Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Appelsiini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Appelsiini. Näytä kaikki tekstit

27.6.2019

Sielun peilit suojaan







 Tänään vietämme Aurinkolasipäivää,
sekä Kuurosokeuspäivää.
On myös Helen Kellerin syntymäpäivä. 





Helen Adams Keller, 27.6.1880 – 1.6.1968,  
oli yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, 
aktivisti ja luennoitsija.

Keller ei syntynyt kuurosokeana, vaan oli syntyessään terve lapsi. Hän sairastui 1 vuoden ja 7 kk:n iässä aivokuumeeseen. Sairaus tuhosi Kellerin näön, kuulon ja orastavan puhekyvyn. Seitsemänvuotiaana hän oli keksinyt yli 60 viittomaa, joilla hän pystyi keskustelemaan perheensä kanssa. Jos perhe ei ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, hän sai raivokohtauksen.

Vuonna 1886 Anne Sullivan, itsekin näkövammainen opettaja, saapui auttamaan Heleniä. Näin alkoi heidän 49 vuotta kestänyt yhteistyönsä. Suuri läpimurto oppimisessa tapahtui, kun Helen ymmärsi eräänä päivänä, että kuviot, joita Anne teki hänen toiselle kämmenelleen samalla kun pumppasi vettä pumpusta toiselle kämmenelle, symboloivat vettä.

Kellerin puhekieli oli epäselvää, 

ja vain läheiset ymmärsivät hänen puhettaan.

Vuonna 1888 Helen Keller alkoi opiskella Perkinsin sokeiden koulussa ja v. 1894 Wright-Humasonin kuurojenkoulussa. V. 1898 Keller meni Cambridge school for young ladies -opistoon ja pääsi v. 1900 Radcliffe Collegeen. 


Vuonna 1904 hän valmistui 24-vuotiaana humanististen tieteiden kandidaatiksi arvosanalla cum laude, ollen ensimmäinen yliopiston suorittanut kuurosokea.  


Valmistuttuaan Helen Keller aloitti elämäntyönsä sokeiden ja kuurosokeiden auttajana. Hän kiersi maailmaa luennoimassa sekä kirjoitti useita teoksia ja artikkeleita. Hänen panoksensa sokeiden ja muiden syrjittyjen aseman parantamiseksi oli merkittävä. 

Suomessa Keller vieraili toukokuussa vuonna 1957.
Keller ei ollut koskaan naimisissa.




Teoksia:
Helen Keller: The Story of My Life, 1903
Helen Keller: Light in My Darkness, 1927
Helen Keller: Elämäni tarina, 1957 



Helen Kellerin elämästä tehtyjä elokuvia:
Deliverance, mykkäelokuva, 1919
Ihmeidentekijä 1962,
Helen Keller and Her Teacher, 1970

Helen Keller: The Miracle Continues, 1984

Lähde: Wikipedia



Kuurosokeuspäivä Facebookissa 



*********







Tänään on myös 
kaikkien aistien iloksi 
Appelsiininkukkapäivä





29.3.2018

Värikästä pääsiäisaikaa!







Reissulla bongasin jo kukkivia mimosapuita. 
Niiden keltainen väri sopiikin 
jotenkin kevääseen ja varsinkin 
pääsiäiseen. 




Laitetaan viherpeippokin uudelleen 
esille. Sekin on kovin keväinen ilmestys. 




Näitä meikäläisten saunakukkien kaltaisia 
kukkia, oli reissulla paljon kukassa. 




Kukkakaupoissa oli mm jaloleinikkejä! 
Muutama vuosi sitten kun niitä itsekin 
kukkapenkissä kasvatin, monet eivät 
tienneet täällä Suomessa niistä mitään. =)




Monissa kukkakaupoissa oli 
myynnissä kevätkukkaseksi hyasintteja. 
Nämä yksilöt olivat myynnissä 
Alcudian markkinoilla. 




Tämä hauska tipu oli ovistopparina! 





Paikallinen pikkukauppa joka 
minun silmissäni oli vallan 
herkkupuoti! 






Tästä voi ostaa mm keväisiä 
onnittelukortteja tai vaikkapa 
ruusun rintapieleen. 





Pasuunakukkia näin myös muutamassa 
paikassa. Nämä kasvoivat eräällä pihalla. 




Tällaisia keltaisia kukkia kasvoi 
ihan kaikkialla! 
Paikallinen kevätkukka?





Ah, ihanat appelsiinit 
tuoksuvat aina 
tuon ikkunan takana... 




Lisää niitä herkkuihanuuksia! 





Kliivioita eli punasarjaa kukki 
myös kaikkialla. 


Minä en vaan saanut sitä 
kasvamaan olohuoneen ikkunalla... 




Tässä vielä kokonaan keltaisina niitä 
saunakukan tyylisiä kevätkukkia. 

Jos tiedät kukan nimen 
niin vinkkaa... 






Eivätkös lampaatkin kuulu 
pääsiäiseen? 
Itse en tosin vieläkään ole 
syönyt lammasta, ainakaan 
tietääkseni. 

Lampaanliha maistuukin 
kuulemma villasukilta. 
Ehkä se on lampaan kosto. =D
 
Mieluummin neulon 
näiden villasta sukkia 
jalkoihimme, sillä keritsemisestä 
eläin jää sentään eloon. 




Pääsiäisenkeltainen sitruuna. 

Oma sitruunapuumme innostui 
kotiamme loman aikana 
hoitaneen Esikois-Jaken 
huomassa avaamaan kaikki 
kukkanuppunsa ja meillä oli 
kotona huumaava sitruunan- 
kukkien tuoksu takaisin
 saapuessamme.  








Kiljuvaksi lopuksi paikallinen 
pääsiäistipu eli kamalan kovaääninen 
papukaija joka huuteli niin että meinasin 
laittaa korvatulpat... 

Kyllä oli korea lintu 
mutta voi miten kamala ääni. 

Tämä lintu taisi kitkeä pois
papukaijainnostukseni. =D






29.1.2016

Appelsiinirakkaus




Rakastan appelsiineja.

Lapsena kalvoin etuhampaineni sen valkoisenkin osan kuoresta. 
Minusta se ei ole koskaan maistunut  "kitkerältä" eikä pahalta. 
Hymähdän aina itsekseni kun huippukokit neuvovat 
leikkaamaan tarkasti kaiken valkoisen osan pois 
appelsiineja käsitellessään. 

Ei se ole niin vaarallista. 
Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 
Edes appelsiinin viipaleen. =) 



Mielelläni minäkin katselisin appelsiinia tai sitruunaa pihapuuna... =)


Tuntuu hassulta, kun kadulla kävellessä selän takana 
tipahtaa tömähtäen appelsiini maahan... 

Kadunvarsien appelsiinipuut eivät useinmiten
ole syötäviksi vaan koristeiksi tarkoitettuja
pomeranssipuita, eli hapanappelsiinia.
 Ovat puisevampaa 
lajiketta kuin syötävät. Älä siis syö niitä.
Niistä tehdään hilloketta ja jauhoa jota
käytetään esim leivonnassa.
 



Ne syötäviksi tarkoitetut
ihanat mehukkaat ja makeat yksilöt 
joista tässäkin kojussa tehtiin nektarimaista 
mehua, saivat meidät ynisemään onnesta 
moista herkkua nauttiessamme. 



18.5.2015

Herkuttelua Barcelonassa








Hedelmät
olivat makeita ja tosi mahtavia! 
Nämä viinirypäleet olivat pingispallon kokoisia,
niin että niitä pystyi oikeasti haukkaamaan!

Ne maistuivat hurmaaville, 
kuin kuninkaallisten nektarille! =) 



Mansikatkin maistuivat oikeille, 
auringossa kypsyneille ja makoisille. 
Nam. 
 
Ja ne espanjalaiset appelsiinit sitten, 
ne olivat hurmaavia! 
Jättiläisiä ja super mehukkaita! 

Banaanit samoin maistuivat maukkailta. 
Niitä syödessä oli pakko hymyillä koko ajan 
koska ne olivat niin herkkua. =) 

Meillähän kauppojen hedelmät lojuvat ensin 
kauan lentolasteina, sitten tukussa ja 
lopulta jopa viikkoja kaupan hedelmäkylmiössä, 
ennen kuin ne pääsevät edes myytäviksi. 
Ketju on liian pitkä jotta 
hedelmä olisi enää mehukas ja maukas 
ja joskus ne joudutaan lähettämään meille 
jopa raakoina joten auringon viime silaus jää niistä pois.
Mistäkö tiedän? No, olen joskus ollut
he-vi-osastolla töissä ja siellä ei soinut musiikki... 



Ensimmäisenä aamuna menimme hotellin aamupalalle. 
Olimme paikan nuorimmat ja silti siellä oli aivan tavaton
puheen pulputuksen melu. =D Aamiainen maksoi 9€ per nuppi!
Siitä asti kävimme joka aamu jossain muualla aamiaisella,
ja söimme niissä kahdestaan edukkaammin, kuin yksin hotellissa. 


Tämä Forn de pa Monica, oli paras aamujemme kahvila.
Tätä voimme oikeasti 
suositella muillekin sydämellisesti. 


Appelsiinimehu puristettiin suoraan muhkeista appelsiineista, 
maitokahvi oli suuremmoista,
ei liian vahvaa ja porkkanakakku oli superia.





Cafe con leche!
Mi corazón!

Gluteenittomia leivonnaisia löysin vain yhdestä kaupasta, 
eikä niitä ollut kuin yhden paikan ruokalistalla, joten 
onneksi en kuole vaikka viikon joutuisinkin syömään 
gluteenillisia ruokia... Minulla ei ole keliakiaa 
vaan jotain muuta, jonka vuoksi olen gluteenia 
kymmenisen vuotta vältellyt.

Nykyään on olemassa tabletti, joka voi ottaa jos
ruuassa on gluteenia eli Colonic Plus, gluteeninpilkkoja.



Piti meidän hiukan hassutellakin.
 Hotellin parvekkeella maistoimme ihan pienesti
espanjalaista Cavaa, häämatkamme kunniaksi.
Olipa hyvää.

Keijujen maitoa... =)



Paras ruokapaikka viikon reissulla oli bistro 
nimeltään Meatpacking.
Se oli sisustettu rohkeasti kirjahyllyin, 
erilaisin kattolampuin ja
mukavin pöydin ja tuolein.
Se oli myös ainoa, jossa oli otettu 
huomioon asiakkaiden 
mahdolliset ruoka-aine-allergiat.
Tässä on kanaa, makeaa tomaattikastiketta
ja vahvaa juustoa, kera paistettujen perunoiden. 



Komeista puitteista ja hienoista annoksista 
huolimatta hinnat olivat edulliset. 
Suosittelemme.


Älkää muuten ikinä enää ostako 
ruotsalaisia uusia perunoita! 
Niitä kalliita vesiletskuja!
Ostakaa espanjalaisia uusia pottuja. 
Ne ovat todellisia ja oikeita 
maistuen tuoreelta perunalta.





Pitihän meidän reissulla maistella myös 
churroja! Tämän kahvilan versio 
oli hieman suolainen, kuin uppopaistettua 
pikamuusijauhoa... mutta usein 
churrot ovat sormen paksuisia munkkimaisia
öljyssä paistettuja leivonnaispötköjä
jotka on kieritetty sokerissa. 



Churrot nautitaan todella paksuun ja suklaiseen 
suklaajuomaan kastaen, yleensä aamiaisella.







Tässä pari monenmonituisista 
tuoreiden hedelmien 
ja vihannesten kaupoista.