Vielä on talvea jäljellä

 

 

 

Laskiainen perinteisesti hyvästelee pitkän, 

pimeän talven
ja alamme vihdoin elää kevättä.  

 

Ennen vanhaan oli tapana huutaa mäkeä 

laskiessa "Liukasta laskiaista". 

Onko teilläpäin kamalan jäistä? 

Pysytkö pystyssä ilman nastakenkiä? 

Laskiaissunnuntai 

on tänä vuonna kovin myöhään 

ja Laskiaistiistaikin 

 vasta maaliskuun puolella, 

mutta vielä taitaa olla talvea jäljellä. 

 

Pian kevät sulattaa loput lumet 

ja talvi on poissa
joten nämä voivat olla viimeisiä hetkiä
nauttia talven lumesta. 

 

 

Laskiaiseen kuuluvat tietenkin myös
hernekeitto ja laskiaispullat  

Tässä hassun modernisti kansi kolmioiksi leikeltynä. 

Esim Virossa on tapana leikellä kansi pienemmäksi...??? 

 

Itse halkaisen pullan alempaa, ja leikattu kansi laitetaan 

sinällään hillon ja kermavaahdon pälle. 

Pulla syödään nappaamalla ensin se kansi, ja 

kannella hipaistaan täytettä ja nautiskellaan niin kauan 

kuin kantta riittää, ja sitten vasta haukataan itse pullaa. 

 Tiesitkö, että laskiaispullan juuret 

ovat 1400-luvun saksassa? 

 

Saksassa niitä syötiin sulan voin 

ja kuuman maidon kera 

erityisesti tähän aikaan vuodesta, 

ennen pääsiäistä, paaston aikana.

Saksasta tämä makea sämpylä - sittemmin pulla - 

levisi myöhemmin muihin maihin keskiajalla 

muuttoliikkeen ja kauppiaiden ansioista. 

- Ruotsalaiset ovat yrittäneet ottaa näistä(kin) 

kunnian itselleen..

 

 

Hernekeitto on kotoisin Kreikasta 

Hernekeittoa on puolestaan syöty jo antiikin aikaan. Kreikkalaiset ja roomalaiset viljelivät herneitä viimeistään noin 500–400 eaa.

Tuona aikakautena Ateenan kaduilla myytiin kuumaa hernekeittoa. 

 

 

 

 

Koiravaljakkoajelu olisi ihanaa kokea! 

Mutta enemmän kuin 15 minuuttia, 

joka kuulemma on valjakkoajelun aika!!!??? 

 

- Eihän sellainen riitä mihinkään! 

 

Minä haluaisin viettää valjakkoajelulla ainakin 

puoli päivää, syödä välillä laavulla eväät jolloin koiratkin 

saisivat levätä, ja sitten jatkaisimme matkaamme...  

SE olisi seikkailu!

 Seikkailu tosin saisi puolestani 

kestää vaikka viikonkin!

 

Kerran Esikoinen varasikin meille lahjaksi 

valjakkoajelun, mutta juuri se ajankohta ei sattunut sopimaan meille, joten jotkut muut 

saivat sen ihanan elämyshetkisen ja hyvä niin, 

etteivät Jaken rahat menneet ihan hukalle... 

Sekään ei laskiaisena ulkoilua haittaa,  vaikkei aurinkokaan paistaisi...

Laskiaisen ulkoilupalkinto: 

 

Laskiaispullien kanssa sopii 

tietenkin tosisuklainen kuuma kaakao. 

********

Laskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. 

Paastonaikaa on vietetty 600-luvulta saakka valmistautumisena pääsiäiseen. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja ("carne vale", jäähyväiset lihalle). 

Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais- ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista, kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä lähestyvän kevään, hedelmällisyyden ja uuden elämän juhlinnasta.

Monet laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

 

Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit.  

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. 

Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on liittynyt kansanuskomuksia ja taikoja; 

- Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. 

- Saunaan täytyi mennä päivänvalossa ja siellä oli oltava ääneti. 

- Ruuan piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. 

- Rasvaisia sormia ei saanut pyyhkiä, vaan rasvan piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija saisi sirpeistä haavoja. 

- Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi. 

Laskiaisena syötiin tukevasti liharuokaa, koska lihaa sai syödä seuraavan kerran vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. 

Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. Keittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. 

Laskiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla. 

- Wikipedia

 

 

 

 

Talvenhyvästelyjuhla eli laskiainen

 

 

 

 

 

Suomessa sanaa laskiainen 

on käytetty juurikin 

 laskiais­tiistaista, 
eli nyt on oikea päivä

varsinaisesti 
viettää laskiaista!  

 

(Tänä vuonna laskiainen on aika myöhään...)  

 

Katolisissa maissa on keskiajalta asti vietetty 

tähän aikaan vuodesta kaikenlaisia karnevaaleja.
("carne vale" = jäähyväiset lihalle) 

 Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin 
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais- 
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista, 
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä 
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden 
ja uuden elämän juhlinnasta. 

 

 

Tässä esimerkkiä muutaman vuoden 
takaiselta Madeiran reissulta, jonka
 karnevaalikulkue on kuvattu 2.3.2014 
Porto Santon saarella. 

 Laskiaisperinteissä elävät mäenlaskun 

ja jääkelkkojen tapaiset huvit

Monet meidän laskiaismenoistamme ovat peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat, jotka alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä.  

Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. 

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä

 

Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liha- eli sorkkarokka. 

Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. 

Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. (hah!) Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi.

Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esim pulkalla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä  kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. 
 

 -Wikipedia-

Tänään on myös  Kalevalan päivä 
ja virallinen liputuspäivä. 

 Kalevalan päivää on juhlittu 1860-luvulta lähtien  
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. 
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 

Juuri 28.2.1835 Elias Lönnroth allekirjoitti 

 ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, 

 ns. Vanhan Kalevalan esipuheen. 

Tänään on myös 
Harvinaisten sairauksien päivä  

Tavoitteena on saada 
harvinaisten asioille laajaa 
ja valtakunnallista näkyvyyttä.

Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää 
vietetään peräti viikon ajan. 

Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa 
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia 
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden 
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan! 

 Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia 

Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän 
teemana on tutkimus. 

Kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen 

tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään, 

hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia 

sairauksia ja lisää ymmärrystä harvinaissairauksista. 

Se tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä 

ja antaa harvinaissairaalle tietoa sairaudestaan.

Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen 

kehittämiseen ja joissakin tapauksissa jopa 

parannuskeinon löytämiseen. 

Viite: Harvinaiset-verkosto  





***************************************



Loppukevennys: 
tänään on myös 
Hammaskeijujen päivä. 

Kerro satu laskiaissunnuntaina

Laskiaissunnuntaina

saa kaikkia kaikin tavoin lapsettaa.   

Suomalaisia laskiaiseen kuuluvia perinteitä ovat 
pulkkamäki, hernerokka (sekä vatsakipu, hah-hah)
ai niin ja kermaiset laskiaispullat. Niistä lisää sitten 

varsinaisena laskiaisena, 
eli laskiaistiistaina 28.2.2017. 

Tänään voit avata jo terassikauden ja juoda 
ulkona kuumaa kaakaota vaahtokarkkien kera 
mutustellen laskiaispullaa, hillolla ja 
kermavaahdolla tietenkin. =) 


- Mantelitäyte on ällöä! =D 

Jotkut syövät laskiaispullansa  
pullamössönä lautaselta kuuman 
maidon kera. Kaikkea sitä... =D  
Oh my... 

Samalla sunnuntaina olisi sellainen 
kuin Kerro satu -päivä. 

Mikä on Sinun suosikkisatusi? 

Tänään on myös Pistaasipäivä.  
Tässä sellaisia vielä puussaan... 

Jos sadut, kermapullat, hernerokat 
ja pulkkamäki eivät innosta, 
voi päivänsä viettää ihan pähkinöinä.