On se aika kesästä

Minun orvokkiamppelilleni tuli jo se aika kun orvokit piti leikata alas. Se on hyödyllinen toimenpide vaikka orvokit hetken aikaa ovatkin surullisen näköisiä, mutta pian ne jälleen punkevat uusia nuppuja ja kukkivat nopeammin kuin voisit kuvitellakaan. 

Niin olen tehnyt niille aina, jopa kolmekin kertaa kesässä.

Lopulta olen syksyllä istuttanut juurakon jonnekin maahan ja yleensä seuraavana keväänä ne samat orvokit ovat heränneet uuteen kevääseen. 

Kuten huhtikuussa viimeksi kerroinkin...

Orvokit lohtuna

Kaunis orvokkiamppelini ehti ihan hetken poissaollessani olla kuivillaan tosi aurinkoisena päivänä, joten vaikka sen heti asiantilan huomattuani uitin vedessä, se ei enää toennut vaan kukkarankansa nuokkuivat niin hassusti että nämäkin orvokit piti leikata alas. Hups, tulipa pitkä lause. =)
Maljakossa, leikkokukkanakin ne kestävät pitkään ja amppeliin kasvaa ihan pian, muutamassa hetkessä uudet ihanat orvokit. Tässä kuvassa on jotain sunnuntairauhaa? Lohdutusta?

Alasleikattujen viimeinen esitys

Tuli jo aika leikata amppeliorvokit alas. 

Kunnolliset kukat pääsevät aina alasleikkauksen 

jälkeen maljakkoon tai tässä tapauksessa kulhoon 

ilahduttamaan meitä vielä olemassaolollaan. 

Näilläkin orvokeilla on selvästi kasvot... 

Lentävät pölyttäjätkin harvoin istuksivat 

orvokin kukilla, koska niistäkin 

näyttää siltä että kukka on jonkun 

eläimen iso pää... =) 

No ei vaineskaan, 

kunhan pähkäilen 

syntyjä syviä. =) 

23.6. on Anna jo olla -päivä.