On kyllä olemassa suomen kielellä kirjoitettua tekstiä jo ennen Agricolaakin, mutta hän kirjoitti 1500-luvulla niin innokkaasti ja runsaasti julkaisuja sen ajan suomeksi, että jälkipolvi on armoitetusti merkinnyt hänet historiankirjoihin suomen kirjakielen (huom) yhdeksi luojaksi!
On otettava huomioon sekin seikka, että Suomi oli tuohon aikaan länsinaapurin valtaama, eikä maassamme sallittu edes puhuttavan kansan omalla kielellä, vaan kaikenlaisen kanssakäymisen olisi pitänyt tapahtua ruotsiksi. :(
Muutamat sitkeät esi-isämme uurastivat suomen kielen edestä, kaiken uhallakin. Kiitos heille siitä, ettei oma kaunis kielemme näivettynyt ja kadonnut, vaan vahvistui, kehittyi, kukoisti ja elää vahvana edelleen, vuosituhantisine perinteineen.
Kiitos erityisesti teille, rehtori, pappismies ja piispa Mikael Agricola, suuresta työstänne suomen kielen hyväksi.
9.4. on Mikael Olavinpojan, l. Michael Agricolan, eli Mikael Agricolan, (n. 1510 - 9.4.1557) kuolinpäivä, vaikka yleensä henkilön kunniaksi juhlitaan tämän syntymäpäivänä. Syynä tähän on se, ettei Agricolan tarkka syntymäaika ole tiedossa.
Mikael Olavinpoika oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, taivutti vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia.
Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricola, (lat. ’maanviljelijä’)
Agricola kirjoitti suomeksi mm. Aapiskirjan, Abckiria (1543)
ja suomensi Uuden testamentin, Se Wsi Testamenti, 1548.
Hän kirjoitti yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa.
Agricolan sitaatteja:
joka ymmärtää kaikkein mielen."
"Niin kuin tähdet saavat taivaan loistamaan
ja niin kuin kukat ja yrtit tekevät
maan silmälle suloiseksi."
ja niin kuin kukat ja yrtit tekevät
maan silmälle suloiseksi."
Mikael Agricolan päivä tuli kalenteriin vuonna 1960, ja vuodesta 1980 lähtien se on merkitty myös liputuspäiväksi, jollaiseksi se olikin jo vakiintunut.Vuonna 1978 Agricolan päivä sai lisämääreen
suomen kielen päivä.
Lähde:
Wikipedia
Agricolaleivos
10 :lle
Pohja:
200 g kaurakeksejä
90 g voita
Puolukkamousse:
1 dl maitoa
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
3 kpl keltuaisia
3 kpl liivatetta
2,5 dl puolukkasurvosta
2 dl kermavaahtoa
Puolukkakiille:
1 dl vettä
1 dl sokeria
1 rkl tärkkelyssiirappia/hunajaa
2,5 dl puolukkasurvosta
2 kpl liivatetta
Murskaa keksit ja lisää sulatettu voi. Sekoita.
Painele muruseos kulhon/kakkumuotin pohjalle.Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Kuumenna maito, kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuumaa seosta vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada keltuaisseos takaisin kattilaan ja kuumenna varovasti 82-asteiseksi (kunnes on vähän saostunut). Vältä seoksen keittämistä, muuten tulee siitä rakeinen. Kaada seos siivilän läpi toiseen astiaan. Lisää kuumaan seokseen valutetut liivatteet. Anna seoksen jäähtyä. Lisää siihen puolukkasurvos ja kääntele nuolijalla varovasti pehmeä kermavaahto moussen joukkoon. Kaada mousse kakkuvuokaan ja anna asettua jääkaapissa muutama tunti.Liota liivatteita kylmässä vedessä noin 20 min. Keitä vesi, sokeri ja tärkkelyssiirappi. Anna seoksen jäähtyä noin 50-asteiseksi. Lisää valutettu liivate ja varmista, että se liukenee lämpimään nesteeseen. Lisää puolukkasurvos. Lisää kiille varovasti kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin hyytymään.Koristele punaherukoilla, puolukoilla tai karpaloilla.
Puolukan- ja kauran makuinen Agricolaleivosjulkistettiin 9.4.2014.
Siniristiliput liehumaan!
