Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäiskoristeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäiskoristeet. Näytä kaikki tekstit

25.3.2024

Se olisi taas pääsiäisaika!



 



Hyvää pääsiäistä! 

∼♡∼
🐰Ensimmäiset kirjalliset tiedot pääsiäispupusta ovat 1600-luvun loppupuolelta Saksasta. Pupun uskottiin kiertelevän pihoissa ja puutarhoissa kori mukanaan ja kätkevän munia ruohikkoon. 

Siirtolaiset veivät uskomuksen mukanaan Yhdysvaltoihin, missä pääsiäispupusta tuli 1800-luvulla hyvin suosittu. Se toi lapsille makeisia ja alkoi myös munia itse
– vaikka se oli nisäkäs. 

Nopeasti lisääntyvät jänikset ja kanit olivat hedelmällisyyden ja versovan elämän vertauskuvia jo pakanuuden ajan keväisissä juhlissa. 

Pääsiäispupuperinne on yhä voimissaan monissa maissa, mutta Australiassa hahmolla on vastustajansa. Australiassa jänisten ja kanien kanta on niin suuri, että ne uhkaavat ekosysteemiä. Siksi siellä on ryhdytty kampanjoimaan
söpöä pääsiäishahmoa vastaan, joten australialaislapsille suklaamunia ei enää tuokaan
pupu, vaan pieni pussimäyrä (Easter Bilby)./Tieteen kuvalehti

 

 ∼♡∼


 


En lähettänyt tänä vuonna kenellekään pääsiäiskorttia, joten tässä olisi kaikille nyt yhteisesti pieni pääsiäistervehdys, aiheeseen sopivin kuvituksin.

∼♡∼

 


Mikä perinneherkuista 
kuuluu sinun pääsiäiseesi?

 

Blinit 

Blinit ovat mahdollisesti peräisin jo esihistoriallisista ajoista ja ensimmäisiä jauhoista valmistettuja ruokia. Monilla kansoilla on samanlaisia ruokalajeja: venäläisillä blinit, ranskalaisilla "crêpes", suomalaisilla ohukaiset, amerikkalaisilla "pancakes.



Pasha  

Pasha, kulitsa ja kananmunat ovat venäläis-ortodoksisen pääsiäispöydän tavallisimman ruokalajit. Pasha on perinteinen Venäjän ortodoksien pääsiäisruoka, ja ruoan mukana on lainattu myös sen nimitys. Venäjällä sana tarkoittaa paitsi pääsiäisenä syötävää rahkakakkua myös pääsiäistä. Venäjän sanan juuret ulottuvat aina kreikkaan ja hepreaan asti, ja samaa alkuperää on pääsiäisen nimitys monissa muissakin Euroopan kielissä (esim. ranskan pâques ja ruotsin påsk).


Lammasruoat

Pääsiäisen ja lampaan kristillinen historia ulottuu kauas. Lammas kuuluu nykyään monen suomalaisperheen pääsiäispöytään, mutta alunperin lampaansyönti on ollut juutalaisten perinne. Lammaspaisti on kuulunut muualla maailmassa jo 600-luvulta lähtien pääsiäisaterialle.


Rahkaleivonnaiset  

Maito hapetettiin paaston aikana, jotta se saatiin säilytettyä.
Hapatetusta maidosta valmistettiin rahkaa, jota käytettiin 
erilaisten pääsiäisherkkujen valmistukseen. 1700-luvulla rahkaa syötiin leivän päälle siveltynä.



🥚🥚🥚🥚🥚🥚

Kananmunat 

Kananmunia käytettiin myös erilaisten leivonnaisten valmistamiseen sekä niitä keitettiin ja koristeltiin pääsiäisaterialle. Pääsiäismunat ja pääsiäistiput kuvaavat uskoa uuteen elämään.



Mämmi ei olekaan
suomalaista alkuperää 
 
Mämmin historia ulottuu tuhansien vuosien taakse Persian alueelle. Suomessa mämmin alkuperä on jäljitetty Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen 1200-luvulle.
Laajempaan käyttöön mämmi levisi Suomessa vasta itsenäisyyden aikaan lehtijuttujen, keittokirjojen ja kotitalousjärjestöjen välityksellä. Mämmi on muinaisruokaa/Aksa.Fi 

  ∼♡∼

 

 





∼♡∼



EHDOTUKSIA PÄÄSIÄISPÖYTÄÄN:






 ∼♡∼
 
 

Lähteet: 
Tieteen kuvalehti 
Kotimaisten kielten keskus 
Meillä kotona 
Keski-Uusimaa
Aksa.fi  
Wikipedia  
YLE 






25.4.2019

Suomen pääsiäiskaupunki







Toinen paikka jossa kävimme,  oli "Suomen pääsiäiskaupunki" Riihimäki
Halusimme nähdä miten hieno ihme se olisikaan ja latasimme 
kameroiden akut ja auton nokka kohdistettiin sunnuntaina, 21.4.2019 kohti Riksua. 

Kuvittelimme ajomatkalla millaista pääsiäiskaupungissa voisi olla:  

Siellä olisi varmaankin iloisia pääsiäisbanderolleja 
 viritettyinä katujen ylle, joissa toivotetaan 
 IHANAA KEVÄTTÄ KAIKILLE, 
 liikkeiden ikkunanpielet on koristeltu 
pääsiäisaiheisilla köynnöksillä, ja
 nurmikoilla on jättimunia,  
seinillä ja tolpissa sinne tänne lennähtäneitä noitia 
luutineen, kahviloiden kylteissä roikkuu 
 kahvipannuja, niissä on ovet auki ja tarjolla on pääsiäiskakkuja ja ikkunoissa on somisteena mustia kissoja, 
pulleita kanoja, keltaisia tipuja, narsissi- ja tulppaanikimppuja, 
sekä tietenkin ohra, rai- tms vihreää ruohoa, 
ja puissa roikkuu iloisenkirjavia pääsiäismunia. 
Kotien ja kauppojen ikkunoissa on keltaisia verhoja, 
kaduilla on mämmibaareja, jossain paistetaan lettuja ja jossain toisaalla 
olisi soppatykki täynnä hernekeittoa kevään juhlan 
kunniaksi, kaikkialla on picnic-porukkaa, 
omaan kulhoon on haettu soppaa ja toiseen lettuja. 
Kaikki ovat pukeutuneina värikkään iloisesti noidiksi, pupuiksi, kissoiksi jne... 
Kaiuttimista kaikuu musiikkia,
iso pääsiäispupu jakaa korista kaikille 
lapsille karkkia, jättikanaemo piirtää kaikille kasvomaalauksia,  
ja musta kissahahmo jakaa keltaisia ilmapalloja... 

Ja Allinnaan pääsisi syömään ihanan lounaan! 


Mutta... 

Tunsimme kaupunkiin päästyämme itsemme 
hieman petetyiksi ja höynäytetyiksi. 
Siellä ei ollut mitään! 

Koko kaupunkin tuntui kuolleelta, hylätyltä 
aavekaupungilta, jossa ainoat koristeet olivat 
muutamat auringonhaalistamat (ehkä entisiltä 
vuosilta uusiokäytetyt) höyhenoksat puupölleissä 
siellä täällä harvakseltaan. 
- Joistain pölleistä 
oli höyhenet pöllitty pois... 

Kaduilla lenteli paperiroskaa...

Muutamilla yksityishenkilöillä sentään oli 
narsisseja takapihoillaan tai portaillaan, mutta muuten kaupunki 
oli harvinaisen tyly ja väritön. 


Riksussa oli kuulemma pääsiäinen jo ollut! 
Se oli ajalla 18.4.-20.4. 
Sisätiloissa, jossain talossa... 
 
- Riksulaisilla on siis 
ihan omat kalenteritkin... 
Pääsiäistä olisi pitänyt oikeasti 
jatkua vielä kaksi vuorokautta... 
 

Allinnakin oli suljettu..







Ainoat väriläiskät koko harmaassa aavekaupungissa 
(ihan totta, ihmisiäkään ei näkynyt!) olivat nämä 
scillat muutaman puun alla. 
Hani pysäytti auton kadun 
varteen että sain kameraani kuviakin, ettei se ihan 
turhan panttina olalla killunut... 





Sinililjat ovat kyllä kauniita. 
Niin pieniä mutta yhdessä vahvoja. 
Värittävät siniseksi 
keväisen harmaan kaupunginkin. 






Onneksi oli edes niitä. 

Hih, se siitä 
"Pääsiäiskaupungista"... 

 




20.4.2019

Pääsiäislauantai











Kuinka pääsiäisesi on kulunut?
Paljon mämmiä ja suklaamunia? 
Kananmunien maalaamista? 
Paljon pashaa ja lammasta? 
Pajunkissoja ja pupuja?  
Yhdessäoloa? 





Tänään on siis ainakin 
Pääsiäislauantai,
kuin myös
Kiinan kielen päivä





Tänään on myös 
Aviomiesten arvostuspäivä

Minä ainakin arvostan 
ja rakastan omaani. 



Valitsepa oma teemapäiväsi näistä 
tai unohda nämä ja vietä 
vaan hauskaa pitkää viikonloppua! 
Olet lomapäiväsi ansainnut! 

Monet viettävätkin näitä kevätpäiviä 
mökeillään. Mikäs sen mukavampaa 
kuin seurailla luonnon heräämistä 
ja tehdä pihalla kevätpuuhia.