Pyhä Patrick ja jotain vihreää

Tänään on
 Pyhän Patrickin päivä,

Saint Patrick’s Day, 
iiriksi Lá Fhéile Pádraig 
joka on samalla Irlannin kansallispäivä. 

Perimätietojen mukaan Pyhä Patrick 
syntyi Skotlannissa 
vuonna 385–390 jaa. 

Hänen alkuperäinen nimensä oli Maewyn Succat (tai Magonus Sucatus). Hänen isoisänsä oli pappi ja perhe uskonnollinen. 

 Merirosvot ryöstivät Patrickin
 hänen ollessaan 16-vuotias. 

Rosvot myivät hänet Irlantiin heimopäällikkö ja druidipappi Michulle orjaksi. Patrick toimi orjuudessa paimenena kuuden vuoden ajan ja opetteli samalla keltinkieltä, perehtyen myös druidismiin.

Patrick pakeni Ranskaan, jossa opiskeli papiksi. Hän otti itse itselleen Patrick-nimen, vakuuttuen siitä, että hänet oli valittu käännyttämään irlantilaiset pakanat kristityiksi. 

Hän aloitti käännytystyönsä vuonna 433. Legendan mukaan ensimmäiseksi Irlantiin saavuttuaan Patrick sytytti valtavan tulen kevään alkamisen merkiksi. Tulen sytyttäminen ennen kuningasta oli tuohon aikaan kiellettyä Vihreällä saarella, mutta Patrick rauhoitti kuninkaan maltillisuudellaan ja oveluudellaan. 

Kolmilehtisestä apilasta tuli Pyhän Patrickin symboli. 

Patrickin mukaan kasvilla on vain yksi varsi, mutta kolme erillistä lehden haaraa, jotka edustavat Pyhää kolminaisuutta.

Pyhä Patrick teki lähetystyötä Irlannissa yli 30 vuotta perustaen kirkkoja, luostareita sekä kouluja. Patrick kuoli maaliskuun 17. päivänä vuonna 461, ollessaan 76-vuotias.

Irlannin lisäksi Pyhän Patrickin päivää juhlitaan ympäri maailman esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Britanniassa.

Juhlaperinteisiin kuuluu mm kolmiapilan kantaminen ja pukeutuminen vihreään. Vihreä väri on myös keijujen suosiossa. 

Pyhän Patrickin tunnusvärinä on ollut vihreän ohella myös sininen. Hartaan katolisessa Irlannissa Pyhän Patrickin päivä oli aikoinaan pitkänperjantain ohella vuoden toinen päivä, jolloin kaikki pubit olivat kiinni. 




^{Tänään on myös Tilkkutäkkipäivä.} 




 

Romanien kansallispäivä

Tänään on Romanien kansallispäivä. Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien lippu, romaniksi O styago le romengo^. Lipun sininen väri kuvaa taivasta ja henkisiä arvoja, vihreä väri kuvaa maata ja maallisia arvoja. Lipun keskellä on punainen pyörä, chakra, jollainen on myös Intian lipussa. Kongressin avajaispäivää on vuodesta 1990 vietetty romanien kansallispäivänä. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi vuonna 2012 romanien kansallispäivän 8. huhtikuuta mukaan almanakkaan (vasta!) vuodesta 2014 alkaen.

Romaneista on kirjoitettu paljon, mutta todellista tietoa heidän historiastaan ja elämästään ei juuri ole. Romanit ovat luultavasti lähtöisin Intiasta. Olemassa oleva tieto perustuu lähinnä kansanperinteeseen ja perimätietoon. 1700–1800 -lukujen vaihteessa romanien historiaa ja vaellusta alettiin tutkia kielitieteen avulla, mutta yhtenäistä historiankirjoitusta ei edelleenkään ole, vaan tutkimus on ollut enemmän yksittäisten harrastajien laatimaa.

Romanien vaelluksen syistä on myös esitetty monenlaisia oletuksia. Syyksi on esitetty luonnonmullistuksia, kulkutauteja, sotia ja paremman taloudellisen toimeentulon hankkimista. Romanien muutto ei kuitenkaan liene ollut massamuuttoa vaan todennäköisesti he ovat lähteneet asuinseuduiltaan pienissä ryhmissä, kolmessa muuttoaallossa, joista ensimmäinen ajanlaskumme alussa, toinen 700-luvun paikkeille ja kolmas ensimmäisen vuosituhannen alkupuolelle.

Juutalaisten tavoin romanit ovat olleet ennakkoluulojen ja yksinkertaistusten kohteena kautta koko vuosisataisen eurooppalaisen historiansa. Yksi sitkeimpiä stereotypioita on ollut ajatus romaneista ”nomadeina”, eksoottisina kulkijoina joiden ”veri vetää” nämä tien päälle. Toisin kuin usein kuvitellaan, useimmat romaniryhmät ovat kuitenkin olleet vuosisatojen ajan kokonaan tai osan vuodesta paikallaan asuvia.

Romanikieli on liittynyt romanien historiaan, perinteisiin sekä tapoihin, elänyt ja säilynyt suullisena perinteenä. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu kielessä ja Intian sanskritissä sekä hindin kielessä yhtäläisyyksiä. Kielen perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa.

Romanit ovat vuosisatoja säilyttäneet oman kielensä ja kulttuurinsa, mutta jokainen aika on asettanut sille omat haasteensa. Kirjallisesti kieltä on käytetty vasta 1970 -luvulta alkaen. Romanikielen taito on kuitenkin vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tärkein syy romanikielen taidon heikkenemiseen on kielenpuhumisketjun katkeaminen: nuoret eivät enää kuule kieltä käytettävän arkielämässä. Romaniperinnelaulut ja romanimusiikki esitetään toisinaan romanikielellä.

Perustuslaissa turvataan oikeus romanikulttuurin ja kielen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen. Romanikielen opettaminen peruskouluissa alkoi vuonna 1989, ja opetus on osittain elvyttänyt romanikielen käyttöä. Perusopetuslain 12. pykälä ei kuitenkaan velvoita kuntia järjestämään romanikielen opetusta, eli kielellistä ja kulttuurisista oikeuksista säädetyt lait eivät kuitenkaan ole viranomaisia velvoittavia eikä niiden toteuttamiseen ole selkeästi osoitettu määrärahoja.


Ollakseen pieni vähemmistö (noin 10 000 henkilöä), romanit ovat Suomessa säilyttäneet omaleimaisen kulttuurinsa tapaperinteensä hämmästyttävän hyvin. Romanikulttuuri eroaa valtaväestön kulttuurista keskeisen arvoperustansa osalta. Romanikulttuuri on ennen kaikkea ihmissuhdekulttuuri, jossa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa.

Valtaväestölle tyypillinen kilpailumentaliteetti, rahan ja aseman arvostus ovat heille vieraita. Ihmisen arvostus perustuu sosiaalisten taitojen hallintaan, kulttuuriin sitoutumiseen sekä ikään ja sukupuoleen. Myös tunteiden ja intuition merkitys korostuu. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat osa sosiaalista kanssakäymistä.

Kaikkein selvimmin romanikulttuurin näkyminen näkyy romanimuusikon, romaniperinnelaulujen laulajan sekä kirjailijan ja teatterin tekijän taiteessa. Musiikin esittäjän tietynlainen virtuoosimaisuus on osa romanitaiteeseen ja etenkin romanimusiikin esittämiseen yhdistettävä tekijä, muuallakin kuin Suomessa. Joissakin maissa koko maan perinteinen oma musiikki on muodostunut romanimusiikista, kuten Espanjassa flamenco ja Unkarissa ’mustalaismusiikki’.


^{Romanit.fi 
Suomen Romanifoorumi} 
Wikipedia


Lopuksi omakohtaisena kokemuksena romanien naapurina joskus kanssaeläneenä voin kertoa heidän olevan kaikkein ystävällisimpiä ja avuliaimpia naapureita. Toivon kaikkea hyvää ja onnea Teille romanit tänään kansallispäivänänne ja aina.
 

Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaiset, yksi kansa neljässä valtiossa  

 

 

  Saamelaisten lippu

 

 

 

Mitä tiedät saamelaisista? 
Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansaa. Kieleltään saamelaiset kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Siitä huolimatta, että saamelaiset ovat kielellisesti sukua suomalaisille, saamelaisten geneettisessä perimässä on säilynyt piirteitä, jotka erottavat saamelaiset kaikista naapurikansoistaan. Saamelaisten alkuperä on siten edelleen arvoitus, jota useiden tieteenalojen tutkijat pyrkivät selvittämään.
 
Tutkimus ei ole toistaiseksi voinut antaa saamelaisten alkuperästä tarkempaa kuvausta kuin ensimmäisen saamenkielisen proosateoksen vuonna 1910 julkaissut Johan Turi (1854-1936). Turi kuvaa teoksessaan Muittalus samid birra (Kertomus saamelaisista) laajasti saamelaisten perinteistä elämää. Teos on saamelaiskirjallisuuden klassikko ja se on käännetty useille maailman kielille, myös suomeksi. Turin teos on edelleenkin hyvä lähdeteos saamelaiskulttuurista.
 
Turi kirjoittaa kansansa alkuperästä mm. seuraavasti:

“Saamelaisista ei ole kuultu, että he olisivat tulleet tänne mistään.  Saamelainen on ollut paikallinen asuja kautta koko Lapinmaan, ja kun saamelainen aikoinaan oleskeli näillä seuduin rannikolla, silloin ei meren rantamilla ollut muita asukkaita.  Siihen aikaan saamelaisten kelpasi olla ja elellä.  Ja saamelainen on asunut ruotsalaisalueillakin kaikkialla.  Silloin ei ollut talollisia lähimaillakaan; saamelaiset eivät edes tienneet että on olemassa muita ihmisiä kuin he itse.”-Oktavuohta-

Tänään on 
saamelaisten 
kansallispäivä 

Saamelaisten kansallispäiväksi (pohjoissaame: Sámi álbmotbeaivi,
inarinsaame: Säämi aalmugpeivi, koltansaame: Saa´mi meersažpei´vv)
on valittu 6. helmikuuta sillä tuona päivänä 100 vuotta sitten
vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat
ylittävän keskinäisen yhteistyön. Yhteistyöstä päätettiin
Norjan Trondheimin saamelaiskokouksessa, joka oli
ensimmäinen laatuaan. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden
katsotaan syntyneen tuohon aikaan. Virikkeenä oli
maailmalla leviävä kansallisuusaate.
Saamelaisten pyrkimyksenä oli ensisijaisesti säilyttää
mahdollisuus perinteisiin elinkeinoihinsa 

Helsingin yliopiston julkaisemiin almanakkoihin
kansallispäivä otettiin mukaan vasta
vuodesta 2004 alkaen. 
^{Lähde: Wikipedia} 



Täällä lisätietoa Saamelaisten
kansallispäivästä:
OKTAVUOHTA 



Saamelaisille tämä päivä 
on luonnollisesti yleinen liputuspäivä, 
ja muuallakin Pohjoismaissa 
suositellaan liputusta 
Euroopan unionin ainoan 

alkuperäiskansan kunniaksi. 

Liputetaanhan teilläkin? 

En ole nähnyt mediassa juuri mitään
Saamelaisten kansallispäivään viittaavaa.
Tv 1 sentään lähettää dokumenttiprojektin
Kuun metsän Kaisa, klo 21.30.

"Kolttasaamelainen sadunkertoja kohtaa 1930-luvulla
sveitsiläisen kirjailijan. Heidän ystävyytensä auttaa
sodan jälkeen pelastamaan kokonaisen kulttuurin tuholta."

Haluaisin tietää ja lukea saamelaisista
enemmän. Historiaa, satuja, tarinoita.