Hyvää Juhannusta

"Juhannuksena luonto on vehreimmillään ja kasvit alkavat tehdä hedelmää. Samoin ajateltiin ihmisestä, ja moni juhannustaika ennustaakin naimaonnea. Tunnetuin taioista on kukkien tyynyn alle laittaminen ja tulevasta puolisosta uneksiminen. Taiasta ja kukkien määrästä on useita variaatioita eri puolilta Suomea.

- Ennen siihen ei kylläkään liittynyt ajatusta romanttisesta rakkaudesta modernissa mielessä, vaan taustalla oli ajatus toimeentulon turvaamisesta ja suvun jatkamisesta. Nuoret naiset ja miehet tietysti toivoivat mieluista puolisoa: kilttiä, kunnollista ja sellaista, jonka kanssa yhteiselämä sujuisi.

Juhannus on ollut vanhastaan kukkien ja tuoreiden lehvien juhla, siksi myös taiat liittyivät vahvasti luontoon. Nykyäänkin taloa ja pihaa koristellaan aattona juhannuspuilla, lehdillä, oksilla ja kukilla. Ennen koristelulla oli tärkeä maaginen merkitys, niillä varmistettiin karjaonnea ja esimerkiksi lattioiden runsaalla lehdityksellä taattiin hyvä rehuvuosi.

Vaikka sananjalka ei kuki koskaan, uskomusten mukaan juhannusyönä saattaa nähdä senkin tapahtuvan. Jos joku onnistuu saamaan haltuunsa sananjalan kukan siemenen, hän saa erityisiä taikavoimia, kuten taidon muuttua näkymättömäksi. Uskomus oli niin voimakas, että vuonna 1612 Ferraran yleisessä kirkolliskokouksessa katolinen kirkko kielsi sanajalan siementen keruun juhannusyönä."

Teksti: Lauri Levola/Turun sanomat 

Suomalaiset juhlivat kaikkia juhlapäiviään jo niiden aattoina. Siksi Juhannusaattokin on monelle juhlavampi päivä kuin vaikkapa Juhannuspäivä. 

Tietenkin olisi mukavaa jos Juhannuksen sijaintiin ei koskettaisi allakantekijöiden taholta, jotka siirtelevät juhlapäiviä siksi, etteivät suomalaiset vaan saisi liikaa vapaapäiviä keskelle viikkoa... 

 23.6. Aaton päivä voisi aina olla Juhannusaatto, (josta yhteydestä se on varmaankin nimityksensäkin joskus muinoin saanut) ja Juhannuspäivä saisi aina sijaita 24.s kesäkuuta, Jussin päivänä.

Taas on aika auringon

Kun taas on aika auringon, niin uskon, siinä taikaa on.
Mä sulle taitan kukkasen, kun vastaan riennät nauraen.
Ja tanssipaikan suuntaan päin näin lähdetään me käsikkäin.
Sun naurus tarttuu ihmisiin, ja uskon jälleen haaveisiin.

Ihmisten mielet lannistaa talvella pakkassää.
Reippaankin miehen astuntaa huopanen hiljentää.
Tuntuu kuin vuotta kymmenen jatkunut talvi ois.
Nähdessäs vihdoin peipposen heität taas turkin pois.

Juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee.
Loisteessa öisen auringon yksin en taikaa tee.
Kokkoihin liekit leimahtaa, samoin myös sydämiin.
Monikin kenties ehdottaa toiselle: ”Eikös niin?”

Kun taas on aika auringon,… 

suom. san. Jukka Virtanen 
sov: Jaakko Salo 
esittänyt mm: Reijo Salminen

19.6 on muuten myös sellainen kuin Varvastossupäivä...

20.6. On Päivänvalon arvostuspäivä 
& Juhannuspäivä 

Minä toivon Sinulle
onnellista Juhannusta!

 

Sunnuntaina, 21.6. on 

Kesäpäivänseisaus
sekä Musiikin päivä. 

Hyvää Juhannusta!

✿•*¨`*• Kesä •*¨`*•✿

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. 

Juhannus on Suomessakin ollut muinaisuskontoon liittyvä Ukon juhla,  sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 
 
Juhannuskokkojen poltto on alunperin tapahtunut pahoja henkien karkotuksena. Niitä poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
  Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.
 

Juhannustaiat

 Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri, katsomalla  keskiyöllä lähteeseen. 

Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vihdalla. 

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 

 

 Juhannuskoivu

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. 
 

Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.  
 
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla. 
 
 Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa. 

Suomessa juhannus on yöttömän yön juhlaa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. 
 Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.  



Lähde: Wikipedia 


*****************************

Toivottavasti sinun 
juhannuksenvietto-
paikkakunnallasi 
on kiva sää oleskella ulkosalla. 

Juhlavaa Juhannusta!

Tänään onkin sitten vihdoin Mittumaari, taikayö eli juhannusaatto. 

Koko alkukesän tätä päivää 
niin palavasti odotellaan... 

Juhannus on erityisesti järven rannalla ihanaa. 

Jos sinulla ei ole omaa mökkiä, eikä kukaan kutsu sinua mökilleen
voit myös ehkä vuokrata sellaisen, 
mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa 
suuresta kysynnästä johtuen. 

Luonnonhelmassa voi ymmärtää
miten ihmeellinen aika juhannus 
meille suomalaisille on aina ollut. 

Juhannustaikoja on mm täällä ja täällä. 

 Joillekin tämä on ihan tavallinen kesäviikonloppu, 
ilman kummempaa hössötystä tai juhlaa. 

Mutta hei, jos aiot juhlia kesämökillä, 

vilkaise tätä 
Hyvien naapurisuhteiden julistusta.

PS:

Tänään on myös 

Vie koirasi työpaikallesi -päivä,

sekä Sipulirengaspäivä.

Juhannuksen ruusuja

 Monille tämä on se perinteinen juhannusruusu, 

valkoinen ja ihanasti tuoksuva! 

Rosa pimpinellifolia "Plena". 

Viaton valkoinen 

mutta NIIN piikkinen!

Tässä oman pihan juhannusruusu joka

vasta alkoi kukkia. Sen ruusuja ehkä on siis

jäljellä myös suven juhlassa. 

Suvesta puheen ollen, olisiko tämä suviruusu? 

Kummankaan kuvaamani vaaleanpunaisen juhannusruusun
lajike ei ole tiedossa, mutta ihania ne ovat! 

Tämä kaunotar kasvaa Mamani kesäpaikan puutarhassa. 

Suloisuudestaan huolimatta se ei juuri tuoksu. 

Silmänruokaa siinä on sitäkin enemmän.

Tämä vaaleanpunainen juhannusruusu kasvaa naapurustossani.

Se muistuttaa valkoista juhannusruusua kovin, ainoastaan värinsä
on hempeän vaaleanpunainen ja pensas on hyvin
iäkäs. Leviää helposti juuriversoista. 

Meidänkin pihallamme on tämän naapurustoruusun poikanen, 

jonka tosin rusakot söivät viime talvena mutta sieltä se ihanuus 

kasvaa jälleen esiin.
Ensi talveksi pitää muistaa verkottaa myös ruusut. Ihmeellistä
että jokin eläin voi pistellä (sananmukaisesti) poskeensa 

jotain niin piikkistä! 

Valamonruusutkin aloittelevat pihassa 

jo kukintaansa, mutta niistä lisää 

toisen kerran. 

Keskitytään nyt ensin näihin ihanuuksiin
ja juhannustaikaan. 

Hassuissa teemapäivissä on vuorossa
20.6.2016 Päivänvalon arvostuksen päivä.