Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäkato. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäkato. Näytä kaikki tekstit

16.5.2024

Rakasta puita, pelasta maapallo










Tänään on Arvosta puita-, 
tai pikemminkin
#LoveATreeDay
#🌳

"Puut ovat tärkeitä maapallon elämän olemassaololle ja monimuotoisuudelle sekä maapallon ekologian ylläpitämiselle. Niiden juurijärjestelmä varastoi hiilidioksidia, siirtää vettä ja tuottaa happea. Puut auttavat eroosion hallinnassa, säästävät vettä ja estävät tulvia. Maaperän orgaaninen aines koostuu puiden jäänteistä, jotka kierrättävät ravinteita, kuten typpeä, hiiltä ja happea. Tämän lisäksi puut antavat meille varjoa." /Checkiday

"Puut viilentävät asuinalueitamme varjollaan, tarjoavat koteja villieläimille ja puhdistavat ilmaa suodattamalla epäpuhtauksia. Lisäksi niiden luonnollinen kauneus tuo rauhan ja hyvinvoinnin tunteen niille, jotka huomaavat hetken.

Teemapäivä on osa laajempaa kansallista Rakasta puita -viikkoa, joka rohkaisee ihmisiä pohtimaan puiden kauneutta ja etuja.

Teemapäivän tavoitteena on rohkaista kaikkia näkemään puut olennaisena osana terveellistä ympäristöä ja jokapäiväistä elämäämme.
Sen tavoitteena on innostaa yksilöitä ja yhteisöjä istuttamaan lisää puita ja suojelemaan olemassa olevia puita.

Tällaisilla tietoisuuden lisäämistoimilla pyritään torjumaan kaupungistumisen ja metsäkadon kielteisiä vaikutuksia."/DOTY


 

Kuinka tätä teema 
-päivää vietetään? 


🌳Halaa puuta.
🌳Kiipeä puuhun.
🌳Kastele puuta.
🌳Tunnista puu.
🌳Leikkaa pihapuusta pois kuivat kohdat.
🌳Ripusta linnunpönttö puuhun.
🌳Ja erityisesti: Istuta puu."




Jos haluat ehkäistä
ilmastonmuutosta
- istuta puita

 


"Puiden istuttaminen on pieni vaiva istuttajalle, mutta sen merkitys tulevaisuuteen on suuri. 
Metsä toimii noin sadan vuoden ajan hiilinieluna eli kasvaessaan puut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja. Jokainen istutettu puu hidastaa ilmastonmuutosta tehokkaasti.

Tällä hetkellä tutkimukset kertovat, että maapallon ilmasto on lämmennyt liki asteen verran 1800-luvun lopun jälkeen. Mannerjäätiköt ovat pienentyneet, valtamerten pinta noussut ja vesi on lämmennyt. Monilla alueilla rankkasateet ovat lisääntyneet ja toisaalta ankarat kuivuuskaudet ovat pidentyneet.

Tällaisten muutosten äärellä omat mahdollisuudet vaikuttaa tuntuvat helposti pieniltä. Puiden istuttaminen on konkreettinen keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Luken raportin mukaan yksi taimi sitoo elinkaarensa aikana 594 kg hiilidioksidia. Omaa hiilijalanjälkeä voi arvioida esimerkiksi Sitran elämäntapalaskurilla."  /Kannamme huolta ilmastosta ja ympäristöstä/Notkia





Nyt on sopiva aika 
istuttaa uusia puita 








Minä rakastan puita 
Rakastan nuoria puita 
Rakastan vanhoja puita 
Rakastan kukkaan puhkeavia puita 
Rakastan vihreän vehreitä puita 
Rakastan lehdettömiä puita 
Rakastan lumisia puita 

Ei puita 
voi olla rakastamatta 

-Una Reinman 





 🌱🌿💚🌳💚🌿🌱




PS: 

Mökille on tänäkin keväänä 
 istutettu jo kolme, ei vaan neljä uutta puuta! 

+ Siemenistä kasvattamani hevoskastanjat odottavat ruukuissaan istutusta! 







21.6.2020

Maailman sademetsien päivä on joka päivä







"Metsiä raivataan kiihtyvällä vauhdilla palmuöljy-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. 

Maatalouden lisäksi metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta. 

Metsien häviämisen ohella suuri ongelma on myös niiden monimuotoisuuden heikkeneminen. Tähän on syynä ennen kaikkea kestämätön ja laiton puunhakkuu, joka hävittää lajeja ja ajaa monet lajit sukupuuton partaalle

Metsien tuhoutuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta, sillä ne sitovat itseensä huomattavasti hiilidioksidia.

Myös hakkuiden myötä metsistä vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Metsäkato aiheuttaa vuosittain globaalisti noin saman verran päästöjä kuin liikenne.





Suurin paine kohdistuu ennen kaikkea trooppisten alueiden sademetsiin, jotka ovat monimuotoisuudeltaan maapallon rikkaimpien elinympäristöjen joukossa. Sen vuoksi myös suuri osa WWF:n metsätyöstä kohdistuu sademetsien pelastamiseen.



Suurin syy metsien häviämiselle on maatalous. Metsiä raivataan ennen kaikkea karjan syömän soijan tieltä esimerkiksi Etelä-Amerikassa, sillä valtaosa maailmassa kasvatetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi.


Soijaa päätyy lautasillemme myös Suomessa, sillä esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. 




Laajeneva palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä käytetään moniin arkisiin tuotteisiin, kuten margariiniin, kekseihin, aamiaismuroihin, jäätelöön, kynttilöihin ja pesuaineisiin.

Kuluttajana voit vaikuttaa! Katso kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, mitä kasviöljyä tuotteessa on käytetty ja onko pakkauksessa RSPO-tuotemerk­kiä (vastuullista palmuöljyä)








Kirjoittajan huom: Ei ole olemassa terveellistä palmuöljyä. Palmuöljyn glysidoli on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi karsinogeeniksi, joten itse ainakin välttelen k.o. ainesosaa. - Kuten edellä todettiin, kuluttajana voit vaikuttaa...


Haitallisia yhdisteitä syntyy, kun palmuöljyä kuumennetaan puhdistusprosessin aikana: "Palmuöljy ei itsessään ole haitallista, mutta ongelmat liittyvät sen puhdistamiseen kuumentamalla öljy 200-asteiseksi. Kuumennus pilkkoo rasvoja muiksi yhdisteiksi kuten GE:ksi, 3-mcpd:ksi ja 2-mdpd:ksi. Ne ovat eläinkokeissa aiheuttaneet munuaisvaurioita", kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Sama kuumentamiseen liittyvä ongelma koskee kaikkia palmuöljyn kanssa samoja rasvahappoja sisältäviä puhdistettuja elintarvikeöljyjä, mutta palmuöljyn kohdalla vaarallisten aineiden pitoisuudet nousevat terveyttä uhkaavalle tasolle. Kylmäpuristettujen öljyjen kohdalla ongelmaa ei ole./Hyvinvoinnin.fi sekä Maaseudun tulevaisuus










WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä
Lisäksi tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.



Suojelemme metsiä esimerkiksi lisäämällä vastuullisen tuotannon osuutta, kehittämällä viljelymenetelmiä, vaikuttamalla kulutustottumuksiin ja perustamalla suojelualueita paikkoihin, joiden luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia tai niissä elää uhanalaisia lajeja.



Metsä pyritään ennallistamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi istuttamalla alueelle sellaisia lajeja, jotka metsässä ovat kasvaneet ennen metsän tuhoutumista.



Edistämme kansainvälisesti vastuullista puukauppaa ja toimimme aktiivisesti vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien kehittämisessä. Tällaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi metsätuotteiden FSC, palmuöljyn RSPO ja soijan RTS. Innostamme myös yrityksiä siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.



Vaikutamme kulutustottumuksiin Suomessa esimerkiksi edistämällä kasvispainotteista ruokavaliota



Toimimme laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan omissa kenttähankkeissamme Himalajalla Nepalissa ja Bhutanissa, Borneolla ja Itä-Afrikassa.



Tuemme kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavaa kylämetsätaloutta


Kylämetsätaloudella taataan paitsi metsien kestävä käyttö, myös paikallisten oikeudet hyödyntää metsiä taloudellisesti. Autamme paikallisia myös muuttamaan arkipäivän käytäntöjä. Esimerkiksi uudenlaiset biokaasuliedet vähentävät painetta hakata metsiä polttopuuksi.

.... 




Suomessa metsiä on pidetty lähes ehtymättömänä luonnonvarana. Kuitenkin kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen metsien monimuotoisuus on uhattuna voimakkaan maankäytön, soiden ojituksen ja intensiivisen metsätalouden seurauksena. "