Näytetään tekstit, joissa on tunniste satukirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste satukirja. Näytä kaikki tekstit

25.2.2021

Kerro satuja ja tartu hetkeen


 

 

 



Maagisten tarinoiden jakaminen on yhtä vanhaa perinnettä kuin itse aika. 

Nimitys ”satu” otettiin käyttöön vuonna 1697 mutta on todennäköistä, että jotkut saduista ovat peräisin jo pronssikaudelta yli 6000 vuoden takaa. 

Satuja on kerrottu suullisen perinteen välityksellä. Jokainen sukupolvi kertoi ja dramatisoi tarinoita seuraavalle sukupolvelle. 

1700-luvun lopulla syntyi satujen keräilijöitä, joista tunnetuimpia olivat Charles Perrault ja Grimmin veljekset. Jotkut kirjailijat, kuten Hans Christian Andersen kirjoittivat itse omat tarinansa. 

 

 

 


Disney-elokuvien menestys kertoo, kuinka satujen tyylilaji on edelleen suosittua. Tarinat vangitsevat sydämemme ja mielikuvituksemme. 

Juhlimalla Kerro satu -päivää jatkat maagista perinnettä, ja varmistat, että satu on edelleen hyvin suuri osa elämäämme.  

Ehkä yksi satujen mielenkiintoisimmista näkökohdista on, kuinka ne muuttuvat ajan myötä.

Vaikka nykyään sadut yhdistetään lastenkirjallisuuteen, saatat yllättyä kuullessasi, että monilla tämän päivän rakastetuilla tarinoilla on melko synkkä alkuperä.

1700-luvulta lähtien monia satuja sensuroitiin ja uudistettiin niin, että ne sopivat paremmin lapsille. Tarinoita on myös mukautettu ja keksitty uudelleen eri ajanjaksoille ja kulttuureille. Alkuperäisten satujen tilalle on tullut erilaisia ​​nykyaikaisia uudelleenjulkaisuja. 

 

 

 



 "Jos haluat lastesi olevan älykkäitä, lue heille satuja. " 

-Albert Einstein 

 

Einstein tunnusti mielikuvituksen tärkeyden. Satujen tarinat ovat uskomattoman arvokkaita sekä lapsille että aikuisille, kun on kyse oppimisesta maailmassa jossa elämme ja kehittävät kykyämme luovuuteen. 

Psykoanalyytikot pitävät myös satuja  tärkeinä. Lempikertomuksemme voivat käänteidensä, ikivanhojen teemojensa ja tuttujen hahmojensa avulla paljastaa paitsi alitajuntamme toiminnan myös kollektiivisen psyykkemme perustaa. 

 

 

 

 


 

Kuinka juhlia Kerro satu päivää?

Kerää perheenjäsenesi yhteen ja näytelkää suosikkisatunne. Tai lukekaa satuja yhdessä. Tai laittakaa pyörimään lempisatuelokuvanne.


Jos jäi epäselväksi niin 26.2.

vietetään Kerro satu -päivää.

 

 *******

 

 

 


 

Joko sinulla on Toivelista?

 

26.2. on myös Carpe Diem,

eli Tartu hetkeen -päivä

 

Monet ihmiset suunnittelevat huomista tai elävät tulevaisuutta varten, mutta ainoa hetki, jolloin olemme todella kiinni elämässä, on juuri nyt! Tämä on kaikki, mitä meillä todella on, ja latinalaissanat Carpe diem, ovat tärkeä muistutus tästä.

Carpe Diem -päivän perusti Yvette Francino sen jälkeen, kun hänen rakas ystävänsä Craig Dunham sai ALS-diagnoosin ja menehtyi. Craig eli haastavien olosuhteiden keskellä mutta silti hänen elämänsä inspiroi Yvettea.

Niinpä Yvette alkoi innostaa muitakin ihmisiä.  

 Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi Yvettelle. Hän keräsi yli 12 000 dollaria ALS -haastellaan. Hän halusi kiinnittää enemmän huomiota ALS-tutkimukseen sekä itse elämään iloisilla kokemuksilla. 

Yvette itse vietti syntymäpäiväänsä edeltävät 60 viikkoa suorittamalla 60 erilaista haastetta, jotka auttaisivat häntä tarttumaan päiviinsä.  

Erityisenä henkilökohtaisena muistutuksena Yvettelle kirjaimet "CD" eivät tarkoita vain Carpe Diemiä, vaan ovat myös Craig Dunhamin nimien alkukirjaimet. 

 


 

Kuinka juhlitaan Carpe Diem -päivää?  

Tarkoitus on voimasanojen mukaan tämän hetken hyödyntäminen ja eläminen nykyhetkessä.  

Anna inspiraation ja luovuutesi virrata, luo taidetta, tee ystävällisiä asioita muille, tai lue vain kirjaa... Mitä tahansa teetkin, se tulisi tehdä nautinnolla ja rakkaudesta toisiin ja itseesi. 

Keksi omia luovia ideoitasi tai ota vinkkejä seuraavista: 


Hengitä syvään  

Päästäksesi päivittäisestä oravanpyörästäsi edes hetkeksi, ota itsellesi oma hetkesi harjoitellaksesi hengitystä. Jopa muutaman minuutin keskittyminen johonkin niin yksinkertaiseen auttaa, koska hengittäminen voi kalibroida mielen ja kehon uudelleen. Keskittyminen syviin hengitysharjoituksiin voi toimia muistutuksena siitä, että elämää on tarkoitus elää juuri nyt

 

  Tee jotain tavallisesta poikkeavaa  

Aja eri reittiä töihin, juo teetä kahvin sijaan, kävele puistossa lounaalla tai osta kukkakimppu työpöydällesi. Carpe Diem -päivän ei tarvitse olla mitään monimutkaista. Kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että ihmiset nauttivat ja omaksuvat hetken.  

Tai katso inspiroiva elokuva. Joskus motivoidumme muiden tarinoista ja ihmisistä, jotka ovat voittaneet haasteet. 


Tee toivelista 


Ajatuksena on, että henkilö laatii listan kaikista asioista, jotka hän haluaa tehdä ennen kuolemaansa, kuten yrittää oppia uusi kieli tai patikoida Mt. Everestille. Ihannetapauksessa luettelo sisältää sekä pieniä että suuria kohteita - jotkut voidaan tehdä spontaanisti ja toisia, jotka vaativat suunnittelua.  
 
Niille, joilla on jo toivelista, Carpe Diem -päivä on 26.2. täydellinen hetki valita jotain toivelistasta, tehdä se ja rastia pois listalta! 
 
 

Alkuperäistekstit: Days of the year 








26.2.2020

Satujenkerrontapäivä








Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus, joka on usein tarkoitettu lapsille. 

Sadulle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Saduille on kuitenkin tunnistettu monia tyypillisiä piirteitä, jotka erottavat ne myyteistä ja tarinoista. Satua pidetään yleensä sepitteenä. Sadun näyttämö on ajaton ja paikaton, ja satu voi sijoittua mihin aikaan tai paikkaan tahansa. Sadun päähenkilö voi olla ihminen tai ei-ihminen. Satu on yleensä maallinen, mutta se voi olla myös uskonnollinen. Satu voidaan nähdä aikuisille tai lapsille kirjoitettuna. Sadussa on usein kaavamainen aloitus. Satu on yleensä lyhyt, ja se voi olla proosa- tai runomuotoinen. Satu kerrotaan tavallisimmin iltaisin. 


Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, päähenkilössä tapahtuva muutos ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Satu voi kuvata ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia.
 
Sadun ja myyttisen kertomuksen erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella. 





28.2.2020
on
Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepoksen
Kalevalan päivä
siitä mm tuolla enemmän
sekä tuolla
ja tuolla...








Klassikkosatuja:


Satukirjailijoita: 





Tänään on siis Satujenkerrontapäivä,


***********



26.2.2019

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita







Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 




Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 




Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 
Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 




Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 





Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 





Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 





Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 
Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 


Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 
lapsena vai luitko tarinan itse? 







Netistäkin löytää nopeasti 
satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 
milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 



****************



Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä
jos sellaisista satut pitämään.


2.4.2018

Lastenkirjallisuutta ja sovinnontekoja





 


Samalla tänään on tanskan satusedän, 
kirjailija H. C. Andersenin 
(s.2.4.1805, k. 4.8.1875) syntymäpäivä.  

Andersen kirjoitti romaaneja, näytelmiä, oopperoita, runoja, matkakertomuksia ja omaelämäkertoja. Hän kirjoitti myös noin 156 satua. Juuri satujensa ansiosta hänestä tuli maailmankuulu kirjailija, kansainvälisesti tunnettu uranuurtaja ja monen satukirjailijan esikuva.

Andersenin tunnettuja satuja olivat muun muassa Peukalo-Liisa, Pieni merenneito, Villijoutsenet, Sikopaimen, Satakieli, Ruma ankanpoikanen, Paimentyttö ja nokikolari, Pieni tulitikkutyttöKeisarin uudet vaatteet, Prinsessa ja herne, Ruma ankanpoikanen ja Lumikuningatar.  



Lastenkirjapäivää on vietetty maailmanlaajuisesti 
nyt 51 vuotta, eli vuodesta 1967 lähtien. 







Tänään on myöskin


Sanotaan ettei saisi antaa 
auringon laskea vihan yli, 
(vanha intiaanisanonta) 
eli asioista pitäisi sopia aina vielä 
samana päivänä, mutta joskus se 
on vaikeaa, jos vastapuoli ei halua sopia. 

 Varmaakin siksi on olemassa tämä teemapäivä. 
Mahdollisuus laskea sotakirves? 







Tänään on myöskin 


Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia toiminnan esteitä. Nämä toimintarajoiteet vaikuttavat huomattavasti autistisen henkilön elämään, mutta autismiin liittyy myös useita vahvuuksia. Monille henkilöille autismi on osa identitettiä: autismi ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi "parantua." Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa. Autismi todetaan useimmiten lapsen kehityksen siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi alkaa opetella vuorovaikutustaitoja. Autismi ei useinkaan näy ulospäin, jolloin ympäristö voi tulkita käyttäytymistä väärin. 


 
Kaikilla autistisilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia
  • sosiaalisessa kommunikaatiossa (vaikeuksia sekä sanallisessa että sanattomassa viestinnässä)
  • sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vaikeuksia tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja ja tunteita sekä ilmaista omiaan)
  • sosiaalisessa mielikuvituksessa (ymmärtää ja tulkita muiden ihmisten ajatuksia, tunteita ja toimia) 
Aistien erityispiirteet 
 
Autismikirjon henkilö voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri haju- ja makuaistimuksille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat autistisesta henkilöstä kuulostaa varsin kovilta ja häiritseviltä. Ne voivat  aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna.

Erityiset mielenkiinnonkohteet  

Monilla autistisilla henkilöillä on erityisiä mielenkiinnnonkohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Mielenkiinnonkohteet voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, liikennevälineisiin ja moniin muihin. Joskus mielenkiinnonkohteeksi saattaa muodostua jokin hyvin erikoinen ja epätavallinen asia. Erityiset mielenkiinnonkohteet tuotavat iloa ja onnellisuutta autistisen henkilön elämään.

Toistava käyttäytyminen ja rutiinit 
 
Autistinen henkilö haluaa pitää kiinni omista rutiineistaan sekä ennakoida tulevia asioita ja tapahtumia. Säännöt ja sopimukset voivat myös olla tärkeitä. Autistinen henkilö saattaa esimerkiksi haluta, että kouluun tai harrastuksiin mennään aina samalla tavalla; samalla kulkuvälineellä ja samaa reittiä.  Muutokset voivat tuntua ikäviltä, mutta niihin on helpompi asennoitua, mikäli pystyy valmistautumaan ennakolta.