Lahti by winter

 Hyppyrit esillä Veskulla, 

tervalepän takana. 

Koleaa harrastetta... 

Rakas tuttu pikkusaari. 

Ennen se näkyi keittiömme ikkunasta...  

Sukset näyttävät luistavan hienosti.

Kalamies kairaa avantoa. 

Ehkä sieltä kalaakin tulee... 

 Viima oli vaan aivan hirveä. 

Toivottavasti kukaan ei palelluttanut itseään
tuona päivänä.
Itse meinasin jäätyä kameran
kanssa kävellessäni. 

Näitä puita kuvasin usein jo tuossa järven vieressä, 

Ruoriniemessä asuessamme joskus vuosia sitten.

Järveä tulee monesti yhtäkkiä ihan ikävä... 

Pupu on ollut siellä, 

syvässä lumihangessa...


Ps: Tänään lämpömittari näytti aamulla
-29,7 °C...
Vähän liian kylmää minulle.
Entä sinulle?

Pukeudu paljain jaloin hameeseen

Jahas, kesäkuu alkoi.
Tänään on kansallinen  
Pukeudu hameeseen -päivä!

On myös Paljaiden jalkojen päivä, 

joten nuo kaksihan voisi vaikka yhdistää, 

koska sukkahousut ovat niin ahdistavia
meille joillekin naisille.

Laitan mieluummin vaikka caprit mekon kanssa.
 Mutta shortseja pitkiksien tai sukkiksien kanssa en ymmärrä,
ne pitää olla joko tai.

Enkä todellakaan ymmärrä sitä,
miksi mistään ei voi ostaa EHJIÄ farkkuja!? 
Miksi kaikkien farkkujen pitää olla säälittävän rikkinäisiä,
kerjäläisen ja remppavaatteen yhdistelmien näköisiä jo uusina
ja ylikalliina kaupassa?
Tarvittaisiin se joku,
kuin sadussa Keisarin uudet vaatteet
oli se pieni poika, joka havahdutti
kaikki huomaamaan typerän pukeutumistrikin. =D



Meillä remppavaatteetkin ovat ehjempiä!

Mutta siis, tänään hame päälle. 

Jalanjälkiä

Talvella on aina mielenkiintoista seurata, miten kesällä vapaasti virtaavasta joesta 

tulee jäätyneenä tärkeä valtaväylä muillekin kuin kaloille. Keskellä jokea menee talvisin 

pehmoisten ja karvaisten eläinten suosituin ja nopein reitti halki kylien, 

pienen kaupunkimme ja ali siltojen.

Joen kohdilla eläimet näkevät helposti jolkotellessaan 

onko vaaraa ja vihollisia lähistöllä. 

Niinpä jäistä reittiä vaeltaa pitkin yötä kaikennäköistä tassuttajaa. 

On kymmenittäin jäniksiä ja ainakin yksi kettu. Saaliita ja saalistaja, 

tosin eri aikaan kohtaamatta toisiaan. On supia, metsähiiriä ja -myyriä. 

Luultavasti suurimmista jäljistä päätellen ilveksiäkin tai sitten se on suuri villikoira. 

On oravia, kissoja, talven lintuja ja sulan alueen sorsia päivisin. 

Eläimet tietävät tuoksuista ja jäljistä senkin, etteivät ihmiset astu joen jäälle kovan 

virtauksen vuoksi. Jää ei liene kovinkaan paksua ja kestävää edes paukupakkasilla.

 Näin kyllä tänä talvena yhdet moottorikelkan jäljet joessa. Joku oli totisesti leikkinyt 

tuurillaan. Enkä nyt tarkoita sitä yhtä kyläkauppaa.

Samanlaisia jälkiä oli talviaamuisin
ihan omalla pihallakin. =) 

Nyt kun helmikuun lempeämpi talvi ja lauhkeat päivät vesisateineen ovat 

sulattaneet pois talvenselkää, on jokikin jo osittain sulanut. 

Talvireitti alkaa olla esillä viimeisiä hetkiä.

Kohta ei jää enää lumijälkiä, joita seurata. 

Kevät tuo mukanaan uudet polut ja jäljet.