Kasvuvoimaa, kieltä ja yksisarvisia

 

 

 

Ensimmäiset sinivuokot bongattu! 

#💜

#hepaticanobilis #hepatica  #anemonehepatica #sinivuokko #kevääntuoja #mökkipihalla

Olinko eka? 😁 

Huomisesta tiistaista 9.4.2024 alkaen

voit jälleen istuttaa uusia kasveja,

ottaa pistokkaita tai vaikka vaihtaa

vihdoin ne huonekasvien mullat

tai oikeammin isommat ruukut,

jne, aina tuonne 23.4. saakka.

 

 

 ∼♡∼

 🇫🇮

 

Huomenna liputetaan, koska vietetään suomen kielen, 

sekä Mikael Agricolan päivää. 

Olen kirjoittanut päivästä usein ennenkin, esim tuolla ja tuolla. 

 

 

 

∼♡∼

 

 

 

Voit lisäksi vaalia antiikkiesineitä,
#CherishAnAntiqueDay tai vaikkapa
viettää yksisarvispäivää, #UnicornDay

 

 ∼♡∼

 

PS: 

Muistakaa, että huhtikuussa pitääkin olla kylmää ja sataa lunta, että kesäkuukaudet olisivat sitten lämpimiä. 

Näin sanoo vanhan kansan allakka. =) 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Minkään maan itsenäisyys
ei ole itsestäänselvyys...

 Suomi oli Ruotsin vallan alaisena satoja vuosia 

 

"Ristiretkiä Suomeen tekivät ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset. Myös ortodoksinen Novgorod kävi ajalle tavanomaista sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. Hämäläiset, tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 lähes jatkuvasti sotaa Novgorodia ja Karjalan alueen itämerensuomalaisia kansoja, kuten vatjalaisia ja inkeroisia, vastaan. Nämä yhteenotot vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.

Ensimmäinen viite ruotsalaisten valtaan Suomessa on Pyhän Eerikin legenda, jonka mukaan kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät 1150-luvulla niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen.

Lyypekin kronikassa on vuoden 1266 kohdalla toteamus: ”Birger-herttua pakotti Suomen kuulumaan Ruotsiin”. Mahdollisesti samaa tapahtumaa käsittelee 1320-luvulla kirjoitettu Eerikinkronikka, joka kuvailee uplantilaisten sotaretkeä hämäläisiä vastaan. Kyseisen sotaretken on katsottu olleen mahdollisesti vuosina 1249–1250 tehty, niin sanottu toinen ristiretki Suomeen. Eerikinkronikan mukaan ristiretken seurauksena aloitettiin linnan rakentaminen Hämeeseen.

Ruotsalaiset aloittivat myös Suomen rannikon kolonisaation vaiheittain ristiretkien aikoihin Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta alkaen. Suomen rannikon asuttaminen kristityllä väellä oli keskeinen keino uskon levittämisessä. Näistä siirtolaisista ja heidän jälkeläisistää kehittyivät ajan saatossa suomenruotsalaiset. 

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja kirkon omistukseen. Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella. Yhteenottoja tulokkaiden ja suomalaisten välille syntyi myös viljelyoikeuksista. Ruotsin kielestä tuli aateliston ja ylemmän porvariston kieli ja myös pappien sekä oppineiden oli pakko käyttää sitä virkakielenään. (Pakkoruotsi eli ns toinen "kotimainen"kieli... eikä asiaa ole vieläkään muutettu!) 

Suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta.

Maiden koko yhteyden ajan suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla. Ruotsin kuninkaat kävivät Suomessa harvoin ja suomalaisia pidettiin alkukantaisempina kuin ruotsalaisia tai saksalaisia ja heidän kieltään alempiarvoisena. Esimerkiksi Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna piti suomalaisia 1600-luvulla elukoina..."

 

 

 Seuraavat satakunta vuotta  

 

 Venäjän ja Ruotsin välinen sota käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.

Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi.

 Suomi oli vuosina 1809–1917 Suomen suuriruhtinaskuntana,
joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.  

Triviaa: Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.

 

 

Viimeiset reilut sata vuotta 

 

 Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota
vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien.
Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla-
ja vapaapäivänä."  /wikipedia  

 

 

 

 

 

Tänään ajatuksissa 

on jotain sinistä 

jotain valkoista 

jotain lainattua 

jotain uutta 

ja jotakin vanhaa 

 

Se kaikki on pieni pala Suomea 

- Una Reinman

 

 

Yksisarvisia ja suomen kieltä

 

 

 

 

 

Mikä mytologinen olento olisi vuosisatojen ajan ollut rakastetumpi
kuin yksisarvinen, puhtauden ja lumouksen symboli.
Yksisarvisia rakastavat sekä lapset että aikuiset, ja ne ovat
olennainen osa monia satuja ja legendoja.

Yksisarviset ovat esiintyneet kirjallisissa teoksissa jo tuhansia vuosia. 

Yksisarviset mainittiin jo antiikin Kreikassa.

Keskiajalla yksisarvisen kuva perustui suurelta osin raamatun kohtiin, joiden uskottiin puhuvan näistä eläimistä, ja yksisarviset alettiin pikkuhiljaa nähdä voiman, puhtaimman rakkauden symbolina ja neitsytnaisten lemmikkeinä. 

Varsovan kansallismuseossa on jopa veistos neitsyt Mariasta, joka pitää yksisarvista sylissään ja taputtaa sitä.

 

Tänään onkin

 Yksisarvisten päivä 

#UnicornDay 

PS: 

Ihana esikoinen antoi minulle 

tämän ikioman yksisarvisen 

viimeksi meillä käydessään. 

💗💗💗 

*********************

Tänään on myös Mikael Agricolan päivä. 

Hänen syntymäpäiväänsä ei tunneta. 

Syntymäaika on ollut suurinpiirtein vuonna 1510, 

mutta hän kuoli 9. huhtikuuta 1557. 

 

 Agricolaa pidetään suomen kirjakielen 

ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. 

/Wikipedia 

Hänestä olen kirjoittanut aiemminkin 

mm tuolla.

 

Kuva Erkonpuistosta Lahdesta, Wikipedia  

 

 

 

 

Fibromyalgiaa, hoitajia ja suomalaisuutta

 

Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) aloitteesta. Päivä on myös Florence Nightingalen syntymäpäivä. 

Florence Nightingale (12.5.1820–13.8.1910) oli nykyaikaisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuva. Hän tuli tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen  Nightingale School of Nursing, jossa koulutetaan sairaanhoitajia. Vaikka Nightingale tunnetaan lähinnä sairaanhoitajana, hän oli myös pätevä tilastotieteilijä; hän teki Krimin sodan aikana kaavioita kuvaamaan kuolleisuutta sairaaloissa. 

Nightingalen merkitys sairaanhoitajien koulutuksen uudistajana ja hoitajien ammatillisen aseman kohottajana on suuri. Ammatti oli vielä 1800-luvun puolivälissä useimmissa maissa aliarvostettu. 

Nightingalen asema sairaanhoitajien hoidon tason kohottajana ja ammatillisen aseman vakiinnuttajana on kaikista uranuurtajista merkittävin. Hänen ajatuksensa muuttivat yhteiskuntaa ja erityisesti hoitotyötä. Nightingalen kokonaisvaltainen näkemys ihmisen sekä fyysisestä että psyykkisestä terveydestä oli aikaansa edellä, ja monet innostuivat hoitotyöstä hänen esimerkkinsä ja maineensa innoittamana.

Sairaanhoitajapäivän kunniaksi esille nostetaan ajankohtaisia sairaanhoitajan ammattiin ja hoitotyöhön liittyviä teemoja.

******************

Tänään on myös

 Maailman fibromyalgiapäivä. 

 💜 

#NationalFibromyalgiaAwarenessDay 

Fibro vaikuttaa moneen asiaan... 

Fibrosta olen kirjoittanut täällä ennenkin. 

Sitä poden itsekin... 

Pukeudu sinäkin tänään 
purppuraan 
fibromyalgian vuoksi. 
   

***************

Tänään on myös J. V. Snellmanin päivä sekä suomalaisuuden päivä 

Janne eli  Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4. 7.1881) oli kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. 

Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860. Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon. Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana paperirahana. Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865 allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä. Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.

Snellmanin toinen kauaskantoinen saavutus koski kieli­politiikkaa. Snellmanin filosofian mukaisesti Suomen kansan kehitys kansakuntana oli mahdollista ainoastaan suomen kielen kautta. Snellmanin aikana ruotsi oli kuitenkin käytännössä Suomen ainoa virallisissa yhteyksissä ja kulttuurissa käytetty kieli. Senaatti osoitti vain vähän halua muuttaa tilannetta. Niinpä Snellman vetosi asiassa suoraan keisariin. Hän onnistui saamaan audienssin keisarin puheille tämän vieraillessa Hämeenlinnassa, ja 1.8.1863 keisari allekirjoitti kielisäädöksen, joka mahdollisti suomen käyttöönoton virallisissa yhteyksissä kahdenkymmenen vuoden siirtymäajalla. 

(Harmi, että ruotsin kieli jäi silti kummitukseksi ja pakoksi Suomeen... )

Tarvitsemme ehkä jonkun uuden suomalaismielisen, joka tekee maastamme itsenäisen?! Snellman aloitti, mutta kukaan ei ole vienyt tätä kielipolitiikkaa loppuun. 

 

Muista liputtaa tänään
ja ole ylpeä suomalaisuudestasi.

 

 

 

 

 

 

Lippu salkoon kauniin kielemme kunniaksi

 

 

Yleensä henkilön kunniaksi liputetaan tämän syntymäpäivänä, mutta tässä tapauksessa juhlitaankin Mikael Agricolan elämää hänen  kuolinpäivänään, koska hänen tarkka syntymäaikansa ei ole tiedossa. Juhlikaamme sitä, että hän on elänyt ja työtä yli 6000 vuotta vanhan kielemme vuoksi tehnyt! 

 

Tänään vietetään Mikael Agricolan,

sekä suomen kielen päivää.

 

Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, muun muassa kirjoittamalla ihan ensimmäisen Aapiskirjan, Abckirian, vuonna1543 ja suomentamalla Uuden testamentin, Se Wsi Testamenti, vuonna 1548. 

 

Agricola-leivos 

Pohja: 
200 g kaurakeksejä
90 g voita


Puolukkamousse: 
1 dl maitoa
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
3 kpl keltuaisia
3 kpl liivatetta
2,5 dl puolukkasurvosta
2 dl kermavaahtoa


Puolukkakiille: 
1 dl vettä
1 dl sokeria
1 rkl tärkkelyssiirappia/hunajaa
2,5 dl puolukkasurvosta
2 kpl liivatetta


Pohja: 
Jauha keksit ja sulatettu voi kauhalla 

tai tehosekoittimessa. Painele murut 

kakkumuotin pohjalle.


Mousse: 

 
Laita liivate likoamaan kylmään veteen. Kuumenna maito, 

kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuumaa seosta 

vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada keltuaisseos 

takaisin kattilaan ja kuumenna varovasti 82-asteiseksi 

(kunnes on vähän saostunut). Vältä seoksen keittämistä, 

muuten tulee siitä rakeinen. Kaada seos siivilän läpi toiseen 

astiaan. Lisää kuumaan seokseen valutetut liivatteet. 

Anna seoksen jäähtyä. Lisää siihen puolukkasurvos ja 

kääntele nuolijalla varovasti pehmeä kermavaahto moussen 

joukkoon. Kaada mousse kakkuvuokaan ja anna asettua 

jääkaapissa muutama tunti.


Kiille: 

 
Liota liivatteet kylmässä vedessä noin 20 min. Keitä vesi, 

sokeri ja tärkkelyssiirappi. Anna seoksen jäähtyä noin 

50-asteiseksi. Lisää valutettu liivate ja varmista, että se 

liukenee lämpimään nesteeseen. Lisää puolukkasurvos. 

Lisää kiille varovasti kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin 

hyytymään. Koristele punaherukoilla, puolukoilla tai karpaloilla.


Kuva ja ohje: Pipliaseura, joiden sivuilla myös vegaaninen ohje.

 

 

 

 

9. huhtikuuta on myös
Elias Lönnrotin päivä. 

 

Kansallisrunoilijamme syntymästä
on jo 217 vuotta!

Lönnrot kiinnostui opiskeluaikoinaan suomen kielestä ja suomalaisesta runoudesta. Hän tekikin useita runonkeräysmatkoja, joilla keräsi aineistoa runonlaulajilta. Näin Lönnrot kokosi runoista tuntemamme Kalevalan sekä Kantelettaren, joihin hän kirjoitti myös omia runojaan.

Lönnrot oli monitoimimies; lääkäri, suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja, suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja. 

Hän julkaisi terveys- ja tiedejulkaisuja 

ja toimi uransa aikana muun muassa Kajaanin piirilääkärinä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston toisena suomen kielen professorina.

 

 

PS: 

Muista nostaa tänään lippu salkoon kauniin kielemme kunniaksi! 

 ********

Uusi vuosi, uudet kujeet

Nyt alkaa Kansainvälinen alkuperäiskielien vuosi. 
Tämän maan alkuperäiskansaa ovat saamelaiset, 
joita asusti ennen mm Kouvolan paikkeilla. 

Nimi kouvola onkin jäänne alkuperäiskansan 
asutuksesta joka sittemmin työnnettiin ihan maan 
pohjoisosaan suokansan, eikä kun suomalaisten 
saapuessa maahan... =/ 

Onneksi saamelaisten kieliperimä elää 
ja voi hyvin! 
 Saamen kielen opiskelusta olemme nykyään 
kiinnostuneita jopa me lantalaisetkin. 

Ei sillä ole väliä, puhutaanko jotain 
kieltä laajalti vai vain pienessä 
piirissä. Tärkeintä on kielen säilyminen 
tuleville polville. Siksi saamen kielikin 
tarvitsee enemmän huomiota kaikin tavoin, 
ja keinoja olisi kysyttävä itse saamelaisilta. 

******

Tiesitkö, että suomen kieli 
on jo yli 6000 vuotta vanhaa? 

Kaunis kielemme kuuluu uralilaisiin kieliin. 

Vaikka ruotsi yritti 600 vuoden 

 hallitsijanaolonsa aikana kitkeä maastamme jopa 

 kielemme, kiitos suomalaisen sisun, meillä ON 

yhä oma rakas, kaunis, monipuolinen kielemme. 

 Pitäkäämme edelleenkin kiinni kielistämme. 

...ja alavilla mailla hallanvaara... 

Suomen kielen päivä

"Kyllä se kuulee suomen kielen, 
joka ymmärtää kaiken mielen." 

-Mikael Agricola- 



Mikael Agricola (s. 1510 – k 9. 4. 1557) oli Turun piispa 
 joka raamattusuomennoksellaan loi kirjakielellemme perustan, ja  käänsi sekä kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. 
Häntä pidetään siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, julkaissut Agricola kustansi työnsä itse. 
-Teksti ja kuva: Wikipedia- 


Tänään on Mikael Agricolan (kuolin)päivä, 
sekä suomen kielen päivä. 

***********

Tänään alkaa 
Allergiaviikko. 

Sekä Taidon ja
käsityön viikko.

***************


 Tänään on myös 
Antiikkiesineiden arvostuspäivä. 

Ei SUOMI täytä 100 vuotta...

...vaan Suomen itsenäisyys. 
Monessa paikassa on 
väärin kirjoitettuna tämä asia. 
Nyt ei ole Suomen syntymäpäivä. 









SUOMI, FINLANDIA, 
on ollut olemassa ikuisuuden, 
minkä näkee vanhoista kartoista. 
Ihana FINLANDIA, kaunis maa,
on ollut tässä paikoillaan
jo tuhansia vuosia, ja 
maapallon syntygrafiikassa 
Suomi erottuu selkeästi 
miljardien vuosien takaa. 

Suomen kielenkin on todettu olevan
yli 6000 vuotta vanhaa. 
Ei siis todellakaan mikään 
syntymäpäivä, varsinkaan 
vain 100 vuotta. 




 Mutta... 
länsinaapurimme pitää meitä yhä
näpeissään niin kuin on pitänyt jo satoja vuosia.
Suomalaiset unohtavat ne yli 600 vuotta 
historiastamme, kun ruotsi hallitsi 
tätäkin maata.

- Niin sen kuulemma unohtavat
ruotsalaiset itsekin...

Länsinaapurimme koitti orjuuttamisensa lisäksi 
kitkeä ja kieltää kansaamme 
puhumasta suomea, jopa lailla, 
joka aataminaikaisena pykälänä on yhä 
 riesanamme ja vitsauksenamme.
Kunpa moinen kielilaki vihdoin 
lakkautettaisiin maastamme. 


Juha Hurme: Suomen kieli on erityisoikeutemme. 
Suomen puhuminen ei tee meistä juntteja. 
Kaksikielisyys pois lakipykälistä!
Ei ruotsi ole mikään kotimainen kieli vaan
vieras kieli, jonka ylläpito on ihan turhaa. 

Tämän kansanhan piti olla vapaa? 
Vapautta on myös se, 
haluammeko puhua ruotsia vai emme. 

Englanti voisi olla toinen kielemme.
Myös venäjän kieltä tarvitaan 
yhä enenevämmässä määrin.
Missä ruotsin kieltä muka tarvitaan?
- Hehän puhuvat itsekin mm työkielenä 
englantia meikäläisten kanssa.
Englanti onkin kansainvälinen työkieli.

Ylioppilaskirjoituksissa huomaa, miten 
maamme nuorisokin on viimein tajunnut
tämän pakkokielen turhuuden.  
Englanti on myös opiskelukieli. 
Englanniksihan ne useat päättötyötkin tehdään.

Ruotsalaiset pitäessä pientä maatamme
ikeensä alla he mm lähettivät suomalaiset 
puolestaan sotiin. Niinhän he nytkin haluaisivat 
suomalaisten puolustavan itseään! 
Historia kertoo mitä tapahtui 1800 -luvulla,
kun ruotsi oli pitänyt tätä maata 
hallussaan satoja vuosia:

Napoleonista tuli 1800-luvun alussa Ranskan sekä myös Saksan hallitsija. Solmittuaan Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa rauhan ja liiton, nuo kaksi suurvaltaa jakoivat Euroopan keskenään.

Ruotsi koetettiin pakottaa mukaan Britannian kauppasaartoon. Diplomaattisen taivuttelun osoittauduttua tuloksettomaksi Aleksanteri joutui Napoleonin painostuksesta julistamaan vuonna 1808 Ruotsille sodan, joka tunnetaan Suomen sotana. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomesta tuli tällöin Venäjän vallan alainen ja 1809 perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta. -Wikipedia- 


Venäjä pelasti meidät ruotsilta!
Muuten olisimme tänä päivänä osa sverigeä.
Kauhea ajatus! Emme saisi 
edelleenkään puhua suomea,
ääntämyksestämme ei saisi kuultaa 
suomalainen ruotsalaisten halveksima 
ääntämys ja meidän pitäisi ruotsintaa 
jopa tyypilliset suomalaiset sukunimemme... 

Venäjän alaisia olimme vain 100 vuotta.
Venäjä antoi meille autonomian, 
sekä Suomen senaatin 
eli oikeuden päättää omista asioistamme,
jollaista ruotsi ei ollut koskaan meille antanut, 
ja näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta. 


Jostain ihmeen syystä kansa täällä 
ja muualla muistaa vain tämän ajan...




Emme unohtaneet juuriamme
emmekä kaunista kieltämme.
Jo kauan sitten sai alkunsa suomalainen SISU, 
joka meillä on jo äidinmaidossamme. 
Emme unohtaneet keitä olemme.
Itsenäistyimme. 
Jouduimme maailmansotien 
pyörteisiin. SISU voitti jälleen...


Nyt Suomi-neito on nukkunut 
100 vuotta kuin prinsessa Ruusunen. 
Nyt sen on vihdoin aika herätä 
ja muuttua oikeaksi suomalaiseksi. 

Huomaamattamme olemme siis tauon 
jälkeen yhä ruotsin hallinassa: he 
ostavat tehtaitamme ja tietotaitoamme...
Suuri osa mediastamme on ruotsalaisten 
käsissä...  

Meillä kumarrellaan ihan liikaa länteen. 
Ruotsi ei ole meitä parempi. 
Ruotsissa ei mene hyvin.
Missään tapauksessa ruotsista ei
kannata ottaa esimerkkiä.
- Missään asiassa.
He ovat itsekin todenneet tämän. 

Napanuoran länteen saisi 
leikata jo mieluusti.  



Suomen pitäisi olla vapaa maa.
Nostakaamme päämme pystyyn
ja kerätkäämme itsetuntomme.
Me olemme ainutlaatuisia ja erityisiä.
Olkaamme ylpeitä
suomalaisuudestamme.  
Tehkäämme asiat suomalaisittain.
Lakatkaamme nöyristelemästä 
ja kyyristelemästä ja vilkuilemasta 
mihinkään ilmansuuntiin.
Olkaamme suomalaisia.


Maamme näennäinen
itsenäisyys viettää vuosipäivää 
6.12.2017. 

Juhlitaanhan me toki sitä. 
Vaikka itsenäisyyspäivän juhlintakin 
meillä on tönkköä, riippuen ehkä pohjoisesta 
sijainnistammekin ja siihen vedetään mukaan  
talvisodat ja jatkosodat ja unohdetaan, 
etteivät ne (yksin) tehneet maastamme 
Suomea. 

Suomi on paljon muutakin.
Maamme ei ole vain satavuotias. 
Se on ikivanha. 


Suomalaisuus 
on mielentila.



Tässä vielä Joel Hallikaisen 
esitys satavuotiaalle Suomelle: 
Finlandia hymni erilaisilla sanoilla. 
 

Hakusanat: 

100 vuotta, Finland, Finlandia, Itsenäisyyspäivä, 

Prinsessa Ruusunen, suomalaisuus, suomen kieli, 

Suomi, Suomi 100, Suomi on suomalainen, 

suomenkielinen, kirjallisuuden Finlandia     

Suomea on puhuttu jo yli 6 000 vuotta

Ei Suomi ole 100 vuotias, vaan itsenäisyytemme. Suomalaisia on tällä soisella maalla asustanut tuhansia vuosia. Suomen kieli on yksi maailman vanhimmista puhutuista kielistä. 
Ruotsi on polkenut maatamme ja yrittäen kadottaa kielemmekin kadoksiin Suomea yli 600 vuotta orjuuttaessaan, laittaen suomalaiset alamaisikseen, omasta puolestaan sotimaan jne ja kieltämällä meitä jopa puhumasta suomea, omaa äidinkiltämme. 

Jostain ihmeellisestä syystä kansamme on unohtanut historiastamme tämän monisatavuotisen länsinaapurimme  sortoajan koska yhä omassa maassamme pakotetaan kansaa puhumaan sen maan kieltä? 


Olisipa pieni kansamme niinä sortovuosina jo osannut taistellut sitä herruutta vastaan. Ai niin, eihän meillä osata vieläkään... 

Olimme myös Venäjän alamaana sata vuotta ja siitä on kiittäminen Napoleonia, Venäjän silloista hallitsijaa ja ruotsin silloista kuningasta, joka tosin myöhemmin syöstiin vallasta, sillä he tappelivat keskenään  meidän jäädessämme heidän väliinsä. Saimme kyllä itse hallita itsenäisenä lopulta omia asioitamme. Toisin kuin länsinaapurin vallassaollessa. 

Meistä on tapeltu. 
Suomalainen sisu on silti säilynyt. 

Kansa muistaa parhaiten sota-ajat viimeisen reilun sadan vuoden ajoilta. Silloin(kin) ruotsi selvisi likaamatta näppejään. 

Länsinaapurin ansaitsematon itsevaltius ja herruus jatkuu yhä tavalla ja toisella Suomessa. Maamme tienviitoissa ei lue pelkästään suomeksi ikiomat paikannimemme vaan ne on käännetty keinotekoisesti ruotsiksi. 
Jos aiot julkiseen virkaan, pitää orjuusaikojen lakipykälien määräämänä osata virkamiesruotsia???? 

Miksi matkimme ja kumarramme tuota meitä vuosisatoja orjanaan pitänyttä länsimaata? Onko se jokin tukholmasyndrooma? 
- Olemme kiintyneet sieppaajaamme... Koska suomalaiset oppivat sen vanhan houn: "Venäläisiä emme ole, RUOTSALAISIKSI EMME TAHDO TULLA, olkaamme siis suomalaisia." 

Edes läntiselle rajamerelle ei meillä ole osattu antaa selkeää omakielistä nimeä. Omituisesti kutsumme sitä Itämereksi vaikka se sijaitsee maantieteellisesti maamme länsipuolella. Hoh hoijaa. 


Yhä tänä päivänäkin muutamat julkeat suomenruotsalaiset vähättelevät ja ylenkatsovat suomen kieltä väittäen että tämä maa pärjäisi paremmin ruotsin kielellä? Mitä hölynopölyä ja pötypuhetta. Kumpikohan näistä kielistä olikaan se ainutlaatuisempi? Sitäpaitsi työkielenä on monessa maassa englanti. 


Suomessa suomea puhuu äidinkielenään 4,9 miljoonaa ja toisena kielenä 0,5 miljoonaa ihmistä. Suurimmat suomea puhuvat vähemmistöt ovat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva, agglutinoiva kieli. Sanajärjestys on toissijainen, lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti−predikaatti−objekti ja määrite käy useimmiten pääsanansa edellä. Suomessa on kahdeksan vokaalia ja 13 konsonanttia, mikäli eräitä lainasanoissa esiintyviä äänteitä ei lueta mukaan.

Suomen kieltä puhutaan enimmäkseen Suomessa, jossa sitä puhuu äidinkielenään noin 90 % maan asukkaista, vuoden 2015 lopussa lähes 4,9 miljoonaa. Lisäksi Suomessa on arviolta puoli miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat suomea toisena kielenä. Suomenruotsalaisista valtaosa osaa suomea ainakin jonkin verran, sillä vain 20 % arvioi suomen kielen taitonsa heikoksi tai olemattomaksi. (Mikä on kyllä outoa, maassa maan tavallahan se yksi vanha sananparsi kuuluu... ! )
Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista arviolta 3/4 osaa suomea vähintään keskitasolla. 

Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, joka on niin väärin!
- Tätä lakiasetusta pitää muokata ja tipauttaa vihdoin tuo Aataminaikainen pykälä pois! Meidän pitäisi viimeinkin itsenäistyä silläkin saralla! 

Ruotsinkielen opiskelun on muututtava vapaaehtoiseksi. Eikä sitä vierasta kieltä pidä enää päästää mm ylioppilaskirjoituksissa pakolliseksi kun se sieltä viimein saatiin pois. Se kieli tai sen puute ei saa olla myöskään este kunnallisvirkamieheksi pyrkivälle tai poliittiselle uralle. Olemme suomalaisia, puhukaamme suomea. 

Kaikkialla muualla sanotaan Maassa maan tavalla...
Suomessa sen voisi ymmärtää niin että tässä maassa on osattava suomen kieltä. 

Suomalaisia firmoja EI saa myydä ruotsalaisille enää yhtään enempää! Älkäämme antako sen maan enää hallita meitä. 
Nyt jo heillä on aivan liikaa omistuksessaan meidän firmojamme, tv-kanava ja lehdistöä! 

Muistattehan miten maassamme nousi häly kun Turun sinappi myytiin ruotsalaisille? Nostakaamme häly kaikista muistakin heille myydyistä firmoista ja niiden hyväksi havaituista konsepteista. Ostakaamme ne takaisin! 


Me emme ole huonompia joten lakatkaamme vertaamasta itseämme ja päätöksiämme kaikessa länsinaapuriimme. 

Me olemme suomalaisia, ihan erilaisia kuin he ja erityisiä jopa geeniperimältämme. Olemme oman soisen maamme sitkeä, monessa kurimuksessa kärsinyt ja sitkistynyt kansa. 

Koko maapallo on meidän yhteistyöaluettamme, ei pelkkä Skandinavia.  

Olkaamme suomalaisia sielultamme, 
mieleltämme ja kieleltämme! 

Suomi ei kuulu edes Skandinaviaan, 
eli skandinaavisten kielten (ruotsi, tanska, norja, islanti ja fääri) puhuma-alue tai karkeasti sitä vastaava kulttuurialue, joten miksi ihmeessä 
täällä pitäisi ruotsia puhua? 

Suomi kuuluu Fennoskandiaan, 
 maantieteelliseen alueeseen, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola. 

Tärkeämpää olisi kouluissakin opettaa vaikkapa venäjää. 
Maailman eniten puhutuissa kielissä espanja on sijalla neljä ja sitäkin kannattaisi opettaa jo ala-asteella. Englanti on tietenkin se kaikkein vahvin ja kansainvälisin kieli.


Eivät ruotsalaiset itsekään puhu työkielenä mm suomalaisten kanssa omaa kieltään vaan englanti on heilläkin se kansainvälinen työkieli, joten, miksi meille sitä turhaa ruotsia tuputetaan. 

Ottakaamme itseämme niskasta. Vihdoin. Meidän toinen kielemmekin voisi olla vaikkapa englanti. Sehän on Internetin valtakieli, kaupan, tekniikan ja kulttuurin tärkein kieli. 

Tänään vietetään suomen kielen päivää, 

ja samalla on Mikael Agricolan päivä joka sattuu olemaan muuten

hänen kuolinpäivänsä sillä hänen syntymäpäiväänsä ei tiedetä.

Ruotsissa asuu satoja tuhansia ruotsinsuomalaisia, jotka ovat enimmäkseen muuttaneet sinne toisen maailmansodan jälkeen, etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Heidän määräänsä on vaikea arvioida, koska äidinkieltä ei Ruotsissa tilastoida. 2000-luvun alussa Ruotsissa arvioitiin asuvan 200 000–300 000 suomea äidinkielenään puhuvaa. Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan noin 400 000 Ruotsin asukasta puhui tai ymmärsi suomea, meänkieltä tai molempia. 

Ruotsinsuomalaiset kuulemma häpeävät suomalaisia juuriaan! Miksi??? Älkää! Olkaa ylpeitä suomalaisuudesta! Puhukaa suomea aina kun voitte ettei tämä kaunis kieli unohdu. Tai tulkaa Suomeen, me olemme teistä ylpeitä. 

Norjan pohjoisosassa asuvien kveenien puhumaa kieltä on myös pidetty sekä suomen murteena että omana kielenään. Arviot kveenin kielen puhujien määrästä vaihtelevat 2 000 ja 8 000:n välillä. Norjan kveeniliiton arvion mukaan kveenejä on noin 10 000, ja heistä 5 000–7 000 puhuu kieltä ainakin jonkin verran.

Venäjällä perinteinen suomea puhuva väestöryhmä olivat inkeriläiset, joiden lukumäärä on kuitenkin vähentynyt, sillä nuorempi sukupolvi puhuu enimmäkseen venäjää ja monet ovat muuttaneet Suomeen. Myös Karjalan tasavallassa suomalaisten määrä on vähentynyt samoista syistä, eikä suomen kielellä ole siellä virallista asemaa. Venäjän vuoden 2010 väestölaskennassa 20 700 ihmistä ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan suomalaisia tai inkeriläisiä ja 39 000 ilmoitti osaavansa suomea.

Suomalaisia on muuttanut siirtolaisiksi myös Pohjois-Amerikkaan. Muutto oli voimakkaimmilaan vuosina 1880–1930, ja sen seurauksena Yhdysvaltoihin ja Kanadaan syntyi suomea puhuvia yhteisöjä, joiden käyttämää kieltä on kutsuttu amerikansuomeksi. Vuoden 2009–2013 tietojen mukaan Yhdysvalloissa suomea käytti kotikielenä 26 000 ihmistä. Kanadan väestönlaskennassa 2011 suomea äidinkielenään puhui 17 000 ihmistä.  

Lähde: Wikipedia 

Näistä tiedoista puuttuu mm se, miten paljon maailmalla harrasteena opiskellaan suomen kieltä... 

Suomen kieleen liittyen: 
Mikä suomalainen sana kuvastaa mielestäsi parhaiten satavuotista itsenäisyyttään joulukuussa juhlivaa maatamme? 

Kerro se tällä sivulla: 

 Osallistu Suomen sana kilpailuun.