Saan sielulleni voimaa
näistä kukkien täyttämistä päivistä.
Pitkä pioninkukkien odotuksenikin
on nyt viimein ihanasti palkittu.
Nämä runsaat vesisateet ovat
saaneet luonnon muhkean reheväksi.
En muista kesää jolloin olisi ollut näin
vihreänvehreää ja kaikki kasvit hyvinvoipia.
Vaikka joku ihmisistä ei sateesta pitäisi
niin luonto rakastaa sitä. Aina.
Vesi on kaiken elämän perusedellytys.
Kahdeksas päivä heinäkuuta aukesi
yksi nuppupallo kukaksi
ja siitä se
sitten lähtikin kukoistamaan
koko pionipalleroiden
uusi uhkeampi elämä.
Avoimien kukkien
ilotulitusmainen vyöry
on samalla juhlavaa ja
kutkuttavan ihanaa.
Hädintuskin maltan
tähän aikaan vuodesta
edes nukkuakaan!
Aamulla ennen naapurin
kukonlaulua on jo oltava usein
pihamaalla katselemassa
mitä muuta uutta ihanaa
kesä on tuonut tullessaan.
Kyllä näitä
silkkimäisiä kukkia taas
niin jo ehdinkin kaivata
ja odottaa sekä hekumoida
niiden ihanasta tuoksusta.
Rakastan pioneja!
Ne ovat niin hurmaavia!
Pionissa on lempeä
ja hienostunut tuoksu.
Niissä on nuppuja vielä paljon, paljon...
Pihamme pionipenkissä
on yhteensä 10 pionia.
Niistä on tänä kesänä kukassa
kuusi pionipuskaa.
Ne loput neljä on istutettu niin
hiljattain etteivät ne vielä kuki.
Joskus pionin kukkimista saa odottaa vuosia.
Eikä pioni pidä siitä että sen juuriin kosketaan.
Siksi se loukkaantuu istuttamisesta ja
varsinkin siirtämisestäkin niin että
nikottelee vuosia.
Ihan pikkusen hirvittää nuo
hassut pihamme variksenpoikaset
jotka viihtyvät pionien läheisyydessä
kuin vartioiden niitä.
Ne syövät pois pioneita vaivanneita
muurahaisia kasveista, kukista ja
mullasta kasvien alta.
Samalla ne kaivelevat kyllä
multaakin, tehden itselleen
mukavia makuupaikkoja.
Se lämmin multa siinä
ympärillä tuntuu varmaan
pesän lämmöltä.
Nautiskelkoon.
Itse linnut ovat niin
rohkeita ja hauskoja
seurattavia etten ala niitä
ajamaan pois pionien läheisyydestä.
Joka aamu aukeaa uusia kukkia.
Keskellä penkkiä on vanha päivänvarjo
suojaamassa hieman sekä auringolta
että liialliselta sateelta, sillä vaikka
sade on tärkeää, pisarat saattavat tiputtaa
pioneista terälehdet ennen aikojaan.
Päivänvarjo on kuin pionien
salainen kauneudenhoitoväline. =)
Voi että ne ovatkin kauniita!
Tällä luonnon kauneuden ylitsepursuavalla
hetkisellä pärjään taas pitkän aikaa.
Minä lupaan...
Olen raaskinut vain muutaman
kukan poimia ja tuoda sisälle
iloksemme.
Tuntuu että pionin kukka
kestää paljon kauemmin omassa
varressaan pihalla kukkiessaan kuin
taitettuna pois muiden kauniiden kukkien
joukosta sisätiloihin nostettuna.
Silti ihan hieman pitää ruokkia
oman sielunsa kauneudenkaipuuta
tämän ihanuuden terälehtiä
maljakossa ihailemalla...
