Inisijälauma oven takana

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein nimellä sääsket tai itikat. Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka yksi heimo ovat hyttyset.

Hyttysiä on tunnistettu noin 3700 eri lajia. Näistä noin kuusi prosenttia imee verta ihmisistä ja näistä edelleen puolet levittää ihmisille vaarallisia tauteja.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1 000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, vaan se liikkuu kiemurtelemalla takaruumistaan. Toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputken kautta. Toukka käy läpi täydellisen muodonmuutoksen ja kehittyy hyttyseksi 2–3 viikossa. Muodonmuutoksen nopeus riippuu veden lämpötilasta. 

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti. Lisäksi hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa. 

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Myös naaras juo ravinnokseen kukkien mettä. Naaraat imevät verta, koska hedelmöittyneet munat tarvitsevat proteiineja kehittyäkseen. Vain harvat hyttyslajit keräävät toukkana tarpeeksi ravintoa lisääntyäkseen ilman veriateriaa. 

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää 

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian, levittäjinä. Noin kolme prosenttia 3 700:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja. Maailmanlaajuisesti merkittäviin hyttysen levittämiin sairauksiin kuuluvat malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, lymfaattinen filariaasi, chikungunya, zika, Japanin aivotulehdus ja Länsi-Niilin virus. 

Hyttyset tappavat ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet: yli 725 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tartuntatauteihin. Suomessa hyttyset levittävät pogostantautia, Inkoon tautia, Chatangavirusa sekä jänisruttoa. /Wikipedia

 

*****

Ja samaan pisteliääseen laumaan
ovat liittyneet myös paarmat!
- Nyt jo!

Yleensä ne mieliharmit ovat saapuneet
vasta heinäkuussa!
 

Ja voit uskoa, että jos jo hyttysen purema aiheuttaa paukaman,
millaisen paukaman paarman puraisu aiheuttaakaan!

 

 

Opaskoirapäivää ynnä muuta

 Nyt on

Kansainvälinen opaskoirapäivä. 

Opaskoira toimii apuna ja tukena sokeille tai vaikeasti heikkonäköisille. Koira on hyvä apuväline liikkumiseen, sillä koira pysyy opitulla reitillä, näkee vastaantulevat mahdolliset esteet ja kiertää ne. 

Opaskoira näyttää paikalleen pysähtymällä kadunreunat ja muut ylityspaikat liikenneväylissä ja myös sellaiset esteet, joita ei turvallisesti voi kiertää. Opaskoirankäyttäjä pystyy liikkumaan koiransa avulla itsenäisesti. Silloin kun opaskoira ei toimi oppaana, se on tavallinen perhekoira. Koiralla on myös tärkeä sosiaalinen merkitys käyttäjälleen ja hänen perheelleen. 

Suomen lainsäädännössä on monessa kohdin annettu opaskoirille ja niiden käyttäjille erivapauksia. Liikuntavammaisen avustajakoiran tavoin opaskoiran kanssa saa mennä yleiselle uimarannalle, ravintoloihin, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille, kunnostetulle ladulle ja urheilukentälle, vaikka järjestyslaki sen muilta koirilta kieltääkin. Opaskoiran kanssa saa mennä myös terveydensuojeluasetuksen tarkoittamaan elintarvikehuoneistoon. Opaskoirasta ei tarvitse suorittaa koiraveroa. 

Tänään on myös Maailman malariapäivä, 
Itä kohtaa lännen -päivä,

Halaa putkimiestä -päivä, sekä

 Maailman kirjan päivä.  

Kävele hyvä mieli

Tänään alkaa Henkisen hyvinvoinnin viikko 
 jonka teemana on Hyvää mieltä kävelemällä! 

Henkisen hyvinvoinnin viikon teema yhdistää tänä vuonna fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin niin matalalla kynnyksellä kuin mahdollista. 25.4. – 1.5.2016 vietettävän viikon teema on Hyvää mieltä kävelemällä. Samalla liitto haastaa mielenterveysyhdistykset kisaan: katsotaan, saadaanko viikon aikana rikki 1000 kävelijän raja!

  

Kävely on edullinen liikuntamuoto, jota voi harrastaa missä ja milloin vain. Kävely vähentää stressiä sekä ahdistus- ja masennusoireita ja parantaa henkistä hyvinvointia. Säännöllinen kävely helpottaa nukahtamista, lieviä unihäiriöitä ja päiväväsymystä. Kävelystä hyötyy koko keho. 

Kävely on lähes loputtomiin sovellettava liikuntamuoto. Kulttuurikävelyllä voi tutustua paikallisiin nähtävyyksiin, luontokävelyillä nauttia luonnon rauhasta ja kokoukset voi välillä järjestää palaverikävelyinä. Uusia ideoita syntyy varmasti helpommin kuin neuvottelupöydän ääressä! Kävelylenkkiä voi tehostaa nappaamalla sauvat mukaan ja arkiliikuntaan saa lisää tehoa nousemalla portaat hissiajelun sijasta.

Samalla tänään on 
Vanhempien ja lasten toisistaan 
vieraantumisen tiedostamisen päivä.

Kuulostaa niin surulliselta 
ja sitä se kyllä onkin...

Nyt on myös Malariapäivä.
Malaria eli horkka on Plasmodium-suvun itiöeläinten aiheuttama loistauti. Taudin aiheuttava eliö leviää Anopheles-suvun hyttysten välityksellä. Loinen kulkeutuu hyttysen piston seurauksena ensin ihmisen maksaan, josta se siirtyy veren punasoluihin.

Maailman terveysjärjestön mukaan malaria kuuluu maailman pahimpiin terveysongelmiin. Tautiin sairastui vuonna 2015 järjestön mukaan arviolta 212 miljoonaa ihmistä ja heistä kuoli noin 429 000 henkeä.  Malariatapauksista noin 92 prosenttia esiintyi arvion mukaan WHO:n Afrikan toimialueella 10 % Kaakkois-Aasiassa ja 2% itäisen Välimeren toimialueella. Vuosina 2010–2015 malariatapausten määrä pieneni arvion mukaan 21 % ja kuolonuhrien määrä 29 %. Malaria aiheuttaa merkittävästi lapsikuolleisuutta, sillä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa menehtyneistä 70 prosenttia oli alle 5-vuotiaita lapsia.