Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa
hermoston toimintaa. Uni vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan
sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Se vaikuttaa
myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.
Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita
Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa
vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on
oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unen aikana aivot ovat
vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä
edellisen päivän tapahtumia ja tietoa.
Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja
omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Näin kaikkialta
tulvivat virikkeet ja tieto voi jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi
kokonaisuuksiksi.
Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, jotka usein päivän
askareissa jäävät vaille huomiota. Alitajunta saa unessa tilaa
työskennellä. Nukkuminen on näin myös mielikuvituksen ja luovuuden
edellytys ja auttaa ihmistä sopeutumaan muuttuvissa tilanteissa.
Unen tehtävät pähkinänkuoressa:
• Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
• Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
• Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
• Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
• Auttaa käsittelemään tunteita.
• Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.
Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden
tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja
aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta. Unessa
on kevyempiä ja syvempiä vaiheita, ja joinakin hetkinä nukkuja näkee unia.
Aivot
pysyvät unen aikana aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä
tehtäviä, kuten lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota.
Aivot myös puhdistuvat kuona-aineista ja keho palautuu. Aikuinen ihminen
tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin
enemmän. Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Nukkuminen on elintärkeä osa ihmisen luontaista vuorokausirymiä, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta.
Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista kuin henkistäkin
suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia.
Univaje aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.
Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana.
Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita
mieleen ja unohtavat tarpeettomia. Myös kehomme palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää. /Wikipedia
Minä olen aina nukkunut huonosti...
Kun nukun, näen paljon unia ja
valitettavasti myös painajaisia.
En usko siihen kun jotkut väittävät
pystyvänsä ohjailemaan painajaisia,
tai yleensä uniaan.
Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys,
jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita
aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee
epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät
vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.
Pahaa tai ahdistavaa unta sanotaan painajaiseksi. Unta, jossa unennäkijä tiedostaa unensa olevan unta, sanotaan selkouneksi. /Wikipedia
Unen merkitys terveydelle
Unen aikana aivo-selkäydinneste
huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin
luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana
aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin
valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet
pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.
Unen aikana
soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat
etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Toisaalta tarpeettomia
synapsiyhteyksiä karsiutuu paitsi tilan säästämiseksi mahdollisesti myös
energiakulutuksen minimoimiseksi.
Mitä pitempi vuorokauden
uniaika nisäkäslajilla on, sitä paremmin se on suojassa paitsi
loistartunnoilta myös mahdollisesti muilta tartuntataudeilta. Kuten
ihminenkin, useimpien eläinlajien poikaset ja nuoret eläimet nukkuvat
enemmän kuin täysikasvuiset, mikä viittaa unen merkitykseen myös
yksilönkehityksessä.
Uni on herkkä terveysmittari. Niin
psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta.
Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista.
Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai
liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon
synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen
aikataulun välillä.
Unettomuuden yleisyys Suomessa
Sekä lyhentynyt että
pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien
sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä.
Esimerkiksi 10 maassa 35
327 henkilölle yhdestä yöstä tehty kyselytutkimus osoitti, että 32 %
vastaajista kärsi unettomuudesta kyseisenä yönä. Vähintään kolmena yönä
viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen.
Arviolta 3 % aikuisista ja 15 % nuorista kärsii liikaunisuudesta.
Unettomuuden hoito
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä
nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen
vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton
ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.
Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta.
Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on
häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on liiallinen väsymys.
Liikauninen ei virkisty nukkumastaan unesta, vaikka se on kestoltaan
normaalia pitempi, ja kärsii uneliaisuudesta.
Niin unettomuuden
kuin liikaunisuuden syy on tunnistettava ja hoidettava asianmukaisesti.
Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia pitkäaikaisesta unettomuudesta
kärsivien hoidossa.
Lisäksi niin unettomia kuin liikaunisuudesta
kärsiviä on kannustettava säännölliseen elämänrytmiin. Lyhyet (10‒20
minuutin) ja ajoissa (kello 12 ja 15 välillä) nukutut päivätorkut usein
virkistävät, mutta sitä vastoin pitkät tai liian myöhään nukutut nokoset
väsyttävät ja voivat haitata nukkumista seuraavana yönä. /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Miten sinä hoidat unettomuutta?
Teemapäivissä on tänään unen lisäksi mm
Ihmeellisten lasten päivä
Kaikki mitä tiedät - on väärin -päivä
Tunnustuspäivä
Maailman kuluttajan oikeuksien päivä
PS:
Opiskelijat ja koululaiset osoittavat
tänään mieltään ilmastonmuutoksen
vuoksi, mutta hei, maapallo on muuttunut
ihmisistä huolimatta miljoonia vuosia
ja muttuu meistä huolimatta edelleen...
Ajatelkaa vaikka jääkausia; vähitellen
jäästä on päästy prosessi jatkuu yhä.
Ihmisten tehtäväksi jää tosin pitää
huolta ettemme me ihmiskunta tuhoa
tätä rakasta ja ainutlaatuista Tellusta,
saastuttamalla ja
liikaa maapalloa muokkaamalla ja raivaamalla,
jätteitä sen sisuksiin tunkemalla.
Säästäminen ja hiilijalanjäljen
mielessä pitäminen ja sen lyhentäminen
ovat kyllä ok.
Ilmastonmuutokselle emme oikeastaan
voi mitään, koska sen määrää avaruus.
