Kirjopikarililjoja ilmaantui esiin tänä
keväänä yllättävän vähän vaikka syksyllä
istutin niitä jopa lisää kukkapenkkeihin.
Jokin kato aina käy sipulikukissa...
Kesäpikkusydän puolestaan leviää ja
valloittaa villisti uusia alueita kukinnalleen.
Särkyneestäsydämestä osa näyttää
paleltuneen kuoliaaksi talven pakkasissa.
Harmi, koska pidän siitä.
Sitä valkoista versiota olen monesti
uudelleen ja uudelleen istuttanut pihaamme
mutta aina talvi vie senkin...
Näitä oransseja tulppaaneja istutin myös
monta kymmentä!
Mutta esiin nousi vain kolme kappaletta...
Tällaisia aurinkoja ne olisivat kaikki olleet
jos olisivat elää saaneet...
Lemmikkejä meillä kasvaa
tuota noin vähän joka puolella!
Tunnustan. Syy on minun.
Olen niitä innoissani joka paikkaan
levittänyt, jopa naapurin puolelle
ihan vahingossa...
Kukkapenkin vahvassa mullassa
ne suorastaan rehottavat!
Mutta kun ne ovat niin kauniita.
Ihme että nämä nelisenkymmentä valkoista
tulppaania ilmestyivät maan pinnalle.
Ne olivat tosin kauhean lyhytikäisiä.
Kukkivat ja lakastuivat
ihan vaan muutamassa päivässä.
Aurinko lie näännytti?
Tämä kuuma kausi näännyttää
kenet ja minkä tahansa.
Nämä kaksi tulppaania ovat sitkeästi
aivan ensimmäisten
tänne istuttamieni peruja.
Ne kasvavat nyt melkein
syreenin alla, suojassa paahteelta.
Näitä piti olla puolen sataa ja
vain yksi ainoa ilmaantui paikalle...
Meillä ei ole edes myyriä...?
Kai se on tuo julma talvi
pakkasineen joka nämä aina tuhoaa?
viime keväänä, ihaillut koko kesän niiden
innokasta kasvua ja tosi suuria kukkia,
siirtänyt syksyllä ruukustaan kukkapenkkiin
ja !hola, siellähän ne yhä ole`!
Ihania matkamuistoja!
Helmililjojen aikakin on juuri nyt.
Tämän ainavihreän toin
mukanani Mamani mökiltä.
Pensasaidanteemmekin kukkii.
On se hieman kasvanutkin.
Omenapuut kukkivat,
kirsikkapuut kukkivat,
syreenit kukkivat,
niin ja voikukat... =D
Ehdinkin jo kertoa että vihdoin
päärynäpuummekin kukkii!
Jei!
Näistä narisseista heräsi
tähän kevääseen vain tämä
yksinäinen...
Hän on yhtä yksinäinen
hieman erilainen narsissi...
Huoh.
Olemmekin ajatelleet siirtää
suuremman kukkapenkin paikkaa,
jossa tätä talvituhoa koetaan.
Jospa se auttaisi?
Metsä- aho ja kuukausimansikat kukkivat,
mutta ne entiset komeat kasvimaamansikkamme
(kin) paleltuivat, joten ostin uusia taimia.
Eihän kukaan voi elää
kesäänsä,
ilman makeita mansikoita.
