Ajelupäivä

Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu. Iloiset rekiretket tehtiin ennen joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan hevoskyydillä kylänraitteja. 

Myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä liikkui eri puolilla kyliä. Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät "sylin tapaninlankaa". Tytöt antoivat mieluisille pojille pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän. Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa ja näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä. 

 Tapaninpäivä oli entisaikaan myös suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana^. 

Aamuvarhaisella käytiin Tapanina laittamassa naapurin sauna 
lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi. 

Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa, 
ja tapaninajelut tehdään nyt autolla.

Tänään on myös Kiitoslappujen päivä.

Joulu smurffimaassa soi vieläkin... 

Pienet häät ja lemmenlukkoja Keilajoella

Small weddings and a lot of love lock

Pari viikkoa sitten olimme viikonlopun pohjois-Virossa. 

Tässä kuvia & tunnelmia reissulta 

ja lisää saatte myöhemmin.

Keilan vesiputous sijaitsee Viron Harjumaalla, 

Keilan kunnassa, Keila-Joan kylässä, Keilan joella. 
Putous on 6 metriä korkea ja kymmeniä metrejä leveä. 

Sitä suurempia ovat vain Narvan ja Jägalan vesiputoukset. 

Keilan putouksella on käytössä oleva vesivoimalaitos. 

Alajuoksu putoukseen asti on tärkeä lohen ja taimenen kutupaikka. 

Joen rannalla sijaitsee uusgoottilainen Keila-Joan kartano joka on valmistunut v 1833. 

Kartanossa on käynyt lukemattomia korkeaarvoisia vieraita. Avajaisiin osallistui itse keisari  

Nikolai I. ja legendan mukaan juuri silloin Aleksei Lvov esitti Venäjän keisarikunnan 

Jumala, suojele tsaaria-hymnin Nikolai I:lle ensimmäisen kerran. 

1940-luvun alkupuolella Keila-Joan kartano oli saksalaisten vakoilukouluna. 

Neuvostoliiton aikana kartanossa sijaitsi puna-armeijan sotilasyksikkö. 

Vuosia sitten kartanon osti tallinnalainen liikemies Andrei Dvorjaninov, jonka sukunimi 

tarkoittaa sattumalta”aatelista”. Nykyään kartanossa on museo. Museona toimivat kartanon 

kellari ja osa ensimmäisestä kerroksesta, yläkerta on sisustettu sviiteiksi. 

Kartanossa järjestetään konsertteja ja taidenäyttelyjä. 

Seuraavaksi kuvia kartanon puistosta, jonka puusto on eksoottinen virolaisessakin 

mittakaavassa. Ihmetellä voi muun muassa saksanpähkinäpuita ja tuohituomia. 

Toukokuussa voi metsissä nähdä vehmaana kasvavaa karhunlaukkaa ja keväinen

lintujen laulukonsertti on varhain aamulla vertaansa vailla. Lähes 80 hehtaarin 

suuruiseen puistoon on helpointa tutustua kolmen kilometrin pituisella luontopolulla.  

Puistosta vie tie joenrantaa pitkin kahden riippusillan yli putoukselle. 

Puistoa  syysasussaan.

Keilajoen maastoa hyisessä syystuulessa. 

Tässä se ensimmäinen riippusilta puistosta putouksille päin. 

Mitä näimmekään, toisen riippusillan alkupäässä oli 

hääpari vihittävänä.

Miten suloiset pienet häät!

Kaunis morsian toisella riippusillalla, 

josta kuului kävellessä kauhea metallin kirskunta 

sillan heiluessa kannakkeissaan.

Hillityn kauniisti koristeltu komea limusiini odotti hääseuruetta.

Siltojen välillä sijaitsee Mati Karminin sydänveistos, johon hääparit ovat 

kiinnittäneet lemmenlukkojaan. Ihan varmasti oman lukkonsa tämä hääparikin 

siihen kiinnitti, mutta emme me erityisesti seurailleet heidän puuhiaan, 

vaan kuvasimme kaikkea muuta mahdollista. 

Kun hääpari lähti pois, 

menin kuvaamaan taideteosta lemmenlukkoineen.

Lemmenlukko tai rakkauslukko on riippulukko, joka kiinnitetään sillan kaiteeseen 

symboloimaan rakkauden kestävyyttä. Lemmenlukko on etenkin Keski-Euroopassa 

suosittu tapa. Lukkoon kaiverretaan parin nimet tai nimikirjaimet ja vuosiluku, 

minkä jälkeen lukko käydään ripustamassa sillan kaiteeseen. 

Kun lukko on lukittu, pari heittää avaimen veteen.

Söpö pinkki lukko.

Osa lemmenlukoista oli 

koskettavasti itse kaiverrettuja ja osassa

näkyi ammattikaivertajan kädenjälkeä.

Toivottavasti nuo kaikki liitot kestävät.

Lemmenlukon perinne juontaa juurensa Unkarista, 

jossa rakastavaiset alkoivat ripustaa riippulukkoja Pecsin 

kaupungin porttiin 1980-luvun alussa. 

Unkarista tapa on levinnyt ympäri Etelä-Eurooppaa ja Baltian maita. 

 Latvian Riiassa rakastavaisten sillalla lukkoja on satamäärin, siellä tuore vaimo 

käy heti vihkimisen jälkeen kiinnittämässä lukon lähipuistossa olevaan sillankaiteeseen. 

Tukholmassa lukkoja on Västerbron –nimisellä sillalla ja Lontoossa Towerin sillalla. 

Italiassa niitä näkee miltei joka sillalla. Firenzessä lukon laittamisesta Ponte Vecchio 

-siltaan saa 50 euron sakon. Japanissa eräs silta romahti lemmenlukkojen painosta. 

Turussa lemmenlukkoja on Teatterisillalla ja Tuomiokirkkosillalla. 

Helsingissä lukkoja on rakennusviraston tietojen mukaan tällä hetkellä eniten

Vanhankaupunginkosken ylittävällä pienellä kävelysillalla. 

Tampereella ensimmäinen Tammerkosken lemmenlukko kiinnitettiin 

Kehräsaaren siltaan. Lisäksi lukkoja on kiinnitetty Patosiltaan ja Laukonsiltaan. 

Kouvolassa lemmenlukkoja näkee Repoveden kansallispuistossa Valkealassa, 

jossa lukkoja roikkuu Lapinsalmen riippusillan kaiteissa. 

Kajaanissa lukkoja löytyy ripustettuna Linnansiltaan. 

Oulussa Patosillalle johtavien portaiden kaiteeseen kiinnitettynä.

Hämeenlinnasta lukkoja löytyy linnan läheiseltä rautatiesillalta. 

Missä sinun lemmenlukkosi riippuu? 

Muistithan heittää avaimen pois, 

sillä jos säilyttää avaimen
tai avaa lukon
niin koko liitto raukeaa... 

 Suomestakin voi ostaa lemmenlukkoja nimikaiverruksilla. 

Kuulemma... =) 

Tekstilainaukset: Visit Estonia 

http://balticguide.ee/fi/salasanana-vesiputous/

http://balticguide.ee/fi/kartano-putouksen-partaalla/  

http://karmin.ee/ portfolio

Wikipedia 

Käytä hääpukuasi -päivä

•♥•.¸¸.•♥•.¸.¸.•♥•

Olisikohan minunkin pitänyt hankkia 
itselleni oikea hääpuku
ja pitää sitä tänään, 
kun viime kesän häissä sellaista ei ollut?

•♥•.¸¸.•♥•.¸.¸.•♥• 

Tänään olisin voinut 
hääpuku päälläni vaeltaa 
pitkin taloa ja pihaa, 

laahus lunta laahaten 
kuin kalpea talviprinsessa.

...Ja syödä illalla Hanin kanssa jotain herkkuiltapalaa
kynttilän valaistessa pöytää ja minun säihkyvää tiaraani, 

valaisten huntuani joka tietenkin olisi kuulunut hääpukuun, 

kiharaisen kampauksen kera... ;) 

o

Miksi huomasinkin tämän hassun, Suomessa lanseeratun
Käytä hääpukuasi -teemapäivän vasta muutama päivä sitten, 

ihan liian myöhään, jotta mitään pukua olisin saanut aikaiseksi!? ;P

Ajatuksena teemapäivälle on se, että on sääli ettei pukua käytetä
enempää kuin sen yhden kerran, kun ja jos sellainen on suurella
rahalla häihin hankittu... 

Alkuperäisen idean kehitelleen Emilia Heinosen mukaan
tätä päivää voivat myös viettää muutkin kuin naimisissa olevat. 
Mm eronneet voivat juhlistaa vapauttaan, ja häistä haaveilevat
voivat kokeilla hääpuvun kera omaa prinsessäpäiväänsä,
tai pitää vaikka vain hääkenkiä, häälaukkua, huntua jne.
Lisätietoa teemapäivän omilta fb-sivuilta. =)

•♥•.¸¸.•♥•.¸.¸.•♥•

Kuvissa on omatekoinen Talviprinsessakakku,
joka tehtiin parisen viikkoa sitten Satusen kanssa, 

kun Muruset (tai osa heistä)
olivat juhlistamassa tämän uuden vuoden alkua.

Kakkua nautiskeltiin sitten autoajelun jälkeen
Maman luona, ihanassa joulumaailmassa. 

Talviprinsessakakun kauniit koristeruusut
ovat ihania Miihkali-pojan aikaansaamia 3D-teoksia. 

Ne voi pestä ja käyttää uudelleen ja uudelleen...

•♥•.¸¸.•♥•.¸.¸.•♥•

Unan ja Laten pienet häät

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Me päätimme virallistaa yhdessäolomme 
ja kipaisimme Laten kanssa maistraatissa 11.7. 2014. 

Vain muutamat Muruset olivat läsnä kun meidät
julistettiin mieheksi ja vaimoksi. 

Hämärässä hiljaisessa huoneessa
 naistuomari kysyi sen kuuluisan kysymyksen,
- Tahdotko sinä Late tämän Unan aviopuolisoksesi? 
Kun Hani vastasi reippaalla, kuuluvalla äänellään "- Tahdon"
minulle tuli yhtäkkiä tosi herkkä fiilis.
Tämä olisi nyt ihan totta.
Tuo mies tuossa vieressäni oikeasti rakastaa
minua niin uskomattoman paljon,

että tahtoo juuri minut vaimokseen!

Mietin kuumeisesti, 
miten pystyisin itse sanomaan 
saman sanan,
koska kurkussa tuntui olevan 
valtaisa karhea pala,
joka ei nieleskelemälläkään 
kadonnut minnekään. 

Sain kuitenkin jotenkin sanottua oman vastaukseni, 
sillä tahdoinhan niin minäkin 

ja Late pujotti kauniin vihkisormuksen sormeeni, 

remonteissa kuluneen kihlasormuksen rinnalle.

Olin kyllä luullut ettei lasten isävainaan
sormeeni pujottamien ja jo ammoin
poislaitettujen sormusten tilalle
koskaan uusia tulisi, mutta niin vaan tuli.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 

Ihanasti naistuomari tokaisi seuraavaksi Latelle: 

"Nyt voit suudella morsiantasi" 

ihan kuin amerikkalaisissa elokuvissa! 

No, äkkiä sit pussattiin,

ja tuomarille
oli tulossa jo toinen pari vihittäviksi,
ja me, kaksi lapsistani,
ja muutama muu nuori,
poistuimme takavasemmalle.

Uskomattoman ihana juttu.
Me ollaan nyt me. 
Vaikka olemme olleet yhdessä 
vuodesta 2001, on tämä silti erilaista.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Hääkimpun (Ylin kuva) olin edellisenä päivänä tilannut Pekosen kukasta.

Soma kimppu sopi tilaamaani pitsiseen 

vanhanroosan väriseen mekkoon ja toisesta nettikaupasta
löysin mekkoon sopivat avokkaat.  

 

Aluksi olin ajatellut ottaa kimpuksi 
 pihaltamme kauniita pionejani, 
mutta ne eivät olisi kestäneet hellepäivänä, 
-varsinkaan kimpun heittoa.

✿

Vihkisormus oli juuri edellisenä päivänä hankittu.
Late haki sen vihkipäivänä kaiverrettuna,
samaan aikaan kun itse noudin kimppuani.

Siihen asti olin ollut tyytyväisenä menossa naimisiin
Laten patinoituneella luokkasormuksella!

- Ajattelin ettei meillä olisi varaa mitään sormuksia ostella,
mutta tuo raksu halusi kuitenkin ostaa
minulle ihan oikean sormuksen.  ♥

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Kerroinkin muuten häistämme
blogissa jo aiemmin.

Se oli se puistopicnic, 
josta lisää kuvia täällä.

 Nunnukka-tytär on oiva juhlasuunnittelija 
ja hän oli ideoinut kaiken, pitäen 
salaisuutena loppuun asti meiltäkin, 

mm minne mennään juhlimaan
näitä pieniä häitä, 
maistraatista päästyämme. 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Kampauksen hintaa olin kyllä kysellyt etukäteen kampaamoista
(en ole kampaamossa käynyt kahdeksaan vuoteen)
mutta hintansa olivat yhä liikaa tälle köyhälle runoilijalle,
etten mennyt sinne nytkään vaan väänsin itse hiukset ihan
tavalliselle arkisykerölle jonka tuulenpuuskat kiskoivat

sitten pinneistä pois...

Koska picnic-tyyliin ruuat sijaitsivat
pöytäliinojen päällä nurmikolla, 

oli hääkakun leikkaaminen
hassusti hiukan haastavampaa kuin tavallisesti... =)

Nunnukka oli leiponut meille
 täyteläisen mehukkaan
suklaakakun hääkakuksi, 
yms, yms... ♥

Kiitos Pikkurakas! 

 

Nunnukan ideoiman 
ihanan hääkutsun logon kaltainen  
L♥U-koriste ilahdutti meitä 
hääkakunkin päällä. 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Nunnukka-tytär myös nappasi 
vikkelimpänä tuon heittämäni hääkimpun,
niistä kolmesta neidosta jotka 
kanssamme pieniä häitä viettivät.

✿
 

Kiitos unohtumattoman kivasta päivästä
kaikille paikallaolleille Murusille.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Ajelimme häistämme kotiin ehtien vielä kotimatkalla Lidlistä
ostamaan rasiallisen mansikoita ja herkistyin ostamaan päivän
muistoksi poisheittämäni kimpun tilalle uusia ruusuja.

Joimme myöhemmin kotisohvalla kahdestaan
jääkaappikylmää kuoharia,
söimme mansikoita ja 

katsoimme telkusta jännää leffaa.

Semmoinen hääpäivä. =) 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Mm nämä kahvikupit saimme lahjaksi hääpäivänä.


♥♥

Jo ennen heinäkuista hääpäivää tiesimme pitävämme toiset juhlat ystäville ja sukulaisille 

myöhemmin syksyllä, naamioiden sen juhlan"Tupareiksi"

todella myöhästyneiksi sellaisiksi,  
siksi, ettei kukaan köyhtyisi 
 häälahjojen takia meidän vuoksemme.


Koetimme pitää asiantilan salaisuutena ja minä otin 
sormuksenkin kiltisti pois kun menimme kylään 
jonnekin, jne...  

Kuitenkin ihmeellisesti ja sydämeenkäyvästi, 
muutamat asian oikean laidan sattumalta tienneet 
tai arvanneet halusivat antaa/lähettää meille häälahjan 
ja kaikkea tarpeellista, mm tuparijuhlien valmisteluun... ♥


Kiitos meiltä molemmilta 
teille ihan kaikille!  
♥

Omatekoisia "Tupari" kutsukortteja, 
joista kaikki kyllä varmasti aavistivat... =) 

(Tai ei kyllä aavistaneet, muutama vain...)

Olen säästänyt jemma-nimisessä piilossa
Lambin Rakkausruno paperirullia 
- joissa on omia runopätkiäkin joukossa -
ja ne ovat tupareissa sitten käytössä. 👄 

.•♥•.¸¸. •✿• .¸¸.•♥•. 

Tässä linkki tupareihin, 

eli jatkoa pieniin häihin.  

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Puistopicnic

...eli pienet häät!

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 

 Viime viikolla vietimme hauskan iltapäivän Lahdessa, 

Launeen perhepuistossa 

picnicin parissa.

Kattaus oli kaunis!

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Suolaiseksi oli juustosipulipiirakkaa 

jonka oli kokannut tyttäremme Nunnukka, 

joka toimi kokkauksen lisäksi koko 
picnicin ideoijana ja nikkarina. 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Vaniljaista jääteetä tai kuumaa kahvia. 

Hellepäivänä oli helppo valita. 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 

 Lisää virvokkeita ja kotiinviemisiä.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

 Pikku purtavaa sekä suolaista että makeaa.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Metsämansikkalimonadi oli specialnamia,
sopi hyvin päivän teemaan...

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Suloinen Nunnukka, jonka ansiota koko 

hauska iltapäivä oli, puhaltelee
tässä saippuakuplia.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Lisäksi meillä oli kisailuja keskenämme
ja kaikenlaista muutakin toimintaa
kauniissa kesäpäivässä...

♥

Oli kyllä muitakin osallistujia tulossa 

mutta helle oli liian uuvuttava eräille,
ja joillakin oli työesteitä... 

Kuvassa Nunnukka
ja lapsuudenystävänsä Eve.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Oli niin kuuma, että
ilmapallotkin poksahtelivat itsekseen. 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 

Kiitos kaikille.
Oli huisin kiva päivä. 

Näin jälkikäteen saanen 
jo kertoa että ennen picniciä 
piipahdimme Lahden 
maistraatissa ja nämä 
olivat meidän pienet 
hääjuhlamme. ♥ 

Kiitos paikalla ollelle rakkaille 
ja niillekin jotka eivät paikalle 
nyt päässeet. 
Pidetään toiset juhlat 
tuparien merkeissä...!  

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Rakkautta oli...

...

¸.•♥•.¸

...viime viikonloppuna
pääsin ensimmäistä kertaa ikinä
koko 8 vuoden seurustelun jälkeen
tanssimaan yhdessä rakkaansa kanssa.

Näköjään rutistin häntä kovasti
ja pahasti peukalosta.


Mutta katsokaa, 
en pureskele enää kynsiäni... =) 

Juhlasta aiemmin: Kesähäissä vieraana
...