Näytetään tekstit, joissa on tunniste uni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uni. Näytä kaikki tekstit

10.3.2026

Nuku hyvin, elät paremmin


 


Sen lisäksi että maaliskuu on vuodekuukausi, koska hyvä vuode on tärkeä unen kannalta, tämä viikko 8.-14.3. on unen arvostusviikkoa ja 13.3. on Maailman unipäivä
Maailman unipäivä on vuosittainen tapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa uneen liittyvistä tärkeistä asioista. Tänä vuonna unipäivän teemana on Nuku hyvin, elä paremmin, jolla muistutetaan, miten uniterveys kannattaa nostaa tietoiseksi arjen valinnaksi. Pienilläkin teoilla voi tukea parempaa unta. Muista nämä: 
Säännöllinen unirytmi. 
Rauhallinen ja palautumista tukeva uniympäristö. 
Oman vireyden ja jaksamisen havainnointi arjessa. 
Tutkimusnäyttö on selvä: uni on välttämätöntä terveydelle ja hyvinvoinnille. Hyvä uni tukee jaksamista, terveyttä ja palautumista, kun taas univaje ja huono unenlaatu vaikuttavat haitallisesti lähes kaikkiin kehon ja mielen toimintoihin. Uni on yhtä tärkeä hyvinvoinnin peruspilari kuin ravinto ja liikunta. /Varha.fi
World Sleep Day

 



Unen arvostusviikko - kampanjaa vietetään kevätpäiväntasauksen ja kellojen siirron kesäaikaan aikoihin, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomiota unen laatuun muutosten keskellä.   

 

Unen merkitys terveydelle  

Uni on korvaamatonta aivojen ja kehon palautumiselle, muistille sekä oppimiselle. 
Riittävä uni vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää. 
Unen laatu vaikuttaa suoraan jaksamiseen, ärtyneisyyteen ja keskittymiskykyyn.  
Keskimäärin aikuiset tarvitsevat unta 7–9 tuntia yössä, mutta tarve on yksilöllinen. 
Tärkeämpää kuin tiukka tuntimäärä on se, että herätessä olo on virkeä ja toimintakyky säilyy hyvänä päivän aikana.


 





Iltasatu kunniaan 

"Eräs hyvien yöunien takaaja on hyvä ja rauhoittava iltasatu. Iltasatujen merkitys ja arvo suomalaislapsille on aina ollut suuri ja suomalainen iltasatuperinne onkin listattu osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listaa."
/Teksti ja iltasatuvinkkejä sivulta Lukemo

 

Unesta lisää: 

 

 Unen merkitys terveydelle /THL

Unesta ja hyvinvoinnista kaikkien oikeus /Uniopisto.fi

 Areena: Suomalaisten uniterveys 

 Unen vaiheet / Mieli.fi

 Unimusiikkia 


 





15.3.2024

Joko nukun tai sitten en

 

 


 



Maailman unipäivä eli Kansainvälinen unipäivä on vuosittainen tapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa uneen liittyvistä tärkeistä asioista.

Päivän tarkoituksena on vähentää uniongelmia paremman ennaltaehkäisyn ja unihäiriöiden hallinnan avulla. Kansainvälistä unipäivää vietetään vuosittain kevätpäiväntasausta edeltävänä perjantaina.

Myös se vaikuttaa uneemme, 
jos vaikka asunnoissamme on jotain 
ylimääräisiä mikrobeja, 
jotka haittaavat hengitystämme...


Itse olen pikkulikasta saakka
nukkunut tosi huonosti...
Paitsi joskus täysikuun aikaan
nukun todella makeasti! =D 
 

🌕








15.3.2023

Nokoset, päikkärit, siesta...

 


Think what a better world it would be if we all, the whole world, had cookies and milk about three o’clock every afternoon and then lay down on our blankets for a nap.

- Barbara Jordan 

 



Päiväunien nukkuminen 
on voimaannuttavaa! 

Sairaana ja toipilaana ainakin 
päikkärit ovat luvallisia. 
Suorastaan suositeltavia! 



Nokoset on hyvä pitää mielessä 

ja nukkua aina silloin, 

kun siihen on tilaisuus. 


Tänään vietetään torkkupäivää, nokospäivää, päikkäripäivää, tms eli 

 
#napping 
#nokoset 
#päikkärit 
#nukuvaan
#päiväunet
#siesta 
 







Lemmikit tarttuvat tilaisuuksiin 
ottaa hetki omaa aikaa 
Leväten tuon tuostakin 
Meidän pitäisi ottaa niistä oppia 

-Una Reinman 



 
 



 Joskus 
kun haikeus 
iskee sydämeeni 
tekisi mieli 
mennä itsekin 
tuollaiselle 
kissamaiselle 
pienelle 
kiepille 

- Una Reinman 







 


 
 
 
 
 


 

 

18.3.2022

Uni- ja kierrätyspäivä


 

 

 


 



Riittävä ja hyvä uni parantaa ruumillista 
  ja henkistä suorituskykyä, suojaa 
sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 
 

Kansainvälinen unipäivä on vuosittainen tapahtuma,
jonka tarkoituksena on muistuttaa uneen
liittyvistä tärkeistä asioista.
Päivän tarkoituksena on vähentää uniongelmia
paremman ennaltaehkäisyn ja unihäiriöiden
hallinnan avulla.

 
13 -19.3.2022 

Olen kirjoittanut tänne uni-aiheesta ennenkin 
mm tuolla ja tuolla, jne... 
Uniapneapäiväkin oli pari päivää sitten. 

 World Sleep Day 

 

#SleepDay      
#WorldSleepDay     



 
 


Juu, tiedän. 
Sanotaan että jos nukkuu öisin 
huonosti, hänen ei pitäisi nukkua 
lainkaan päikkäreitä,
mutta tuo kuva oli tehty muutama 
päivä sitten (15.3.) 
ollutta Torkkupäivää
varten fb:iin... 
 
 


 



Tänään on  myös

Kansainvälinen kierrätyspäivä 

 

Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Se vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista. 

Jäte jaotellaan tyypillisesti ei-tuotannollisessa kulutuksessa syntyväksi yhdyskuntajätteeksi ja tuotannossa syntyväksi teollisuusjätteeksi.

Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 %.

Kierrätyksen hyödyt vaihtelevat. Joissain tapauksissa kierrätysprosessin ympäristöhaitat ylittävät hyödyt. Kierrätysmateriaaliin voi myös kertyä liikaa raskasmetalleja. 

 

YHDYSKUNTAJÄTE:

Materiaalina kierrätettävä yhdyskuntajäte (sisältää kotitalousjätteen) kierrätystä varten jäte tulee tyypillisesti lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitellaan erilleen esimerkiksi lasi, paperi, metalli, kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit.

Esineiden kierrätyksen tehostamiseksi on olemassa kierrätyskeskuksia, joihin voi viedä tarpeettomia tavaroita, mikäli ei halua myydä niitä kirpputorilla.

Lajittelematon sekajäte ja kuivajäte loppusijoitetaan Suomessa tavallisimmin kaatopaikoille mikäli jätteenpolttolaitosta ei ole saatavilla. Vaikka jätteiden kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina, on kaatopaikkajätteen määrä vähentynyt.


BIOJÄTE:

Biologisesti hajoava niin sanottu biojäte voidaan kierrättää kompostoimalla tai mädättämällä. Kompostoinnissa syntyvä multa voidaan käyttää vaikkapa viher­rakentamisessa ja mädätyksessä syntyvästä biokaasusta voidaan tuottaa energiaa. 



TÖLKIT JA PULLOT: 

Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä mihin tahansa muihin tuotteisiin ja pakkauksiin verrattuna. Palautettavia juomapakkauksia ovat muun muassa:
Lasipullo – palautusaste lähes 100 % (2010)
Alumiinitölkki – palautusaste yli 94 % (2010)
Kierrätysmuovipullo – palautusaste yli 92 % (2010)

Uudelleentäytettävät lasipullot ovat pantillisten juomapakkausten uranuurtajia. Ne täytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Palautetut alumiinitölkit sulatetaan, ja materiaalista valmistetaan uusia juomatölkkejä. Kierrätysmuovipulloista, eli kevyistä PET-pulloista valmistetaan uusia muovipulloja sekä pakkausmateriaalia.


KARTONKI:

Kartongin erilliskierrätys on monien kaupunkien jätehuoltomääräysten nojalla järjestettävä suuremmissa taloyhtiöissä. Kierrätysastioihin voi laittaa kartonkia ja tavallisesti myös pahvia ja nestekartonkia. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset. Lisäksi keräyskartonkia ovat muun muassa aaltopahvilaatikot, ruskeat kirjekuoret ja voimapaperi, lahjakassit. Nestekartonkia ovat muun muassa maito-, mehu- ja piimätölkit, alumiinivuoratut mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset sekä puhtaat kartonkiset kertakäyttöastiat. Kartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta valmistetaan hylsykartonkia esimerkiksi paperi- ja kangasrullien sisään. Nestekartongin vaha- ja muovipinnoitteet käytetään energiantuotannossa. Alumiinivuoraus erotellaan esimerkiksi alumiinifolion raaka-aineeksi. 


SÄHKÖ- ELEKTRONIIKKAROMU: 

Sähkölaitteet, kuten jää­kaapit, televisiot, tietokoneet ja pyykin­pesu­koneet voi Suomessa kierrättää maksutta. Vastuu kierrätyksestä on valmistajilla ja maahantuojilla, jotka perivät kierrätysmaksun uusien laitteiden hinnoissa. Kierrätyspisteinä toimivat muun muassa kunnalliset jäteasemat ja useat kodinkoneliikkeet 


Niin sanotut Energian­säästö­lamput eli pienloistelamput ja muut loistelamput ovat ongelmajätettä niiden sisältämän elohopean vuoksi. 


LASI:

Jätelasi viedään lasinkeräysastiaan, joita on usein elintarvikeliikkeiden läheisyydessä tai jätteenkeräyspisteissä. Lasijäte lajitellaan kunnasta riippuen joko yhteen tai kahteen ryhmään: värillinen ja väritön lasi. Lasipullot voi myös viedä jätelasin keräysastiaan, mutta lasipulloille löytyy omia keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Yli puolet joko varastoidaan tai käytetään maanrakennusaineena. Kierrätetystä lasista valmistetun pakkauksen tunnistaa usein sen vihreästä tai ruskeasta väristä. Pantilliset lasipullot kiertävät parhaimmassa tapauksessa 30 kertaa.

Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat, kahvinkeitinten kannut, glögilasit, yms. eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan borosilikaattilasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila. Sulamatta jääneet klimpit saattavat aiheuttaa konevaurioita. Sama koskee posliinia. Myöskään tasolasi (ikkunalasi, peilit ja taidelasit) eivät sovellu tavanomaiseen lasinkeräykseen. Kun keräyslasi käytetään maarakentamiseen, voidaan kierrättää myös posliinia ja ikkunalasia. 


METALLI:

Metallinkeräysastiat on tarkoitettu kotitalouksista syntyvälle niin sanotulle pienmetallille. Myös kattilat ja pienikokoiset autojen ja koneiden osat sekä tyhjät maalitölkit ovat pienmetallia. Suurikokoisen metalliromun voi viedä romuliikkeeseen tai jäteaseman taikka kaatopaikan metallinkeräykseen. Jokaisessa metallipakkauksessa on yli neljännes kierrätettyä materiaalia. Romukaupat myös maksavat osasta romumetalleista.


 
MUOVI:

Muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Vuoden 2016 aikana muovinkierrätys kehittyi huomattavasti Suomessa muovijätteen kaatopaikkakiellon myötä. Samana vuonna tuottajavastuu laajeni muovipakkausten pariin. Muovinkeräyspisteitä on Suomessa 500, ja niitä hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Kerätty muovijäte päätyy Riihimäelle Fortumin (ent. Ekokem) muovijalostamolle, jossa muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunasensoreilla. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia. Ringin keräyspisteisiin kelpaavat kaikki muovipakkaukset lukuun ottamatta PVC-muovia sisältäviä pakkauksia, joita käytetään nykyisin hyvin vähän.

Muovin kierrätys on ollut yleisempää jo aiemmin teollisuudessa, jossa muovilaadut ovat tiedossa. Myös palautuspulloja on kerätty kotitalouksista jo pitkään. Pulloista noin 90 % palautetaan. Vanhanmallinen panttipullo palautui täytettäväksi noin 30 kertaa ja kelpasi vielä senkin jälkeen uusien pullojen raaka-aineeksi. Nykyiset PET-muoviset pullot päätyvät yhden käyttökerran jälkeen kierrätykseen esimerkiksi fleece-kankaan valmistukseen.



PAPERI:

Suomessa paperinkeräys alkoi 1920-luvulla, kun Ruben Liebkind ensimmäisenä Suomessa erikoistui keräyspaperiin. Kurt Pilack perusti Helsingin Länsisatamaan Suomen ensimmäisen keräyspaperin lajittelulaitoksen. Vuonna 1943 perustettiin Jätekeskus Oy, nykyiseltä nimeltään Paperinkeräys Oy, paperin keräämistä ja raaka-aineen hankintaa varten.

Paperinkeräys toimi vuodesta 1947 lähtien lukuisten asiamiesten kautta palkkioperusteella. Tietystä kilomäärästä keräyspaperia sai asiamieheltä suoraan rahapalkkion sekä suunnilleen yhtä arvokkaan "arvosetelin". Arvosetelit muistuttuivat ulkonäöltään hieman Yhdysvaltain dollariseteleitä. Kun arvoseteleitä oli koossa riittävästi, niillä saattoi ostaa sitä vastaavan rahamäärän kanssa huomattavan edullisesti monia käyttö- ja koruesineitä, muun muassa pöytähopeita (Margit-sarja), kelloja, koruja. Myös Meccano-rakennussarjat kuuluivat keräyskohteisiin. Vuonna 1965 Suomen Punainen Risti sai ostettua seitsemän ambulanssia, kun paperijuna Sallasta Inkeroisiin haki keräykseen lahjoitettua paperia. Inkeroisissa (Kouvola) toimi siihen aikaan Suomen ainoa keräyspaperin käsittelylaitos. 1960-luvulla monet partiolippukunnat rahoittivat toimintaansa muun muassa paperia keräämällä. Varsinkin maaseudun kansakouluihin hankittiin 1960-luvun alkupuolella ensimmäiset tv-vastaanottimet paljolti koululaisten keräämällä paperilla. Televisiot eivät kuitenkaan kuuluneet keräyspalkkiovalikoimaan. Keräyspalkkiosta luovuttiin 1970-luvun alussa.

Asuinalueilla on keräyskontteja erikseen paperille ja erikseen keräyskartongille tai -pahville. Paperinkeräyskonttiin saa laittaa kaiken puhtaan ja kuivan mainospostin ja postin tuoman paperin, jossa ei ole foliota, muovia, vahaa tms. sopimatonta materiaalia. Myös ikkunalliset kirjekuoret ja niitatut aikakauslehdet sekä puhelinluettelot saa laittaa.

Paperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Suomessa noin kolme neljännestä paperista kerätään, ja vuosittain keräyspaperia kertyy noin 750 000 tonnia, mikä kattaa noin 5 % paperiteollisuuden tarpeesta. Keräyspaperista valmistetaan mm. sanomalehti- ja luettelopaperia, wc-paperia ja talouspaperia.


PARISTOT:

Käytettyjä paristoja ja pienakkuja voi palauttaa kaikkiin niitä myyviin liikkeisiin. Yleinen keräysväline paristoille on punainen pahvilaatikko, jossa on kyljessä pariston kuva. Paristot murskataan ja niiden sisältämät aineet käytetään uudelleen. 

 

VAATTEET JA MUUT POISTOTEKSTIILIT:

Tahot kuten Pelastusarmeija, kehitysapujärjestö UFF, Fida International ja Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalo keräävät kierrätyspisteissään puhtaita ja uudelleen käyttöön kelpaavia vaatteita. Järjestöjen keräämät vaatteet menevät kehitys­maihin ja muille apua tarvitseville. Osa vaatteista myydään ja niistä saatu tuotto käytetään avustustyöhön kotimaassa sekä ulkomailla.

Vuoden 2016 alusta alkaen Suomessa vaatetekstiilien sijoittaminen kaatopaikalle on kiellettyä. 

Tekstiilien uusiokäyttö on toistaiseksi vähäistä ja valtaosa niistä poltetaan energiaksi. Vuonna 2025 voimaan tuleva EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa järjestämään tekstiilien erilliskeräyksen.




AUTOJEN JA RENKAIDEN KIERRÄTYS:

Ajoneuvon omistaja on oikeutettu luovuttamaan ajoneuvon rekisteröidylle vastaanottajalle. Vastaanottajalla on velvollisuus ottaa poistettava ajoneuvo vastaan ja antaa luovutuksesta romutustodistus, joka päättää omistajan vastuun ajoneuvosta. Vastaanottajan tulee huolehtia ajoneuvon rekisteristä poistamisesta sekä ajoneuvon käsittelystä kierrätykseen asetuksen mukaisesti.

Autojen kierrätysjärjestelmän muodostavat vastaanotto, romutuspoisto, esikäsittely ja murskaus. Vastaanottopisteessä auton asiapaperit sekä rekisteröinti- ja tunnistetiedot tarkastetaan. Vain auton omistajalla on oikeus luovuttaa ajoneuvo.

Suomessa autot romutetaan keskimäärin 21-vuotiaina. Japanin keskiarvo on 13 vuotta, mutta olisi ekologisempaa käyttää autoja pidempään, vaikka uudet autot ovat vähäpäästöisempiä, koska auton valmistus aiheuttaa niin paljon hiilidioksidipäästöjä.

 
RENKAAT: 


Ajoneuvojen renkaiden kierrätys perustuu valtioneuvoston päätökseen vuodelta 1995. Renkaiden kierrätys perustuu tuottajavastuuseen ja uusien renkaiden hintaan sisältyy kierrätysmaksu. Kuluttaja voi maksutta jättää käytöstä poistetut renkaat keräyspisteeseen, joka toimittaa ne edelleen jatkokäsittelyyn.
Jos kierrätykseen tuleva rengas on ehjä, se voidaan pinnoittaa ja käyttää uudelleen. Pinnoituskelvottomista linja- ja kuorma-autojen renkaista tehdään louhintatyömaille räjäytysmattoja. Kokonaisia renkaita ja rengasrouhetta käytetään muun muassa meluvallien pohjarakenteissa. Rengasrouhetta voidaan käyttää myös teiden ja erilaisten kenttien pohjarakenteissa täyttöön ja eristykseen. Kaatopaikkojen pohjarakenteissa oleva rengasrouhe toimii myös salaojituksena. Ratsastuskenttien pohjarakenteissa hyödynnetään kumirouheen jousto-ominaisuuksia. Hienoksi jauhettua kumiainesta lisätään asfalttiin vaimentamaan rengasmelua. Kumirouheen etuina perinteisiin kiviaineisiin täyttömateriaaleihin verrattuna pidetään keveyttä ja edullisuutta.

 

 

 

 Teksti: Wikipedia 

 

 

*********



 

 

 

 


 

Lisäksi maaliskuun täysikuu 

on yöllä  komeimmillaan. 

 

Aika hauskaa että tänään on myöskin 

tuo Unipäivä, koska jotkut väittävät 

nukkuvansa huonosti täyden kuun aikaan. 

 

Minulla taas uni on aina silloin erityisen makoisaa 

kun kuu on taivaalla. Jo monta yötä ennen täysikuuta 

nukun aina paremmin kuin yleensä. Aah. 

 

Voinen sitten kertoa, että sen koko muun kuukauden 

minä nukun tosi surkeasti. 

Minulla on jo lapsuudesta saakka ollut unihäiriöitä... 

Tarvitsen kuuta, nukkuakseni... 

 

******** 

 

 

 

Muita päivän teemoja tänään on mm 

Anna anteeksi äidillesi ja isällesi -päivä.

 

 

 

 

 

 

 

 

14.3.2021

Unta ja uniapneaa







 

Uniapneaa voidaan kutsua nykyisin kansantaudiksi. Jopa 9–24 % väestöstä sairastaa uniapneaa. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin. 
Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski. 

 

Moni sairastaa tietämättään 

 

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisillakin. 

 


Maskikuvat: Hengitysliitto
 

 


 CPAP-laite/ ResMed


 Ylipainehengityshoito on lääkkeetön hoitomuoto, jolla hoidetaan vaikea-asteista uniapneaa. Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin määräyksellä kotiinsa (lainaksi) ilmaiseksi.

Kaikki kuorsaus ei ole uniapneaa. Uniapnealle tunnusomaista ovat toistuvat hengityskatkokset, jotka syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Samalla nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.

 

 

Uniapnean 3 vaikeusastetta

  • lievä: hengityskatkoja on 5–15 tunnissa
  • keskivaikea: katkoja on 16–30 tunnissa
  • vaikea: hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

/Hengitysliitto


17.3.2021 on Kansallinen uniapneapäivä.

 

 

 

Miksi nukumme liian vähän?

 

Virkistävä uni on terveytemme perusta säännöllisen liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi. Jo pelkästään se, että nukumme liian vähän, aiheuttaa keskittymis- ja suorituskyvyn laskua ja aineenvaihdunnan häiriöitä. Miksi sitten nukumme liian vähän? Hyvä nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Siihen täytyy kiinnittää huomiota ja tarvittaessa täytyy pyytää apua.

 

Meistä jokainen nukkuu huonosti jossain vaiheessa - mutta vain tilapäisesti.

 

Elämäämme kuuluu iloja ja suruja, jotka väistämättä vaikuttavat nukkumiseen eri elämänvaiheissamme. Pitkäaikaisesta huonosta nukkumisesta eli unihäiriöstä on kyse, kun tilapäinen uniongelma tai väsymys toistuu usein tai jatkuu yli kaksi kuukautta.

Emme monesti tiedosta nukkuvamme huonosti ja voimme jopa pitää itseämme hyvinä nukkujina ja erinomaisina nukahtajina. Pääoire unihäiriölle onkin usein päiväaikainen vireystilan ja toimintakyvyn heikkeneminen, kuten muistiongelmat sekä tarkkaavaisuuden ja aloitteellisuuden puute. Näihin oireisiin monesti tottuu ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tarvitsemme kaikki riittävän määrän hyvälaatuista, virkistävää unta. 


Mistä unihäiriöt johtuvat? 


Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä. Merkittäviä tekijöitä unihäiriöiden synnyssä ovat kiireinen elämänrytmi, kova työtahti sekä muuttuneet elintavat. Tällä hetkellä unihäiriöt luokitellaan yleisyydeltään jo kansansairauksiksi ja potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista ja ihmisellä voi olla samaan aikaan monta erilaista unihäiriötä.

Monet sairaudet vaikuttavat myös nukkumiseemme. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oikea lääkitys tai kivun tehokas hoito parantavat vireystilaamme ja auttavat nukkumaan paremmin.


/Coronaria.fi uniklinikka


*********************




 19.3.2021 on Maailman unipäivä

josta olen kirjoittanut aiemminkin mm tuolla ja tuolla






 **********

 

 

Osallistu rasisminvastaiseen viikkoon 15.-21. maaliskuuta. Käytä aihetunnistetta #rasisminvastainenviikko  

 

 

 

 

 

 

20.3.2020

Hyvästit talvelle!










Tänään on päivä jolloin aurinko nousee täysin idästä ja laskee täysin länteen ja jos seisot päiväntasaajalla, aurinko kulkee pääsi yli ja sinusta jää vain minimaalinen varjo! 
 


Tänään,
Kevätpäiväntasauksen päivänä,
alkaa virallisesti
kevät!





Hyvää kevään ensimmäistä päivää!






Samalla tänään on  muun muassa

Tänään on myös sellainen kuin Kosintapäivä


Tänään saamme lisäksi viettää
Kansallista uniapneapäivää.


Lisätietoa uniapneasta 
Hengitysliiton sivuilta

***







13.3.2020

Unta ja adoptioita









 Sen lisäksi että on 
perjantai ja 13 päivä
tänään vietetään

#WorldSleepDay

#SleepDay 

Juhli maailman unipäivää tavalla,
jota melkein kaikki rakastavat;
nuku!

   Jos tunnet olosi paremmaksi myöhemmin, se tarkoittaa, 
että todella tarvitsit unta.

Jos uskot, että sinulla on unihäiriöitä,
kuten uniapneaa tai unettomuutta, keskustele asiasta ammattihenkilön kanssa, koska unihäiriöisten on haasteellista saada tarpeeksi unta.   
 
Jaa tämä päiväsi  sosiaalisessa mediassa hashtagin
#WorldSleepDay avulla ja kerro ystävillesi, perheellesi ja seuraajillesi, kuinka tärkeä uni on meille kaikille. 






***********




Tänään vietämme
Adoptoitujen päivää 


#Adoptionilo -viikko  
9.–15.3.2020


Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde, vanhemman ja lapsen suhde. Adoptiossa adoptoitavan juridinen suhde syntymävanhempiin puretaan.


Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Lapsen biologiset vanhemmat luopuvat lapsestaan, ja lapsi itse siirtyy uuteen perheeseen kokien monesti samalla yhden tai useamman varhaisen kiintymyssuhteen katkeamisen.


Adoptiolla on yleensä elämän mittaiset vaikutukset kaikkien näiden kolmen osapuolen elämään.


Adoption syyt vaihtelevat. Monesti adoptioon päädytään, jos biologinen vanhemmuus ei onnistu tai tunnu houkuttelevalta esimerkiksi hedelmättömyyden, synnytyspelon tai sairauden takia.


Aina taustalla ei kuitenkaan ole tahatonta lapsettomuutta tai muuta edellä mainitun kaltaista syytä vaan adoptio voi olla myös ensisijainen lastenhankintakeino.


Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi monissa maissa, kuten Suomessa, tehdään perheen sisäisiä adoptioita, joissa yleensä äidin tai isän uusi aviopuoliso adoptoi puolisonsa jo olemassa olevan lapsen.


Vuosittain tehdään myös jonkin verran aikuisadoptioita, joissa adoptoitava on täysi-ikäinen ja voi itse antaa suostumuksen adoptioon.


Ensimmäinen kotimaan lapsia koskenut adoptiolaki säädettiin jo vuonna 1925.


Kotimaisia adoptioita välittää kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi Pelastakaa Lapset ry. Kotimaisia lapsia adoptoidaan nykyään muutamia kymmeniä vuosittain. Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto välittävät kansainvälisiä adoptioita.


Lapseksioton jälkeen adoptoija on huoltajuusvelvollinen ja vastuussa lapsesta. Suomen laki ei tee eroa adoptoidun ja biologisesti saadun lapsen välille, vaan katsoo lapsen huoltajien olevan hänen viralliset vanhempansa.


Lisätietoja sivustolla 



***********


 Tänään on myös Jalokivipäivä, #JewelDay,
josta olen kertonut mm tuolla aiemmin... 

Kuukausikiviopas kertoo faktaa 
ja fiktiota syntymäkuukautesi jalokivestä. 
Klikkaa esiin oman syntymäkuukautesi kivi.