteelle". Heidän tunnistettuaan toisensa sisar hukuttautuu säikähtäneenä koskeen ja Kullervo rankaisee itseään lähtemällä sotaretkelle Untamolaan. Tuhottuaan Untamon väen Kullervo palaa kotiinsa ja huomaa koko kotiväkensä kuolleen. Kullervo tappaa itsensä miekallaan. 

Lemminkäinen on komea mutta häikäilemätön sankari. Hänen äitinsä joutuu hakemaan hänen ruumiinsa Tuonelan virralta ja palauttamaan hänet henkiin, missä toistuu Osiris-myytti. Lemminkäinen tappaa Pohjolan isännän laulujen ja miekkojen taistelun päätteeksi. Myös Lemminkäinen on mukana ryöstämässä Sampoa. 

Aika synkkää... =( 


Kalevalan runot on tehty kalevalaiseen runomittaan.  
  Runollinen eepos perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. 

Lääkäriksi Helsingissä opiskeleva Elias Lönnrot lähti ensimmäiselle runonkeruumatkalleen keväällä 1828. Hän taivalsi 130 peninkulman matkan Sammatista Karjalaan ja takaisin Laukkoon pääasiassa jalan. Kauniilla huilunsoitollaan hän houkutteli väkeä ympärilleen ja sai heiltä tietoonsa kansanrunojen taitajat. Ensimmäiseltä retkeltään Lönnrot sai runoja ja loitsuja talteen yhteensä yli 6 000 säettä.

Toiselle runonkeruumatkalleen Lönnrot lähti toukokuussa 1831. Vienan Karjalaan suunniteltu retki epäonnistui kuitenkin Lönnrotin sairastuttua kuumeeseen alkumatkasta. Elokuussa hänet kutsuttiin takaisin Helsinkiin koleraepidemiaa torjumaan.

Palattuaan kolmannelta keruumatkaltaan Lönnrot muutti apulaislääkäriksi Ouluun ja sen jälkeen piirilääkäriksi Kajaaniin. Syksyllä 1833 hän lähti neljännelle keruuretkelleen, josta tuli Kalevalan synnyn kannalta kaikkein merkityksellisin.

Lännröt julkaisi kaikkiaan viisi erilaista Kalevalaa. 
Viidennellä keruuretkensä (keväällä 1834) jälkeen Lönnrot kirjoitti eepoksensa käsikirjoituksen, Wanha Kalevala
joka valmistui 28. helmikuuta 1835. 

Lönnrot arveli Vanhaa Kalevalaa rakentaessaan, että runot olivat kristinuskoa edeltäviltä ajoilta ja kuvasivat historiallisia tapahtumia ja uskoi, että karjalaiset, hämäläiset ja virolaiset olisivat vaeltaneet muinaisina aikoina Aasiasta Mooseksen kaltaisen Kalevan johdolla

Hänen matkakertomustensa, kirjeiden ja muiden tietojen perusteella on tunnistettu yli 70 runonlaulajaa, joita hän retkillään kuunteli.
Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon alkuperä on Inkerissä, josta sen keräsi ja toimitti Lönnrotille D. E. D. Europaeus. 

Monet muutkin keräsivät runoja ja niitä on saatu talteen paljon. Suomen kansanrunousarkisto onkin maailman suurin. 

 Nykyisin pelkkänä Kalevalana tunnettu Uusi Kalevala 
on valmistunut vuonna 1849. 
 
Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita. 
 
Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja, Sammon rakentamista ja ryöstöä.

Kalevalalla on ollut suuri merkitys 
suomalaisen kansallistunteen luojana. 
Se on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin 
ja tieteisiin (?)./Wikipedia  

Kuva sivulta Rantalinna



Tänään on myös suomalaisen kulttuurin päivä 
sekä suomalaisen ruokakulttuurin päivä, sekä rukiin ja 
Ruisleivän päivä! 

Ruisleipä jos mikä on suomalaisuutta. 









26.2.2019

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita







Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 




Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 




Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 
Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 




Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 





Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 





Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 





Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 
Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 


Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 
lapsena vai luitko tarinan itse? 







Netistäkin löytää nopeasti 
satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 
milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 



****************



Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä
jos sellaisista satut pitämään.


25.2.2019

Pähkinöitä ja simpukoita











Kumpaako saisi olla: 
Tänään olisi Menyyssä





Pähkinäallergia on vakava asia 

Pähkinät ovat tavallisimpia ruoka-aineanafylaksian aiheuttajia, ja maapähkinä on yleisin kuolemaan johtaneen ruoka-aineanafylaksian syy.

 Lapsuudessa alkanut pähkinäallergia jatkuu yleensä aikuisikään; maapähkinä onkin yleisin ruoka-aineallergian aiheuttaja aikuisilla. Pähkinäallergian diagnoosi on vaikea, koska useimmat koivuallergikot reagoivat ihopistokokeessa ja seerumitesteissä maa- ja hasselpähkinään, ilman että pähkinä aiheuttaa allergiaoireita.

Koivun siitepölylle herkistyneet potilaat reagoivat ihopistokokeessa lähes aina hasselpähkinään, mutta vain pieni osa saa oireita pähkinää syödessään. Toisaalta pienelle lapselle, joka ei ole ehtinyt herkistyä siitepölyille, on voinut kehittyä merkittävä primaariherkistyminen maa- tai cashewpähkinälle, ja hän voi saada niistä anafylaksian. 
 
Palkokasvit (soija, herne, pavut ja linssit) aiheuttavat oireita arviolta 15 %:lle maapähkinäallergikoista, mutta ne ovat harvoin vakavia. 

Maapähkinäallergian yleistymisen ja esiintyvyyden vaihtelun syyt ovat epäselviä. Raskaana olevan tai imettävän äidin maapähkinän käyttö ei näytä oleellisesti lisäävän tai vähentävän allergista herkistymistä.

Maapähkinälle herkistytään yleensä jo imeväisiässä. Vauvan vaikea atooppinen ihottuma ja herkistyminen kananmunalle ovat riskitekijöitä. 

Atooppinen ihottuma lisää maapähkinäallergian riskiä, ja imeväisen ajatellaankin herkistyvän maapähkinälle ihon lävitse esimerkiksi maapähkinäöljyä sisältävän ihovoiteen kautta

Maapähkinäallergiaan liittyy perinnöllinen alttius
Sisaruksen tai vanhemman allergia seitsenkertaistaa allergian riskin
Maapähkinäallergia paranee huonommin kuin muut varhaislapsuuden ruoka-allergiat. Kyky sietää maapähkinää kehittyy itsestään arviolta 20 %:lle.

Pähkinäallergikot kärsivät usein myös astmasta.
 /Duodecim








Simpukat ovat nilviäisiä 


 Rapujen ja katkakarapujen tavoin ne ovat valtamerien puhdistajia. Ne voivat kerätä myrkyllisiä leväkantoja meren pohjalta. Levät kasvavat niiden kudoksissa ja voivat olla vaarallisia ihmisille... Lisäksi simpukoihin jää AINA hiekkaa 
narskumaan hampaissa... 

Älä syö simpukoita jos 
sinulla on kala-, mäti tai äyriäisallergia. 
HUOM: Älä syö silloin myöskään 
hyönteisruokia! 

Hyönteisruuan vaaroista olen 
kirjoittanut ennenkin. 


Jos kärsit kihdistä, älä syö näitä:
- Kalan ja siipikarjan nahka
- Äyriäiset ja simpukat
- Sisäelimet
- Palkokasvit, sienet ja parsa
- Vehnänalkio
- Hiiva
- Olut 
-Raparperi ( joka ei sovi myöskään 
reumaa sairastaville) 





    24.2.2019

    Helmikuu lähenee loppua





    Jouluaatosta on kaksi kuukautta. 
    Juhannukseen on 
    neljä kokonaista kuukautta 
    ja kesä on silloin vasta alussa. 




    Teemapäivissä voit viettää
    tai pitää Tortillalastupäivän.


    Kuvituskuvasta tuli mieleeni 
    kuinka keskimmäisemme Miihkali 
    tarjosi meille viime jouluna aivan 
    loistavan suussasulavan nachoaterian!  

    - Ei jouluna tarvitse olla 
    mitään perinneruokia. =D 




    23.2.2019

    World Peace and Understanding Day







    Maailmanrauha, on vapauden, rauhan ja onnellisuuden aate kaikkien kansakuntien ja/tai ihmisten välillä. Maailmanrauha on utopistinen ajatus planeetanlaajuisesta väkivallattomuuden tilasta, jossa kansakunnat tekevät tietoisesti yhteistyötä joko vapaaehtoisesti tai sotaa estävän järjestelmän alaisina. 
    Vaikka maailmanrauha -termiä käytetään joskus kaikenlaisten vihollisuuksien lopettamisesta yksittäisten ihmisten välillä, maailmanrauha yleensä viittaa maailmanlaajuisten ja alueellisten sotien lopettamiseen sekä tulevien konfliktien ratkaisemiseen väkivallattomin keinoin. 


    Mahdollisuus


    Maailmanrauha on teoriassa mahdollista saavuttaa, mutta jotkut uskovat ihmisluonnon luontaisesti hylkivän sitä. Tämä uskomus juontuu käsityksestä, että ihmiset ovat luontaisesti väkivaltaisia tai että joissakin tilanteissa järkiperäiset toimivat valitsevat väkivaltaisen toimintatavan. 
    Toisaalta joidenkin muiden näkemysten mukaan sotiminen ei ole synnynnäinen osa ihmisyyttä, ja harhauskomus ihmisten luontaisesta väkivaltaisuudesta estää maailmanrauhan saavuttamisen. 


    Jos maailmanrauha määritellään ei pelkästään kansakuntien vaan myös yksilöiden välisen vihamielisyyden, väkivallan ja konfliktien puuttumiseksi, maailmanrauha tarkoittaisi maailmanlaajuista loppua väkivallalle ja laitoksille, joiden olemassaolo perustuu väkivallan uhkaan. 
    Näin esimerkiksi poliisityötä ei olisi, koska voimankäyttö on eräs väkivallan muoto. Ei voisi olla myöskään sellaisia julkisen vallan tahoja, jotka käyttävät väkivallan tai voimankäytön uhkaa esimerkiksi verojen keräämiseen tai rajanvalvontaan. /Wikipedia 













    Tänään on myös mm Banaanileipäpäivä. 
    Sen leivonta ei liene Suomessa kovin suosittua... 
    - Itse olen kyllä leivän 
    päälle makkaraleikkeiden 
    sijaan laittanut monesti 
    banaaninpuolikkaat. Nam.


    Koirankeksipäiväkin on nyt sekä
     Pelaa tennistä, sekä
    Curling on nastaa -teemapäivät.






    22.2.2019

    Kiusaamisen ehkäisemistä








    Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön suhteessa kiusaajaan. 

    Huomio myönteisiin tavoitteisiin 



    Kiusatuksi tai loukatuksi tuleminen vaikuttaa merkittävästi oppilaan viihtymiseen ja oppimiseen koulussa. Suuri osa kiusaamisesta jää koulun aikuisilta piiloon. Tutkimusten mukaan oppilaat kokevat aikuisten toiminnan kiusaamistilanteissa usein tehottomaksi. Oppilaat ja aikuiset myös määrittelevät kiusaamisen usein eri tavoin. Ongelmakeskeisen, kiusaamisen vähentämiseen pyrkivän lähestymistavan sijaan on perusteltua lähestyä kiusaamisen ehkäisyä keskittymällä ensisijaisesti myönteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Keskittymällä hyvinvoinnin tukemiseen voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta.
    Kiusaamisen lisäksi kaikenlaisen loukkaavan kohtelun tunnistaminen kouluyhteisössä on tärkeää, sillä kiusaamisen polttoaineena toimii ilmapiiri, jossa sallitaan muiden loukkaaminen tai toista halventava puhetapa. Myönteisiin tavoitteisiin keskittyminen sitouttaa koko kouluyhteisön kiusaamista ennaltaehkäisevään työhön. Kaikki kouluyhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, minkälainen vuorovaikutuskulttuuri kouluun muodostuu, millainen käytös on yhteisössä sopivaa ja miten muita kohdellaan. 

    Kiusaamisesta ei kerrota 



    Opettaja ei aina huomaa kiusaamista. Kiusattu oppilas ei itse siitä välttämättä halua kertoa aikuiselle, että häntä kiusataan. Kiusatuksi joutuminen saatetaan kokea häpeänä, asian käsittely pelottaa tai sitten pelätään, että aikuiselle kertomisesta ei ole apua, vaan kiusaaminen päinvastoin pahenee entisestään. Vain noin puolet kiusatuista nuorista kertoo jollekulle kiusaamisesta.
    Epäsuorasta kiusaamisesta kerrotaan opettajalle harvemmin kuin suorasta ja avoimesta. Kiusaamisesta kerrotaan todennäköisemmin kotona kuin koulussa. Mitä nuorempia koululaiset ovat, ja mitä useammin heitä kiusataan, sitä todennäköisemmin he kertovat kiusaamisesta. Yksi syy, miksi nuoret eivät kerro kiusaamisesta on se, etteivät he usko kenenkään puuttuvan asiaan. Vain noin puolet kaikista oppilaista uskoo, että opettaja puuttuu kiusaamiseen. 

    Opettajan seurattava, mitä oppilaiden välillä tapahtuu 



    Vaikka oppilaat eivät useinkaan kerro kiusaamisesta luokassa, opettaja voi pyrkiä ottamaan selvää luokan tilanteesta seuraamalla erityisen tarkasti, mitä oppilaiden välillä tapahtuu välitunneilla, koulun käytävillä tai oppituntien alussa ja niiden aikana. Jätetäänkö joku oppilas jatkuvasti valitsematta ryhmiin? Nauretaanko jonkun vastauksille toistuvasti? Viettääkö joku oppilas välituntinsa aina tai lähes aina yksin?





    Tällä päivämäärällä on monta teemaa. 
    On vakavia aiheita kuten 





    Itse olin koko peruskoulun ajan koulukiusattu. Siitä jää ikuinen arpi sielunpohjalle. 

    Myös lapsiani on kiusattu koulussa... 






    ******* 


    Tänään on myös
    sekä







    21.2.2019

    Kesäikävä







    Keittiön astiakaapin päällä 
    on kuivatettuja kesämuistoja, 
    varmaankin äidiltä heinäkuussa 
    nimipäivänäni saatuja ruusuja 
    ja pihan hortensioita ja minä kuvittelen 
    ne tuoreiksi ja tuoksuviksi 
    ja minulle tulee niin kesää ikävä... 


    Minä ja niveleni emme 
    ole ollenkaan talvesta innostuvia. 
    Onhan se kaunista kun 
    koskematon lumivaippa 
    peittää pehmeästi maiseman 
    mutta minulle ihan liian kylmää... 

    Äiti-mamakin pystyi vielä viime 
    heinäkuussa 
    ajamaan meille itse autollaan. 
    Nyt hänen liikkumisensa on 
    hyvin vaikeaa... 






    Alavilla mailla hallan vaara









     Suomen lakeja 
    pitäisi viimeinkin muuttaa ja poistaa 
     ruotsi toisen kotimaisen kielen paikalta! 
    Ihan turha muinaisjäänne! 


     Opinnäytetyöt ja seminaaritkin 
    tehdään/pidetään englanniksi.  
    Työkielenäkin on englanti, jopa
    vaikka olisit ruotsalaisten omistamassa 
    työpaikassa.

     Jos perustat perheen erikielisen ihmisen kanssa, suurin rikkaus, minkä voit lapselle antaa, on opettaa hänelle kieliä. Eli kummankin vanhemman kannattaisi puhua lapselle omalla äidinkielellään. 
     
    En ymmärrä miten joissain monikansallisissa perheissä 

    päätetään vain joku tietty kieli,
    jota lapselle puhutaan? 

     
    Lapsilla on kuitenkin valtavan laaja oppimispotentiaali.   


    Ihminen voi lapsena omaksua vaikka kuinka monta eri kieltä, 
    ja siirtyä sujuvasti kielestä toiseen. 
     
    Tästä ON monia esimerkkejä!

    Joskus

     vain toinen vanhemmista päättää
    mitä kieltä lapselle puhutaan?! 

    Tiedän mm suomalaisbrittiläisen 
    perheen, jossa äiti on suomalainen 
    mutta lapsensa eivät osaa suomea 
    sanaakaan, koska se on tuntunut 
    turhalta kieleltä äidin ja varsinkin 
    britti-isän mielestä... =/ 

    Äiti siis on puhunut aina 
    vierasta kieltä lapsilleen...

     
    Tänään on Kansainvälinen äidinkielen päivä.   

     Saa se ruotsikin olla äidinkielenä, 
    mutta suomalaisten laeista sen pakon saa poistaa.

     
    *************************************

    on tänään. 




    20.2.2019

    Rakkautta, rakkautta vaan







    Kaikilla, joilla on joku 
    lemmikki, on tänään 
    aihetta juhlaan, koska vietämme  
    Kukapa ei lemmikkiään 
    rakastaisi!?

    ************


    Tänään on lisäksi

    World Day of Social Justice


    Yhä tänä päivänä löytyy kaikista yhteiskunnista epäoikeudenmukaisia piirteitä.
    Sukupuoleen perustuvaa syrjintää tapahtuu työpaikoilla, työttömyysluvut nousevat, ihmisiä jää sosiaaliturvan ulkopuolelle. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu kaikkialla maailmassa.

    Mitä sosiaalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan? Se voidaan määritellä ihmisten mahdollisuudeksi saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitteellä viitataan reiluuteen ja molemminpuoliseen vastuuseen: ihmiset ovat vastuussa toisistaan ja kaikkien vastuulla on varmistaa, että ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua elämässä.

    Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ensisijainen periaate, joka takaa rauhallisen ja menestyksekkään yhteiselon maailmassa. Sitä tuetaan edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa, alkuperäiskansojen ja maahanmuuttajien oikeuksia sekä poistamalla esteitä, joita ihmiset kohtaavat sukupuolensa, ikänsä, rotunsa, etnisen alkuperänsä, uskontonsa, kulttuurinsa tai vammansa takia.
    Valitettavasti sosiaalinen oikeudenmukaisuus on aivan liian monelle ihmisille edelleen vain kaukainen haave. Äärimmäinen köyhyys, nälkä, epäoikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien rikkominen ovat suuri osa nykypäivää. Maailmanlaajuinen talouskriisi uhkaa huonontaa tilannetta entisestään.

    Yksi YK:n tärkeimmistä tehtävistä kehityksen ja ihmisarvon edistämistyössä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu.

    YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse muustakin kuin eettisestä velvoitteesta – sosiaalinen oikeudenmukaisuus on kansallisen vakauden ja globaalin hyvinvoinnin perusta.

    ”Yhdenvertaiset mahdollisuudet, solidaarisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat välttämättömiä kansakuntien ja ihmisten täyden potentiaalin saavuttamiseksi”, Ban kommentoi.
    ”Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä kannustaa kaikkia maita konkreettisiin toimiin arvokkaan elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi.” 


    Lähteet:













    19.2.2019

    Sanokaa Fazer










    Tänään voidaan vetää köyttä siitä,
    syödäänkö porkkanoita vaiko

    Meillä käy niin, 
    että jos avaamme konvehtirasian, 
    minä nappaan sieltä ihanat 
    minttusuklaat ensimmäisinä. 
    - Ja tummat suklaat. 


    Hani saa syödä vaikka ne kaikki 
    muut, lällyt ja vaaleat suklaat! =D 
    - Ja mitään marabuuta tai 
    pandoja tms meille on turhaa edes 
    kantaa, koska niistä ei pidä 
    kumpikaan! =D  








    18.2.2019

    Vettä vai viiniä?








    Tämän päivän teemana 
    on viinin juonti 
    koska on Juo viiniä -päivä.

    Tiedän muutamia 
    joiden mielestä se
    on aivan ihana juoma. 

    Minä puolestani voisin ottaa vettä 
    tai vaikkapa Pommacia
    jota on muuten ollut olemassa  
    maailmassa jo 100 vuotta! 

    Mutta asiasta toiseen: 
    Nyt on Kansainvälinen rikosuhriviikko
    sekä
    Akkujen ja paristojen päivä
    (Siksi päiväksi olisi kyllä 
    Suomessa mainioisti 
    sopinut 112-päivä, 11.2....) 





    17.2.2019

    Pop-up ruokaa









    Tuhannet ihmiset järjestävät Ravintolapäivää ja vierailevat pop-up-ravintoloissa ympäri maailmaa. Ajatuksena on pitää hauskaa, jakaa uusia ruokakokemuksia ja nauttia yhteisestä ympäristöistämme. 



    Tänään on tämän vuoden 
    ensimmäinen Ravintolapäivä
    Talvi tuo omat haasteensa 
    tähän teemapäivään, 
    mutta ei se mitään 
    jos tietää mitä tehdä. 

    Sitäpaitsi, 
    eräs mainoskin toteaa että 
    hyvä ruoka 
    parempi mieli



    ***********






    Yksi kissoille omistetuista teemapäivistäkin 
    on tänään, Maailman kissapäivä, 
    World Cat Day, nimittäin. 
    Seuraavan kerran se on 8.8.2019, 
    nimellä kansainvälinen kissapäivä




    Näin metsästetään kissoja pahvilaatikolla.






    PS:  Kansallinen kissojen päivä  
    ©2019 NATIONAL CAT DAY, 
    on sitten 29.10. 2019. 

     **************

    Tänään on myös
    Satunnaisten kilttien tekojen päivä
    Tee lähimmäisille kiltti teko 
    mutta älä pidä siitä melua. 











    16.2.2019

    Kenen puurossa on ollut manteli








    Mantelipuu Prunus dulcis on pienikokoinen kesävihanta puu, joka kasvaa tavallisesti kolmesta kahdeksaan metriä korkeaksi. 
    Sen hedelmä on luumarja, jonka sisässä oleva siemen muistuttaa pähkinää. 

    Puun kukat kehittyvät keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunertavia ja jopa viiden senttimetrin kokoisia. 

    Manteli kasvaa parhaiten välimerenilmastossa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät sekä lauhkeat ja sateiset talvet.

    Ravintoarvoiltaan manteli on erittäin monipuolinen. Se sopii syötäväksi sellaisenaan, mutta mantelia käytetään myös yleisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa ja se sopii usein erityisruokavalioihin, sillä se on gluteeniton, kolesteroliton, laktoositon ja runsaskuituinen. /Lähde Wikipedia 






    Tänään on Mantelipäivä

    Jossain ne ihanat puut ovat juuri kukkineet, 
    ja viimeisimmät vielä kukkivat... 

    Minulla on ollut manteli puurossani, 
    muutamaankin kertaan. 
    Tiedäthän mitä se tarkoittaa? 
    Olen kyllä päässyt naimisiinkin, 
    muutamaankin kertaan... =D

    ***************

    Ai niin ja
    on myös tänään.