Suloisen hellyttäviä otuksia, jotka nimestään huolimatta eivät ole pandoja lainkaan, vaan ne ovat sukua pesukarhuille!
|
Kävimme katsomassa kissakarhuja Ähtärissä vuonna 2018 ja ne kyllä täysin veivät sydämeni!
Tässä nallukoista lisää juttua.
- Ja tässä.
Kultapanda (Ailurus fulgens) pikkupanda, punapanda, tulikettu tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji.
Kultapanda on vaarantunut, eli eliölaji, jolla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana!
Kultapandan ruumiin pituus on noin 50–64 senttimetriä ja hännän 28–50 senttimetriä. Tyypillinen paino on 3–6 kilogrammaa. Sen turkki on
tuuhea ja väritykseltään ruskea-musta, mutta naamassa on vaihteleva
määrä valkoista. Hännässä väritys vaihtelee jaksoittaisesti siten, että
hännässä näyttäisi olevan peräkkäin useita renkaita.
Kultapanda on hämäräajan eläin, se liikkuu pääosin aamuisin ja iltaisin
ja yöllä. Kultapandat elävät yksinään tai pareittain. Niillä on
reviireillään vakituiset lepo- ja nukkumispaikat, yleisimmin luolassa,
tiheässä oksistossa tai ontossa puussa.
Naaras synnyttää pesään 1–4 sokeaa poikasta. Ne avaavat silmänsä 7–9
päivän ikäisinä ja lähtevät pesästä 45 päivän kuluttua. Emo hoitaa
pentuja noin kahdeksan kuukauden ajan.
Kultapanda on erikoistunut käyttämään ravinnoksi bambua, ja sillä
onkin kaarevat ja terävät puoliksi sisäänvedettävät kynnet, joilla se
tarttuu lehtiin ja muuhun ravintoon sekä kiipeää puita. Isopandan lailla kultapandalla on ”valepeukalo”, joka on varsinaisesti ranneluun pidentymä.
Bambunversot sulavat kultapandan ruoansulatuskanavassa
bambunlehtiä paremmin; kesällä ja syksyllä bambuversot sulavat
parhaiten, keväällä kohtalaisesti ja talvella heikoimmin. Tämä vaihtelu
on yhteydessä bambun ravintokoostumukseen.
Ne syövät myös
ruohoa, juuria, jäkäliä, hedelmiä, kasviksia, hyönteisiä sekä
linnunmunia ja -poikasia.
Laji on uhanalainen
Kultapandaa uhkaavat ensisijaisesti salametsästys, pyydystäminen henkiin
jätettynä, sekä metsien häviäminen,
mikä johtaa elinympäristön katoamiseen ja pirstoutumiseen.
Kultapanda kuuluu CITES-sopimuksen ensimmäisen liitteen eläinlistaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto
on luokitellut kultapandan vaarantuneeksi lajiksi vuodesta 2008. Arviot koko maailman kultapandapopulaatiosta vaihtelevat alle 2 500 yksilöstä noin 16 000–20 000 yksilöön.
Kultapandaa näkee
yleisesti maailman eläintarhoissa. Vuoteen 1992 mennessä vankeudessa oli
syntynyt kultapandoja yli 300, ja ympäri maailman 85 eri eläintarhassa
eli yli 300 kultapandaa. Kansainvälisen rekisterikirjan mukaan vuonna
2006 maailmassa oli yli 800 kultapandaa eri eläintarhoissa ja
puistoissa.
Suomessa on kultapandoja Korkeasaaren sekä Ähtärin eläintarhoissa. /Wikipedia
Ps: Muita vaarantuneita lajeja ovat esimerkiksi leijona, jääkarhu, valkohai, kalliosuomusammal, fossa ja byrnesinpussihiiri.
Tänään on jälleen
Kansainvälinen punapandapäivä
Vaikka ehdottomasti tuo panda-nimitys pitäisi poistaa tältä pesukarhujen heimoon kuuluvalta nallelta!
