Unan blogi : Automatkalla jossain Etelä-Suomessa

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Automatkalla jossain Etelä-Suomessa. Näytä kaikki tekstit

11.5.2020

Automatkalla jossain Etelä-Suomessa...

Ajelimme eväät ja kamerat mukanamme sinne tänne

viikonloppuna.

Luonto on heräämässä kevääseen ainakin etelässä.

Jopa marjapensaat (tämä taisi olla villi sellainen) ovat näin vihreitä.

Minulle oli kerrottu että kielotkin ovat jo kukassa eräällä seudulla, mutta eivät ne vielä kyllä olleet...

Lehdet kyllä jo ovat putkahtaneet esiin. Kukkia saamme odotella vielä kotvan.

Rakastan sammaleisia puita, sammaleista nurmikkoa ja sammaleisia kiviä...

Puut ovat jo hennoilla hiirenkorvilla...

Vaahterat jo kukkivat...

Joidenkin mielestä tämä näky on karu?

Minä rakastan tällaista maisemaa...

Ihan vähän piti taas häntä kuunnella ja silittää ja kiittää olemassaolostaan ennen lähtöä...

Tämäkin näkymä oli taianomainen ja lumoava...

Enkelipalloja ilmaantui esiin...

Eikä ihmekään tuossa taikapaikassa...

Valkovuokkojen aikaan on tietenkin otettava kaikki niistä irti.

-Sillai kuvaannollisesti.

Kyllä ne maahan jäivät mutta kuvata niitä piti... =D

Valkovuokot ovat herkän kauniita keväisessä maisemassa.

Muiden mielestä karut, minun mielestäni kauniit puut teiden varsilla piti myös ikuistaa...

Kurvasimme Mustion linnan pihaan mutta siellä tuuli niin kylmästi että vierailu jäi tällä kertaa lyhyeksi. Me olemme jo laittaneet toppatakit varastoon ja kesätakeilla ei tarennut...

Onneksi minulla on kuvia edelliseltä reissulta sieltä, mm täällä blogissa...

On niin pikkuruinen asunto että sekin tekee lisätilaa kun vie kausivaatteet varastoon...

Ylemmässä ja tässä kuvassa kukkii siis ruttojuuri Mustion pihassa.

Ruttojuuri tekee komeat lehdet jotka ovat joskus korkeampia kuin mie...

Se kukkii näin aikaisin keväällä aika huomaamattomin kukin.

Minusta nekin ovat kauniita.

Eväitä söimme autossa tämän vesistön rannalla...

Vedessä oli ainakin puoli kiloa auringonkiloa...

Nämä ovat tuulilasin läpi klikattuja otoksia ohi vilahtavista puista...

Eräs komea tammi...

Tämä aika kookas peura kaverinsa kanssa pysäytti automme hetkeksi...

Tällaisia kurkia seisoskeli eräällä pellolla...

25.4.2019

Suomen pääsiäiskaupunki

Toinen paikka jossa kävimme, oli "Suomen pääsiäiskaupunki" Riihimäki.

Halusimme nähdä miten hieno ihme se olisikaan ja latasimme

kameroiden akut ja auton nokka kohdistettiin sunnuntaina, 21.4.2019 kohti Riksua.

Kuvittelimme ajomatkalla millaista pääsiäiskaupungissa voisi olla:

Siellä olisi varmaankin iloisia pääsiäisbanderolleja

viritettyinä katujen ylle, joissa toivotetaan

IHANAA KEVÄTTÄ KAIKILLE,

liikkeiden ikkunanpielet on koristeltu

pääsiäisaiheisilla köynnöksillä, ja

nurmikoilla on jättimunia,

seinillä ja tolpissa sinne tänne lennähtäneitä noitia

luutineen, kahviloiden kylteissä roikkuu

kahvipannuja, niissä on ovet auki ja tarjolla on pääsiäiskakkuja ja ikkunoissa on somisteena mustia kissoja,

pulleita kanoja, keltaisia tipuja, narsissi- ja tulppaanikimppuja,

sekä tietenkin ohra, rai- tms vihreää ruohoa,

ja puissa roikkuu iloisenkirjavia pääsiäismunia.

Kotien ja kauppojen ikkunoissa on keltaisia verhoja,

kaduilla on mämmibaareja, jossain paistetaan lettuja ja jossain toisaalla

olisi soppatykki täynnä hernekeittoa kevään juhlan

kunniaksi, kaikkialla on picnic-porukkaa,

omaan kulhoon on haettu soppaa ja toiseen lettuja.

Kaikki ovat pukeutuneina värikkään iloisesti noidiksi, pupuiksi, kissoiksi jne...

Kaiuttimista kaikuu musiikkia,

iso pääsiäispupu jakaa korista kaikille

lapsille karkkia, jättikanaemo piirtää kaikille kasvomaalauksia,

ja musta kissahahmo jakaa keltaisia ilmapalloja...

Ja Allinnaan pääsisi syömään ihanan lounaan!

Mutta...

Tunsimme kaupunkiin päästyämme itsemme

hieman petetyiksi ja höynäytetyiksi.

Siellä ei ollut mitään!

Koko kaupunkin tuntui kuolleelta, hylätyltä

aavekaupungilta, jossa ainoat koristeet olivat

muutamat auringonhaalistamat (ehkä entisiltä

vuosilta uusiokäytetyt) höyhenoksat puupölleissä

siellä täällä harvakseltaan.
- Joistain pölleistä

oli höyhenet pöllitty pois...

Kaduilla lenteli paperiroskaa...

Muutamilla yksityishenkilöillä sentään oli

narsisseja takapihoillaan tai portaillaan, mutta muuten kaupunki

oli harvinaisen tyly ja väritön.

Riksussa oli kuulemma pääsiäinen jo ollut!

Se oli ajalla 18.4.-20.4.

Sisätiloissa, jossain talossa...

- Riksulaisilla on siis

ihan omat kalenteritkin...

Pääsiäistä olisi pitänyt oikeasti

jatkua vielä kaksi vuorokautta...

Allinnakin oli suljettu...

Ainoat väriläiskät koko harmaassa aavekaupungissa

(ihan totta, ihmisiäkään ei näkynyt!) olivat nämä

scillat muutaman puun alla.
Hani pysäytti auton kadun

varteen että sain kameraani kuviakin, ettei se ihan

turhan panttina olalla killunut...

Sinililjat ovat kyllä kauniita.

Niin pieniä mutta yhdessä vahvoja.

Värittävät siniseksi

keväisen harmaan kaupunginkin.

Onneksi oli edes niitä.

Hih, se siitä
"Pääsiäiskaupungista"...

24.4.2019

Pääsiäisen ajeluja

Pääsiäisenä, 19.4.2019, kävimme Päijänteen rannalla katsomassa kuinka jäät lähtevät.

Tähän päivään mennessä varmasti koko Päijänteeltä ovat jäät kadonneetkin,

niin kuin tänään lähtivät mm Lahden Vesijärveltä.

Se on oikeaa kevättä

kun jäät lähtevät.

Näissä kuvissa ollaan edelleen Asikkalan puolella,

kun piipahdimme katsomaan J. R. Danielson-Kalmarin

huvilaa ja huvilan pihaa, jossa aika on pysähtynyt.

Ihana katseilta kesäisin suojaava syreenikuja

kasvaa talon eteläseinustalla.

Koristeomenapuita kasvoi siellä täällä sievissä riveissä.

Viime kesän muistoja

oli yhä näkyvissä...

Johan Richard Danielson-Kalmari, 7. 5. 1853 – 23. 5. 1933, oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos. Hänet muistetaan suomalaisen valtiollisen historian tutkimuksen uranuurtajana, autonomian puolustajana, poliitikkona, Suomen akateemisen ja poliittisen elämän ”grand old manina” sekä J. K. Paasikiven poliittisena oppi-isänä. /Wikipedia