Syksy kääntyy hartaasti talveksi

 

 

 

 

 

 

Jossain päin maailmaa 

tämä aika on varsin riehakasta. 

 Halloweenia 

juhlitaan lokakuun viimeisenä päivänä. 

"Juhla pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä,
maanviljelyskauden lopussa vietettyyn vanhan
uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlaan samhainiin.

Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja
yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon
kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää
houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen.

Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia
asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan
suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan."

 

 

 

Jotkut saattavat viettää nyt myös
Kekriä, joka oli jopa vielä 100 vuotta sitten
joulua ja pääsiäistä suurempi sadonkorjuujuhla. 

Kekrin pitopöytä voisi tänä päivänä näyttää tältä. 

 

 Kuolleiden päivää (Día de Muertos) joka on myöskin vainajien muistopäivä, vietetään marraskuun taitteessa Meksikossa ja muissa Keski-Amerikan maissa, osassa Etelä-Amerikkaa ja Yhdysvaltain latinojen keskuudessa. 

Joskus kuolleiden päivää juhlitaan vain 2. marraskuuta, mutta yleensä juhla on kaksipäiväinen (Dias de los Muertos). Tällöin sen viettäminen aloitetaan auringonlaskun aikaan 31. lokakuuta, ja se kestää 2. marraskuuta asti. 

Kuolleiden päivän aikana kuolema hyväksytään ja sitä pilkataan. Näkyvässä osassa juhlinnassa ovat pääkallokuvat ja sesonkiruoat. Yleinen makeinen on golfpallon kokoinen pääkallokarkki. 

Ihmiset vierailevat hautausmailla, ja kotiin saatetaan pystyttää ofrenda, alttari kuolleille. 

Elävät syövät juhlaruokia, ja hengille tarjotaan heidän suosikkiruokiaan 

 

 

 

 

 

Suomalainen perinteinen vainajien päivä, 

eli Pyhäinpäivä on marraskuun alussa. 

Aikaisemmin tämän juhlapäivän nimi oli pyhäinmiesten päivä. "Uskottiin, että aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa." 

 

Pyhäinpäivänä, kuten joulunakin,
kun rakkaiden haudoille viedään kynttilöitä
ovat hautausmaat hetken kauniita. 

Wikipedia

Halloween

 

 

 

 Suomessa Halloween ei ole vakiintunut 

mihinkään tiettyyn päivään 

eikä sitä ole määritelty almanakoissa. 

Suosituin vieton ajankohta on 

lokakuun viimeinen viikonloppu. 

 

 

 👻

Joko olet Kaivertanut kurpitsasi? 

Vielä ehdit jos pidät kiirettä!  

 

 

 

 

Useimmissa maissa pyhäinpäivä on 1. marraskuuta 

ja sen aatto ”halloween” on 31. lokakuuta. 

Suomessa pyhäinpäivää vietetään 31. lokakuuta 

ja 6. marraskuuta välisenä lauantaina, 

joten pyhäinpäivän aatto olisi pyhäinpäivää 

edeltävä perjantai. 

 

(Vuoteen 1772 asti
Suomenkin pyhäinpäivä oli 1. marraskuuta.) 

 

 

 

Kurpitsalyhdystä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus. 

Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. 

Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta, joka kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. 

Nykyään nauris on tosin vaihtunut kurpitsaan. 

Lyhtyjen lisäksi halloween rekvisiittaan kuuluvat vainajat, aaveet, vampyyrit, noidat ja mustat kissat. Yhdysvalloissa halloweenia vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitus- tai muihin naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli ”Karkki vai kepponen”, (jolloin heille tulisi tarjota makeisia tai muuten saattaa seurata heidän tekemänsä kepponen). 

Aikuiset saattavat järjestää omia naamiaisjuhliaan. Omena on ollut suosittu lahja ja ruoka. Tavan on väitetty juontuvan roomalaisten ajoilta ja liittyneen roomalaisen jumalattaren Pomonan juhlintaan. /Wikipedia

 

Suomeen Halloweenin toi 

Helsingin sotainvalidien naisjaosto 

vuonna 1950 ensimmäistä kertaa Kalastajatorpalla 

järjestetyn Halloween Partyn muodossa. /Wp 

 

Maailmalla Halloweenia 

vietetään yleisesti 31.10.


#Halloween

#AllHallowsEve

#AllSaintsEve

Pyhäinpäivä, kekri vai Halloween?

 

 

 

 Halloween pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan Samhainiin, jota juhlittiin kesän loppumisen sekä sadonkorjuun kunniaksi.

 

Kelttien uskomusten mukaan samhainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi  poltettiin kokkotulia, koska tulen uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.

 

Siihen aikaan myös nauriita koverrettiin lyhdyiksi ja niissä paloi valo, jotta kuolleiden henget pelästyisivät tulta ja jättäisivät elävät rauhaan.

 

 

Englantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät aikoinaan juhlan mukanaan Amerikkaan, jossa se on aikojen kuluessa saanut nykyisen muotonsa ja nauriitkin ovat vaihtuneet kurpitsoihin. Siellä Halloween onkin varsinainen kurpitsajuhla. Sitä on tarjolla kaikissa muodoissaan niin lyhtyinä kuin syötävänäkin.

 

 

Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kuolleiden päivä, eli Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain los muertos on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta.

Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Synkästä juhlinnan aiheesta huolimatta se on iloinen, jopa riehakas juhla. Päivää vietetään myös Yhdysvalloissa, jossa on suuri meksikolaisvähemmistö, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Brasiliassa se on yleinen vapaapäivä.

 

 

 

  Suomessa on perinteisesti viety Pyhäinpäivänä tai sen aattona haudoille palamaan kynttilöitä. Ne ovatkin yksiä niistä harvoista öistä vuodessa kun hautausmaat loistavat kauniina ja lohdullisina kynttilämerinä.

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta: Kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja Kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. 

Ennen reformaatiota katolinen kirkko vietti Suomessakin vuosittain monia juhlapäiviä pyhimysten muistoksi, ja monet niistä olivat samalla pyhäpäiviä.

Kun suomalaiset ruotsin kuninkaan pakottamina käännytettiin luterilaisuuteen, useimpia pyhimysten päiviä lakattiin viettämästä, mutta ”kaikkien pyhien päivä” eli pyhäin miesten päivä säilyi. 

 

 

 

 

Ammoisista ajoista on Suomessa vietetty myös syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen ihan näinä päivinä Kekriä.

Kekri-sanan etymologiaa ei ole voitu täysin selvittää. Sen on arveltu olevan  pieni­muotoisia pitoja tarkoittava sana kekkerit.

Sanaa on vaihtelevasti käytetty merkitsemään myös pyhäinpäivää, myöhään syksyllä kylvettyä ruista, aavetta, mörköä tai pelätiksi pukeutunutta ihmistä.

Kekri oli sekä sadonkorjuun juhlaa ja karjamarkkinoiden aikaa. Runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa.

Muun muassa kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on lisätty  sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten  punajuurta. 

 

Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota myös suvun vainajat kutsuttiin syömään. 

 

Kekrijuhlissa laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekristä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.

Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden ja tulevaisuuden ennustamista kuten nykyisin uutenavuotena.

Kekriin liittyi myös 12 päivää kestänyt aika, jolloin ei yleensä tehty enempää työtä kuin suinkin oli välttämätöntä.

Kylissä liikkui seurueita jotka halusivat taloista kestitystä. Seurueissa oli kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja.  

Kekripukki koottiin esimerkiksi niin, että jonkun eläimen taljan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. 

 

...mutta kirkko ei tietenkään hyväksynyt kansan pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa.

 

Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin suomalaiselle papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa seurakuntaansa  luopumaan taikuudesta”. 

 

Rangaistusten pelossa kansa siirtyi navettoihinsa syömään kekri-ateriaansa... 

Koska Kekri ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös kekri-nimitystä.

Monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon

 

 Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja tähän syksyiseen juhlaan ja onkin tuottanut kouluille kekriopetusmateriaalia ja järjestää mm lasten kekripipari- ja -askartelupajoja.

 

 

Lähteenä Wp

 

Ehdotuksia juhlaruoaksi/Valio

 

 

 

*******

 

 

 

 

Karkki vai kepponen?

 

 

Tänään on Ilkitöiden yö!

Varaa tänään kotiisi karkkia. Paljon karkkia, sillä karkittomuus voi kostautua!

 

Miksikö? Koska tämä on se ilta, jolloin ihmiset muualla maailmassa perinteisesti osallistuvat harmittomaan pahantekoon. Jos sinulla ei ole antaa ovellesi saapuneille naamiaispukuisille lapsille ja vähän isommillekin makeannälkäisille heidän tulevaan Halloweenin juhlintaansa karkkia, he vastaavat kepposella.

Kepponen karkittomuudesta voi olla:

Saippuaa ikkunoissa...
Munilla sotketut talot ja autot...
Mätien tomaattien heittely...
WC-paperia pihapuissa...
Koputetaan ovelle ja juostaan pois...

 

 

 

Ohjeita ovelta ovelle kiertelijöille: 

 

Tietenkin ensin pitää olla naamiaispuku, sitten kori tai kassi mukaan johon keräät karkit... On hyvä olla myös vanhempi tai ystävä kaverina. 

 

"Jos menet oville, miten siellä tulee toimia?

- Kysytään ”karkki vai kepponen”, jos ovenavaaja vastaa ”karkki”, hän antaa karkkia. Jos hän vastaa ”kepponen”, hän vastaa seuraamuksista.

Millaisia seuraamuksia Amerikassa on tapana järjestää?

- Kaksi yleisintä kepposta on, että heitellään ulko-ovea kananmunilla tai koristellaan ulko-oven läheisyys vessapaperisuikaleilla."

/Aamulehti/Tämä on oikea aika mennä halloweenina ovelle – asiantuntija ei suosita heittämään ovia munilla

Vietä onnellinen, turvallinen ja vaaraton ilkipäivä.

Voi olla, että perinne on jo jopa sinun asuinseudullasikin, joten varaudu makeisin...

 

 

 

Hyvä merkki karkinnälkäisille on, että siinä talossa, jonka pihalla palaa kynttilä- tai kurpitsalyhty, on karkkia tarjolla .

 

 

Mischief Night/Always October 30 th 
Trick-or-treating/wikipedia

Halloween vs Kekri

Lokakuu päättyy ja nyt olisi

Halloween 

- jos uskallat sitä viettää!

Halloweenista täällä lisää. 

Muita 31.10. päivän 
teemoja ovat: 

Taikapäivä

Karamellisoidun omenan päivä

Lisää psyykkistä energiaasi -päivä

Kansainvälinen säästäväisyyspäivä

 

Kuvituksena mm otoksia kolmelta 

eri hautausmaalta Kroatiasta.  

Täällä puolestaan 
ollaan Italialaisilla 
hautausmailla...

****************

Millainen juhla Kekri oli? 

Se oli satovuoden lopettajaisjuhla, sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa.

Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. 

 Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, 

jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat. 

Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muisto­juhlaksi, jollainen se ei kuitenkaan alun perin ollut.

Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. 
Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. 

Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen. 
 
Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden kuulustelua ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen.

Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa. 

Kekrin vietto on kuitenkin yleistymässä, muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja eri alueilla, maalla ja kaupungeissa vietettävään syksyiseen juhlaan ja tuottanut kouluille mittavan kekrin opetusmateriaalin, joka on maksutta käytettävissä. 
Säätiö järjestää mm lasten kekripipari- ja -askartelupajoja. 

Suomessa kekriä vietetään nykyään Kajaanissa polttamalla kekripukki, jonka paikalliset toimijat ovat rakentaneet. 
Kekripukin polttoon liittyy yleensä myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi tanssiesitys, musiikkia jne. 
 
Talonpoikaiskulttuurisäätiö on vuonna 2013 julkaissut maailman ensimmäisen kekriaiheisen lasten seikkailukirjan Ahmattien yö, jonka on kirjoittanut Kreetta Onkeli ja kuvittanut Jussi Kaakinen. 

Toisen maailmansodan jälkeen Maalaisliitto omaksui Kekrin omaksi juhlapäiväkseen. Valtakunnallista kekrijuhlaa Maalaisliitto vietti ensimmäisen kerran vuonna 1945, ja sitä alkoivat viettää myös puolueen paikallisjaostot. Kekrijuhliin sisältyi kansantanhuja ja pelimannimusiikkia sekä maaseutuun liittyvää koristelua./Wikipedia

 

 

Meillä ei siis enää vietetä varsinaista Kekriä, 

mutta kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin: 

Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä. 

Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.

Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.

Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.

Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”

Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”

Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa. (Sekin tulee muuttumaan kun tina on todettu vaaralliseksi...) 

Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat. /Talonpoikaiskulttuurisäätiö

**************

Kotoisaa juhlintaa sinulle 
kumpaa sitten päätätkin viettää! 

All hallows eve

Lokakuun toiseksi viimeisen päivän 
teemoina ovat mm: 
Frankensteinipäivä,
Ilkitöiden yö, ja
Järjestä upeat hautajaiset...

Ja vietätpä sitä taikka et 
niin
Halloweenkin
olisi juuri nyt!

Suomessa Halloweenia voi viettää 
vaikkapa 31.10.2018, 
tai tänään, tai ensi viikonloppuna, 
ei se meillä ole niin päivän päälle... 

Buhuu! Karkki vai kepponen? 

Meillä Suomessa on jo niin kylmää 
etteivät kurpitsat enää pärjää 
ulkotiloissa, 
mutta jossakin muualla kurpitsoja 
voi käyttää pihakoristeina 
ja koverrettuina lyhtyinä. 

Meillä ulkona eivät kestä 
myöskään marjakanerva, 
koristekaali eikä syklaami... 
Ihan turhaa edes yrittää. =D 

PS: 31.10.2018 on myös 

Maailman kaupunkien päivä.