Lumikuun heijasteita

Hei: 24.02.2024! 

 

Tänä yönä taivaalla köllöttää helmikuun täysikuu, 

Lumikuu, eli Full Snow Moon.  

- Toivon, ettei se enää ennusta paljoa lumisateita... 

❆❆❆❆❆❆❆ 

 

Kuu on mikrokuu, eli superkuun vastakohta ja  näyttää maasta katsottuna tavallista pienemmältä.

🌕

Hämmästynein katsein 

ja tyhjin silmin 

kuu taas taivaaltaan

meitä hiljaa tuijottaa 

- Una Reinman 

❆❆❆❆❆❆❆

Matin nimipäivä ja sen uskomukset
liittyvät myös tähän päivään

"Matti heittää kuuman kiven avantoon, koskeen tai kaivoon, eli uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille.

Päivä tunnetaan räystäissä roikkuvista jääpuikoista, »Matin parroista». Mitä pidemmät parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy. 

Päivästä on puhuttu myös
»Varis-Mattina». Nimitys kertoo varisten keväisin vilkastuvasta elämästä raakkumisesta. Myös metsäkana aloittaa näihin aikoihin laulunsa.

Matin keleistä pääteltiin koko kevään säätä. Suoja ennustaa varhaista kevättä. Jos pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä kevään aikana monta kertaa, mutta marjavuodesta tulee hyvä.

Kevään aikana tulossa oleva lumimäärä voidaan päätellä siitä, miten korkealta jänikset ovat tähän päivään mennessä jyrsineet pajun ja haavan versoja."

Anssi Alhonen /Taivaannaula

 

 

❆❆❆❆❆❆❆

 

 

Tänään on myös kansallinen hiihtopäivä

 

 

❆❆❆❆❆❆❆ 

Tänään on  

Viron itsenäisyyspäivä 

Viron lipun sininen väri kuvaa taivasta tai uskollisuutta ja lojaaliutta.

Musta kuvaa menneisyyden

synkkiä kärsimyksiä tai maata. 

Valkoinen kuvaa lunta tai toivoa.

💙🖤🤍 

❆❆❆❆❆❆❆ 

Tänään on myös ruotsinsuomalaisten päivä / ruotsinsuomalaisuuden päivä.

Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan. 

Suomen lipun sininen ja valkoinen väri kuvastavat sinitaivasta tai vesistöjä sekä (monille liiankin)  pitkän talven lumipeitettä. 

 

❆❆❆❆❆❆❆ 

Ja tänäänkin tietenkin:  

Pray for Ukraine 

Ukrainan lipun sininen väri edustaa taivasta ja vapautta, kun taas keltainen väri symboloi viljaa ja valoa. 

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Minkään maan itsenäisyys
ei ole itsestäänselvyys...

 Suomi oli Ruotsin vallan alaisena satoja vuosia 

 

"Ristiretkiä Suomeen tekivät ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset. Myös ortodoksinen Novgorod kävi ajalle tavanomaista sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. Hämäläiset, tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 lähes jatkuvasti sotaa Novgorodia ja Karjalan alueen itämerensuomalaisia kansoja, kuten vatjalaisia ja inkeroisia, vastaan. Nämä yhteenotot vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.

Ensimmäinen viite ruotsalaisten valtaan Suomessa on Pyhän Eerikin legenda, jonka mukaan kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät 1150-luvulla niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen.

Lyypekin kronikassa on vuoden 1266 kohdalla toteamus: ”Birger-herttua pakotti Suomen kuulumaan Ruotsiin”. Mahdollisesti samaa tapahtumaa käsittelee 1320-luvulla kirjoitettu Eerikinkronikka, joka kuvailee uplantilaisten sotaretkeä hämäläisiä vastaan. Kyseisen sotaretken on katsottu olleen mahdollisesti vuosina 1249–1250 tehty, niin sanottu toinen ristiretki Suomeen. Eerikinkronikan mukaan ristiretken seurauksena aloitettiin linnan rakentaminen Hämeeseen.

Ruotsalaiset aloittivat myös Suomen rannikon kolonisaation vaiheittain ristiretkien aikoihin Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta alkaen. Suomen rannikon asuttaminen kristityllä väellä oli keskeinen keino uskon levittämisessä. Näistä siirtolaisista ja heidän jälkeläisistää kehittyivät ajan saatossa suomenruotsalaiset. 

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja kirkon omistukseen. Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella. Yhteenottoja tulokkaiden ja suomalaisten välille syntyi myös viljelyoikeuksista. Ruotsin kielestä tuli aateliston ja ylemmän porvariston kieli ja myös pappien sekä oppineiden oli pakko käyttää sitä virkakielenään. (Pakkoruotsi eli ns toinen "kotimainen"kieli... eikä asiaa ole vieläkään muutettu!) 

Suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta.

Maiden koko yhteyden ajan suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla. Ruotsin kuninkaat kävivät Suomessa harvoin ja suomalaisia pidettiin alkukantaisempina kuin ruotsalaisia tai saksalaisia ja heidän kieltään alempiarvoisena. Esimerkiksi Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna piti suomalaisia 1600-luvulla elukoina..."

 

 

 Seuraavat satakunta vuotta  

 

 Venäjän ja Ruotsin välinen sota käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.

Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi.

 Suomi oli vuosina 1809–1917 Suomen suuriruhtinaskuntana,
joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.  

Triviaa: Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.

 

 

Viimeiset reilut sata vuotta 

 

 Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota
vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien.
Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla-
ja vapaapäivänä."  /wikipedia  

 

 

 

 

 

Tänään ajatuksissa 

on jotain sinistä 

jotain valkoista 

jotain lainattua 

jotain uutta 

ja jotakin vanhaa 

 

Se kaikki on pieni pala Suomea 

- Una Reinman