Kuolemaan suhtaudutaan eri tavalla eri puolilla maailmaa. Sen huomaa hyvin tähän aikaan vuodesta. Siinä missä meillä ollaan hartaita ja juhlavia, on toisella puolen maapalloa hyvinkin erilainen tunnelma.
Día de Muertos – kuolleiden päivä – sulauttaa yhteen vuosisatojen perinteet, kun kuolleiden sielut palaavat vierailemaan elävien valtakunnassa.
Kuolleiden päivää vietetään marraskuun taitteessa Meksikossa ja Keski-Amerikan maissa sekä osassa Etelä-Amerikkaa ja Yhdysvaltain latinojen keskuudessa.
31.10. - ”Víspera de Todos los Santos” (kaikkien pyhien päivän aatto): Pyhäinpäivänä meksikolaiset kunnioittavat kuolleita lapsia, joita he kutsuvat nimellä angelitos – pienet enkelit. Haudat koristellaan orkideoilla ja harsokukilla. Lapsensa menettäneet tekevät samettikukista polun, joka johtaa kotiin.
1.11. - ”Día de los Angelitos” (pienten enkelien päivä): Meksikolaiset uskovat, että taivaan portit avautuvat keskiyöllä, ja kuolleet lapset voivat etsiä tien kotiin kukkapolkua pitkin. Myöhemmin samana päivänä myös aikuisten sielut pääsevät piipahtamaan perheensä kotialttarin eli ofrendan luona.
2.11. - ”Día de Muertos” (kuolleiden päivä): Juhlallisuudet huipentuvat kuolleiden päivänä. Ennen aamunkoittoa meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, missä lyhdyt ja kynttilät pitävät pahat henget loitolla. Sukulaiset kunnostavat haudat ja viipyvät niiden ääressä, kunnes aurinko nousee ja on aika lähteä kirkkoon. Myöhemmin pahat henget ajetaan pois kulkueilla ja musiikilla.
Päivän viettoon kuuluu kuoleman hyväksyminen ja pilkkaaminen, hautausmailla vierailut ja kotialttarit, joille asetellaan uhrilahjoja vainajille.
🧡
Meksikolaiset juhlat yhdistyvät kristillisen pyhäinpäivän juhlintaan sekä Mesoamerikanalkuperäiskansojen, kuten mayojen ja asteekkien, perinteisiin. Asteekkien ja mayojen taiteessa ja keramiikassa esiintyi myös paljon pääkalloaiheita, kuten nykyajan kuolleiden päivässäkin. Kun espanjalaiset valloittivat asteekkien maat 1500-luvun alussa, asteekkien uskonnolliset perinteet siirrettiin katolisiin pyhimysjuhliin.
Kuolleiden päivää juhlitaan samaan aikaan kuin katolisia kuolleiden muistojuhlia, pyhimysten päivää ja uskovien vainajien muistopäivää, joita Suomessa vastaa pyhäinpäivä. Joskus kuolleiden päivää juhlitaan vain 2. marraskuuta, mutta yleensä juhla on kaksipäiväinen (Dias de los Muertos). Tällöin sen viettäminen aloitetaan auringonlaskun aikaan 31. lokakuuta, ja se kestää 2. marraskuuta asti.
Kuolleiden päivää juhlitaan samaan aikaan kuin katolisia kuolleiden muistojuhlia, pyhimysten päivää ja uskovien vainajien muistopäivää, joita Suomessa vastaa pyhäinpäivä. Joskus kuolleiden päivää juhlitaan vain 2. marraskuuta, mutta yleensä juhla on kaksipäiväinen (Dias de los Muertos). Tällöin sen viettäminen aloitetaan auringonlaskun aikaan 31. lokakuuta, ja se kestää 2. marraskuuta asti.
Kuolleiden päivän aikana kuolema hyväksytään ja sitä pilkataan. Näkyvässä osassa juhlinnassa ovat pääkallokuvat ja sesonkiruoat. Yleinen makeinen on golfpallon kokoinen pääkallokarkki. Ihmiset vierailevat hautausmailla, ja kotiin saatetaan pystyttää ofrenda, alttari kuolleille. Elävät syövät juhlaruokia, ja hengille tarjotaan heidän suosikkiruokiaan
🧡
Rakkaille vainajille pystytetyssä kotialttarissa on pöytä tai muu taso, jolle levitetään puhdas valkoinen pöytäliina. Sille asetetaan ruokaa, juomaa ja tupakkaa uhrilahjaksi. Vaikka vainajien ei uskotakaan pystyvän fyysisesti nauttimaan uhrilahjoja, heidän uskotaan kuitenkin nauttivan niiden olemuksesta. Alttarilla voi olla myös valokuvia vainajista tai pyhimyksistä sekä kukka-asetelma, usein keltaoransseista samettikukista tehty. Kukkien terälehdistä sirotellaan vana johtamaan alttarille. Uhrilahjojen lähellä voidaan polttaa kopaalisuitsukkeita, joiden avulla vainajat löytävät lahjansa. Alttarilla on yleensä puhdistavaa suolaa sekä vettä laseissa. Ruoka ja juomat syödään juhlan lopuksi, kun vainajat ovat ensin saaneet nauttia niistä
Rakkaille vainajille pystytetyssä kotialttarissa on pöytä tai muu taso, jolle levitetään puhdas valkoinen pöytäliina. Sille asetetaan ruokaa, juomaa ja tupakkaa uhrilahjaksi. Vaikka vainajien ei uskotakaan pystyvän fyysisesti nauttimaan uhrilahjoja, heidän uskotaan kuitenkin nauttivan niiden olemuksesta. Alttarilla voi olla myös valokuvia vainajista tai pyhimyksistä sekä kukka-asetelma, usein keltaoransseista samettikukista tehty. Kukkien terälehdistä sirotellaan vana johtamaan alttarille. Uhrilahjojen lähellä voidaan polttaa kopaalisuitsukkeita, joiden avulla vainajat löytävät lahjansa. Alttarilla on yleensä puhdistavaa suolaa sekä vettä laseissa. Ruoka ja juomat syödään juhlan lopuksi, kun vainajat ovat ensin saaneet nauttia niistä
Kynttilöiden valaisemat ja kukitetut hautausmaat ovat kuuluisia kauneudestaan
Joissain paikoissa Meksikossa lapset kiertävät ovilla lausuen runoja tai rukouksia ja pyytäen ruokaa palkkioksi.
🧡
Guatemalassa kuolleiden päivään liittyy suurten leijojen lennättäminen. Leijojen avulla vainajat johdatetaan juhliin. Guatemalassa juhliin liittyy erityisen paljon mayavaikutteita, kuten mayankielisiä rituaaleja.
Muualla Keski- ja Etelä-Amerikassa kuolleiden päivän juhlinta ei ole yhtä riehakasta kuin Meksikossa. Esimerkiksi Brasiliassa siihen kuuluu ainoastaan hautausmaavierailuja 2. marraskuuta.
Nykyisin kuolleiden päivän yhdysvaltalaisen vastineen Halloweenin perinteet, kuten ”karkki vai kepponen” ja makaaberit naamiaisasut, ovat leviämässä Meksikoon
Halloweenia vietetään Suomessa usein samaan aikaan kuin pyhäinpäivää. Halloween tuntuu useiden mielestä
sopivan myös meidän syksyymme.
Vuonna 2025 virallinen Halloween osuu perjantaille 31.10.
🧡
- Kaiverretaan kurpitsoja ja laitetaan niihin valo.
- Koristellaan koti hämähäkinseiteillä,
kumisin lepakoin ja kynttilöillä.
- Järjestetään juhlia, pelejä ja herkkuja
- Joissain paikoissa käydään
“karkki vai kepponen” -kierroksella
– usein aikuisten kanssa.
- Hyvän tavan mukaista on koputella vain niille oville,
joissa on Halloween-koristeita.
Pyhäinpäivä on tänä vuonna lauantaina 1.11.2025. Päivän ajankohta vaihtelee vuosittain lokakuun lopun ja marraskuun alun välillä, sillä sitä vietetään aina lauantaina.
Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä sytyttämällä kynttilöitä, kukkia tai seppeleitä vainajien haudoille ja muistomerkeille.
Monissa kirkoissa järjestetään pyhäinpäivän messuja ja kynttilähartauksia, joissa muistellaan vuoden aikana kuolleita seurakunnan jäseniä.Joissakin tapauksissa päivään voi kuulua myös konsertteja, kuten Requiem-konsertteja.Päivää vietetään usein rauhallisesti perheen kesken. Päivään kuuluu myös usein rauhallinen, hartaaseen tunnelmaan sopiva illanvietto.
Monet nauttivat pyhäinpäivänä perinteisiä, pitkään haudutettuja pataruokia ja herkullisia kakkuja.
Minulla on aina ikävä heitä
Toiseen ulottuvuuteen menneitä
Tänään sytytän heille kynttilöitä
katsellen lepattavia liekkejä
miettien kanssaan vietettyjä
kaikkia hyviä hetkiä
hymyillen hellästi
kipeänhaikeille muistoilleni
- Una Reinman
Pistetäänkö pystyyn omat kekkerit eli kekrit?
Kekrillä ei ole alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenakin vuonna maatalon syystoimien loppumisen mukaan. Kekrin aika alkaa mikkelinpäivästä ja jatkuu pyhäinmiestenpäivään, eli se alkaa 29. syyskuuta ja päättyy lauantaihin, joka ajoittuu 31. lokakuuta – 6. marraskuuta. Siihen liittyivät juhliminen, herkuttelu ja taikojen tekeminen satovuoden varmistamiseksi sekä palvelusväen vapaaviikko ja uuden työn etsintä.
Aiemmin samoista aiheista mm:
Pyhäinpäivä, kekri vai Halloween?
Halloween & Dia de los Muertos
Poisnukkuneiden muistelua & sadonkorjuujuhlaa
Syksy kääntyy hartaasti talveksi
Historia.net
Wikipedia
DOTY
