– Ärsytyskynnykseni laskee.
– Alttius uusille loukkauksille kasvaa.
– Loukkaan muita entistä alttiimmin ja kärkkäämmin.
– Olen pisteliäs ja teräväkielinen.
– Negatiivisuus ja tyytymättömyys lisääntyvät.
– Ystävät ottavat minuun etäisyyttä.
– Otan itsekin etäisyyttä ystäviini.
– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne kasvaa.
– Koen itseni hylätyksi.
– Voimani vähenevät.
– Ilo vähenee, negatiivisuus kasvaa.
– Saatan tehdä jotain arvojeni vastaista.
– Asia pyörii mielessä yötä päivää, eikä unohdu.
– Ruumis ja mieli saattavat sairastua.
– Katkeruuden myrkky voimistuu.
– Saastutan muutkin ihmiset katkeruudellani.
– En ole vapaa.
– Tiedostan ja myönnän itselleni loukkaantuneeni
– tapahtui tämä äskettäin tai jo kauan aikaa sitten.
– Ymmärrän tulleeni väärin kohdelluksi, vaikka luulin olleeni itse syyllinen.
– Ymmärrän, ettei minua saa kohdella miten tahansa.
– Uskallan muistaa vanhoja vääryyksiä, jotka olin unohtanut tai yritin unohtaa.
– Uskallan analysoida, mitä oikeasti tapahtui.
– Yritän selvittää mahdolliset väärinkäsitykseni.
– Uskallan puhua, kysyä ja toimia, jos se on tarpeen.
– Uskallan tuntea riittävästi.
– Annan tilaa pettymykselle, kivulle, vihalle, surulle.
Seuraavaksi
on valinnan teko:
haluatko jatkaa katkeruuden tiellä vai uskallatko
kääntää
kelkkasi ja antaa anteeksi? Muista, ettei koskaan ole liian
myöhäistä antaa anteeksi.
