Hymyjä ja tupakattomuutta

Ihmiset ovat hymyilleet koko ihmiskunnan historian ajan. Pikkuvauvatkin oppivat nopeasti hymyilemään. 

 

 Tänään on Hymypäivä, 

#SmileDay

Hymy tekee maailmasta paremman paikan. Jos yksikin henkilö viettää koko päivän hymyillen muille ihmisille, joko töissä, koulussa tai ruokakaupassa, on todennäköistä, että hän saattaa myös välittää sen jollekin toiselle. Ei vaikeaa luoda virtuaalista hymypandemiaa.

Vaikka hymyileminen voi olla reaktio onnellisuudesta, tutkimukset osoittavat, että hymyileminen voi itse asiassa tehdä ihmisen onnellisemmaksi. 

 

 Hymyilyllä voi olla monia etuja ihmisen fyysiselle, henkiselle ja yleiselle terveydelle 

- Hymyily vapauttaa endorfiineja.

- Hymyileminen voi lievittää stressiä.

- Hymystä vapautuvat endorfiinit voivat lievittää kipua ja ehkäistä sairauksia, suojata syöpää vastaan ​​ja tarjota muita etuja pitkällä aikavälillä.

- Tutkimukset ovat osoittaneet, että intensiivinen, aito hymy liittyy pidempään elinikään.

- Hymyileminen voi alentaa verenpainetta, mikä on hyödyllistä sydänterveydelle.

 

Hymypäivä sai alkunsa vuonna 2018 kun kaksi hammaslääkäriä Tim Stirneman ja Jim Wojdyla motivoivat ihmisiä hymyilemään enemmän. Päivän tarkoitus on kertoa maailmalle, mitä terve hymy voi tehdä.

DOTY

 

Tänään on myös kansainvälinen tupakaton päivä, 

World No Tobacco Day

Vuosittain kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee tupakoinnin seurauksena. WHO:n julistama tupakaton päivä pyrkii tuomaan esille tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja ja vaikuttamaan maailmanlaajuisesti tupakoinnin lopettamiseen.

WHO tarjoaa monenlaisia tukipalveluita tupakoinnin lopettamiseksi, ja on korostanut, että pääsy lopettamista tukeviin palveluihin on välttämättömyys, jotta savuton yhteiskunta olisi mahdollinen. 

WHO perusti vuonna 1987 Maailman tupakattoman päivän kiinnittääkseen maailmanlaajuista huomiota tupakoinnin aiheuttamiin terveyshaittoihin sekä lopettamisen myötä ehkäistävissä oleviin kuolemiin. Vuosittain vaihtuvilla teemoilla WHO pyrkii lisäämään tietoutta tupakoinnin terveysriskeistä sekä suojelemaan tulevia sukupolvia.

Vuonna 2024 teemapäivä nostaa esille huolen lasten ja nuorten lisääntyvästä tupakoinnista, koska he käyttävät sähkösavukkeita jo aikuisia enemmän kaikilla alueilla. Maailmanlaajuisesti arviolta 37 miljoonaa 13–15-vuotiasta nuorta käyttää tupakkavalmisteita./Suomen YK-liitto

Sähkösavukkeista on löydetty joitakin terveydelle haitallisia aineita, mutta huomattavasti vähemmän kuin tavallisista savukkeista. Useista makeanmakuisista sähkötupakkanesteistä on löytynyt myös diasetyylia, jonka pitkäaikainen hengittäminen voi suurella todennäköisyydellä aiheuttaa parantumattoman keuhkosairauden jota kutsutaan nimellä bronchiolitis obliterans tai epävirallisemmin englanniksi popcorn-lung, eli popcorn-keuhko.

Yksittäisessä soluviljelmillä tehdyssä tutkimuksessa on havaittu diasetyylialtistuksen ja Alzheimerin taudin välillä mahdollisesti olevan yhteys.

Muut vaarat

Sähkötupakka voi räjähtää siinä olevien litiumakkujen takia. Räjähdys voi aiheuttaa vakavia vammoja tai jopa näön menetyksen, reiän kitalakeen ja palovammoja. Räjähtävä sähkötupakka voi myös sytyttää tulipalon. Etenkin niin sanotut ”mekaaniset” sähkötupakat ovat vaarallisempia kuin tavalliset, koska niistä puuttuu lämpötilaa ja virtaa rajoittavat komponentit ja suojaus oikosulun varalta.

Sähkösavukkeiden räjähtämisessä on usein kyse käyttäjän virheestä, esimerkiksi väärän latauslaitteen käytöstä. 12 prosenttia tapauksista on kuitenkin sattunut, kun laite ei ole latauksessa. /Wikipedia

Teemapäivän kotisivu

Suomen YK-liitto

#nosmoking
#WorldNoTobaccoDay

Älä edes aloita

Tänään on toukokuun viimeinen ja hieno päivä, 
nimittäin Kansainvälinen tupakaton päivä. 

Joissakin työpaikoilla ja kerrostaloyhtiöissä 
on hienosti otettu huomioon tupakoinnin
vaarat ja tupakansavun aiheuttama haitta 
ja koko talo on julistettu savuttomaksi. 



Tupakantumppi on maailman yleisin roska, 
joka muuttuu luonnossa mikromuoviksi 



Tumppi eli filtteri, on myrkyllinen ja maatumaton. 
Jos poltat, älä heittele tumppeja minne 
tahansa. Kesällä tupakantumppi voi aiheuttaa 
vaikkapa maastopalon. =( 

Ohessa havainnointikuva Scandinavian Outdoorin 
julkaisusta: Kuinka kauan roskilla kestää 
maatua luonnossa. Ei heitetä mitään 
luontoon. Please. Mikään muukaan elävä 
olento ei maapallolla tuhoa ja roskaa ympäristöään.

Monien teemojen päivä

Tänään on mm 

Vie tyttäresi työpaikallesi -päivä,

sekä Suojele kuuloasi päivä. 

Kuulon suojaaminen

1. Kuulon suojaaminen on tarpeen silloin, kun et kuule toisen ihmisen puhetta metrin etäisyydeltä tai keskustelua täytyy käydä huutaen
2. Käytä kuulonsuojaimia, kun melutasot ylittyvät
3. Käytä oikeita korvatulppia. Pumpuli, paperi tai omat sormet eivät ole niitä
4. Käytä suojaimia koko melualtistuksen ajan. Korvat eivät ehdi mukautua nopeisiin äänitasojen muutoksiin
5. Älä seiso liian lähellä kaiuttimia
6. Älä huuda toisen ihmisen korvaan – se voi vahingoittaa kuuloa
7. Pidä lepohetki kovien äänitasojen jälkeen. Kuulon pitää palautua rasituksesta
8. Huomioi, että alkoholi alentaa kykyä huomata voimakkaita äänitasoja
9. Vähennä kannettavan musiikkisoittimen käyttöä ja äänenvoimakkuutta. Käytön turvallisuus riippuu äänenvoimakkuuden lisäksi kuunteluajan pituudesta ja kuunteluympäristöstä
10. Vältä tupakointia ja pyri muutenkin terveellisiin elämäntapoihin /Kuuloliitto, kuulo/vinkkejä 

 

Tänään on myös Kansainvälinen 

tupakaton päivä 

 

World No Tobacco Day 

Tupakaton päivä pyrkii tuomaan esille tupakan haittoja, jotka kääntyvät hyvin yksiselitteisiksi ja järkyttäviksi luvuiksi: kuusi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain tupakoinnin takia ja 600 000 ihmistä vuosittain kuolee passiivisen tupakoinnin takia. Maailman terveysjärjestö pyrkii vuosittain vaihtuvilla teemoilla herättämään maailmaa tupakoinnin riskeille. Aikaisempien vuosien teemoina ovat olleet mm. tupakoinnin mainostamisen kieltäminen, terveysvaroitukset, tupakka ja nuoriso, polttamisen lopettaminen sisällä ja terveysammattilaiset tupakkaa vastaan. 

Jos haluaisit lopettaa, onko tätä parempaa päivää 

tehdä yksi elämäsi parhaista päätöksistä? /Suomen YK-liitto

Elämme parhaillaan myöskin

Euroopan kestävän kehityksen viikkoa. 

(30.5.-5.6.)  

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys. Kestävä kehitys on erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) hanke Kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa. Wikipedia

Tupakaton päivä & Maailman MS-päivä

 

Terveyskeskuksesta poistuessani pysähdyin tuulikaappiin laittamaan takin vetoketjua kun automaattiovista käveli herttaisen näköinen vanhempi valkotukkainen naishenkilö. Hän pysähtyi kohdalleni sanoen jotakin, jota en uskonut todeksi joten kysyinkin häneltä sinisiin silmiinsä katsoen: 
-Anteeksi mitä sanoitte? 
-Oisko sulla tulta? vastasi nainen.
-Voi kun minä en polta, vastasin, laskien käteni hänen olkapäälleen lisäsin vielä: 
-Älkää tekään polttako! 
Nainen kiskaisi itsensä irti ja töksäytti: 
-Anteeksi! Kysyin väärältä ihmiseltä! ja niin hän meni menojaan... 



Kansainvälinen tupakaton päivä on 31. toukokuuta vietettävä kansainvälinen vuosipäivä. Päivää on vietetty vuodesta 1987 alkaen Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. Tarkoituksena on kiinnittää maailman huomio tupakan laajaan käyttöön, tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja kuolemiin. 

-Wikipedia- 

Sähkötupakkaa on pidetty parempana vaihtoehtona tupakalle, mutta tutkimusten mukaan sähkötupakan polttaminen voi olla yhtä haitallista sydämelle kuin normaalin tupakan sauhuttelu. 
Tutkijoiden mukaan nikotiinihöyryn sisään hengittäminen vaurioittaa verisuonia ja lisää siten sydänsairauksien riskiä. 

Tutkimustiimi vertaili otantaryhmän sydämien toimintaa samalla, kun osa ryhmästä poltti normaalia tupakkaa. Osa ryhmästä valitsi sähkötupakan. Tutkijat huomasivat molempien vaihtoehtojen rasittavan sydäntä yhtä paljon. Molemmat tupakat rasittivat sydämen aorttaa ja nostivat verenpainetta. Tutkijoiden mukaan lyhyen ajan vaikutus on molemmilla yhtä vakava, mutta enemmän tutkimusnäyttöä tarvitaan osoittamaan miten sähkötupakan käyttö vaikuttaa pitkällä aikavälillä. 

Tutkijat haluavat muistuttaa myös, että sähkötupakan käyttö on haitaksi myös kaikille, jotka nikotiinihöyrylle alistuvat. 
Et siis sauhuttelemalla vahingoita vain omia verisuoniasi, vaan myös läheisiäsi ja ihmisiä, joiden seurassa poltat.


Terveyshaittojen vuoksi sähköistä versiota ei pitäisi suositella vaihtoehdoksi, jos haluaa eroon tupakasta, kertovat tutkijat.

Voice.fi: Sähkötupakan terveyshaitat luultua vakavampia

Muistuupa mieleeni Punaisen pikkutalomme putkitöistä vastannut putkiasentaja parin kesän takaa. Hänpä vaan sauhutteli aivan tyynesti sähkötupakkaansa sisätiloissa, juuri remontoidussa kylpyhuoneessa ja saunassa vähän väliä, suorastaan ketjussa!!?!!! Se putkilo savusi hänen suussaan jatkuvasti! 

En uskaltanut kieltää häntä tupakoimasta kodissamme. 
- Ajattelin että kostoksi hän tekisi huonoa työtä...  

Tosin... Hän ei edes kuunnellut miten Hani hänen toivoi putket asentavan, eli ihan sama lopputulos, sanoinpa tupakoinnista tai en, väärin meni... :( 

 

 Maailman MS-päivä. 

 

MS-tauti eli multippeliskleroosi, keskushermoston pesäkekovettumatauti, MS, on krooninen keskushermoston hajapesäkkeinen tulehdussairaus, jonka oireet aiheutuvat joko valkean tai harmaan aivoaineen vaurioitumisesta tai tulehduksen kemiallisten välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin. Tulehdus ja sen aiheuttama myeliinin vaurioituminen heikentävät keskushermoston hermoimpulssien eli hermosäikeissä kulkevien sähköisten viestien kulkua, mikä ilmenee hermostollisina oireina. Akuutin myeliinituhon (demyelinaation) jälkeen myeliiniä voi kasvaa takaisin ja oireet saattavat osin parantua, mutta ajan myötä tulehdusreaktion aiheuttama myeliinin, aksonien ja hermosolujen vaurioituminen ja arpeutuminen johtavat yleensä toimintakyvyn pysyvään heikkenemiseen.

Varhaisimmat tiedot mahdollisesta MS-taudista ovat 1300-luvulta: Pyhän Lidwinan elämäkerran mukaan hän sairastui vuonna 1396. Elämäkerrassa esitetyn taudinkuvan perusteella pidetään mahdollisena, että hänellä olisi ollut MS-tauti. Vuonna 1868 Jean-Martin Charcot määritteli MS-taudin erillisenä tautina, ja hän myös kuvasi siihen liittyvän demyelinisaation ja aksonikadon. 

MS-tauti oli pitkään lääketieteelle suuri arvoitus, eikä sen syntymekanismia täysin tunneta vieläkään. Vielä 1900-luvulla viralliset näkemykset sen syistä vaihtelivat useaan otteeseen – sairautta saatettiin pitää esimerkiksi verenkierron toimintahäiriönä. Tietämys sairaudesta alkoi lisääntyä nopeasti vasta aivan vuosisadan lopussa.

On viitteitä siitä, että masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö ovat huomattavasti tavallista yleisempiä MS-potilailla. Myös lapsuuden aikaiset oppimishäiriöt ovat huomattavasti tavallista yleisempiä lapsilla, jotka sairastuvat aikusena MS-tautiin.MS-tautia diagnosoidaan nykyisin aiempaa enemmän, mutta ei ole varmuutta siitä, onko kyseessä taudin lisääntyminen vai se, että MS-tauti osataan diagnosoida entistä paremmmin uusien aivokuvantamismenetelmien avulla. 

MS-tauti yleistyi 1900-luvun alussa. On arveltu, että se saattoi liittyä teollisen vallankumouksen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössä, elintavoissa tai terveydenhuollossa. Teollinen vallankumous johti esimerkiksi naisten lapsiluvun vähenemiseen ja naisen riski sairastua MS-tautiin pienenee jokaisen synnytyksen myötä. Naisten riski sairastua MS-tautiin oli ennen kaksinkertainen, mutta nykyisin MS-tautiin sairastuu neljä naista jokaista miespotilasta kohden.

Suurin osa MS-potilaista saa diagnoosin 20 ja 50 ikävuoden välissä, mutta MS-tautiin sairastuu myös lapsia ja vanhuksia.

MS-tautia esiintyy sitä enemmän, mitä kauempana päiväntasaajasta maa sijaitsee. Tämä selittyy osaksi sillä, että MS-tautia esiintyy alueilla, joilla auringon valon määrä on matala ja D-vitamiinin saanti sen vuoksi vähäisempää. Pohjoiseurooppalaisilla on lisäksi enemmän perinnölllistä alttiutta sairastua MS-tautiin kuin intiaaneilla, inuiiteilla, tummaihoisilla afrikkalaisilla sekä varsin eristyneillä ryhmillä kuten hutteriiteilla. 

MS-taudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia. Suomessa todetaan vuosittain noin 200–250 uutta MS-tapausta, ja yhteensä sairastuneita on noin 7 000 henkilöä.  Tautia esiintyy Kyrönmaalla enemmän kuin ympäröivillä alueilla, ja siellä esiintyvyys on myös maailman suurimpia. 

MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääk­keiden on to­dettu vähen­tävän se­kä tau­din pahe­ne­mis­vai­heita et­tä uu­sia, magneet­ti­ku­vassa nä­kyviä tuleh­dus­muu­toksia. MS-taudissa käytettävät lääkkeet maksavat 1000-3000 euroa kuussa, mutta osa pistok­sena annet­ta­vista lääk­keistä kuu­luu eri­tyis­kor­vat­ta­vuuden pii­riin. 

D-vitamiinivalmisteet rauhoittavat yliaktiivista immuunijärjestelmää ja fysioterapialla voidaan lievittää taudin oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä. MS-taudin oireita hoidetaan joissain maissa myös aivojen verenkiertoa parantavalla kaulan laskimoiden pallolaajennuksella.

Kortisoni nopeuttaa pahenemisvaiheen oireiden korjautumista ja vähentää magneettikuvauksella todettavia myeliinivaurioita, mutta sen suotuisa vaikutus kestää vain lyhyen aikaa. Kortisonihoidon vaikutuksesta MS-taudin ennusteeseen pitkällä tähtäimellä ei ole tutkimustietoa. Suurilla kortisoniannoksilla on pidempään käytettynä pahoja sivuvaikutuksia, minkä vuoksi käyttö on rajoitettava mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle.

Pistoksina lihakseen annettava botuliini on käyttökelpoinen lääke joidenkin lihasten spastisuuteen. Botuliini on hermomyrkky, joka on tullut tunnetuksi käytöstään kosmeettisissa hoidoissa.

Liikunta pitää yllä MS-potilaiden lihaskuntoa ja tasapainoa, ehkäisee masennusta ja vähentää uupumusta sekä parantaa suolen ja rakon toimintaa. Nykyisin suositellaan liikunnan harrastamista aaltoilevan tautimuodon parempien jaksojen aikana. Liikunta voi johtaa MS-potilailla oireita lisäävään elimistön ylikuumenemiseen, mutta sitä voi ehkäistä riittävällä nesteytyksellä ja liikunnan ja levon sopivalla vuorottelulla. 

MS-potilaan hoitoon kuuluu tarvittaessa myös fysioterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia.

Kantasoluhoidolla voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa pystyä korjaamaan demyelinisaatiota ja muita kudosvauroita.

Wikipedia 

Samalla tänään on  
Suojele kuuloasi -päivä.