Punaisia ruusunkukkia Helsingin taivaan alla

Tänään on Helsinki-päivä sekä 

Illallinen (Helsingin) taivaan alla -päivä, 

joka houkuttelee ihmiset syömään 

klo 19 alkaen, yhteisten ruokapöytien ääreen.  

Osallistu yhteiselle suurillalliselle, 
kutsu mukaan ystäväsi ja pakkaa koriin ruoat, 
juomat sekä astiat. 

Pöytäpaikat tosin olisi pitänyt varata
jo toukokuun puolella mutta voithan kysyä 
peruutuspaikkoja... 

- Tai juhlia omalla pihalla/parvekkeella/
terassilla... 


- Ja hei, mikä ettei Illallista taivaan alla 
voisi harrastaa tänään muuallakin Suomessa 
kuin vain Hesassa? 

Viimeistään elokuussa (9.8.)
voit viettää Illallinen taivaan alla -tapahtumaa
missä tahansa päin Suomea ja kattaa illallisen minne tahansa
kaupungin yhteiseen tilaan ja kutsua mukaan ystäväsi sekä naapurisi.
Ilmoittaudu mihin tahansa kaupunkiin elokuun illalliselle tai vieraaksi
jonkun muun järjestämälle illalliselle niin Suomessa
kuin ulkomailla aukeaa sunnuntaina 17.6.2018 TÄÄLLÄ.

Tavataan siis tuttuja viimeistään elokuussa.

Illallinen Suomen taivaan alla -facebookissa.

Kuvissa uusklassismin edustaja, 

vuosina 1830-1852 rakennettu
Karl Ludvig Engelin suunnittelema Nikolainkirkko, 

joka vuosina 1917–1959 tunnettiin nimellä Suurkirkko, 

v1959 eteenpäin nimellä Helsingin tuomiokirkko.  

Ohos, onpas monta vuotta taas 

siitä kun viimeksi olen käynyt Hesassa! 

Eipä ole ollut sinne mitään asiaa... 

 

 Eräässä kansanlaulussa kerrotaan 

sinisistä ja punaisista ruusunkukista, joita 

kannan sylissäni, kannan sylissäni mutta  

tänään on kuitenkin vain ja ainoastaan 

Punaisen ruusun päivä.

On lisäksi Lapsityövoiman vastainen päivä 

josta olen aiemmin kirjoittanut mm näin. 

Tänään on myöskin Teräsmiespäivä 
joten puetaan päällemme Teris t-paidat! 

Hesan reissu

Missä kivimiesten pohjalaispuserot ovat? 

Niillehän täytyisi neuloa villapaidat, 

pipot ja hanskat!

Piipahdimme viime viikolla Hesassa. 

Jätimme auton Keravalle Hanin entisen 

työpaikan pihaan ja jatkoimme loppumatkan 

junalla. Nyt näin kivimiehetkin. Viimeksi 

tuolla käydessämme ne oli viety huoltoon.

Joo, kovin monesti en ole käynyt maamme 

pääkaupungissa. Käyntikerrat voisi melkein 

mahtua yhden käden sormiin.

Mutta voi herranen aika! 

Olin uutisista kuullutkin että 

Helsingissä on lumikaaos. 

Laiskuudelta tuo meidän mielestämme 

näytti hyvin paljolti!  

Mieletöntä, ettei katuja oltu 

aurattu vaan maassa oli parinkymmenen 

sentin paksuudelta lunta jonka päälle 

oli heitelty suolaa! 

Siinä mössössä oli 

todella ikävää kahlata. 

Onneksi laitoin huonot kengät jalkaani. 

Pääsin elämäni ensimmäistä kertaa 

raitiovaunun kyytiin niin mennen kuin 

tullenkin. Mutta eipä tuo ollut ihmeempi 

kokemus. Mieluummin pettymys. 

Joku oli heittänyt tupakalle 
haisevan ja likaisen ratikan 

lattialle Hesarin. 

Siellä se sulamisvesissä likosi. 

Onpa siitäkin lehdestä tullut pikkuruinen. 

 Melkein kuin mainospostilehtinen... 

Samaa mössöä päätepaikallamme... 

Piipahdimme myös kahvilla 

asiointipaikkamme lähistöllä 

ja näimme ikkunasta kaksi raavasta 

miestä tyttömäiset lumentyöntimet 

käsissään. (Oikeasti, hei, missä lumikolat ?) 

He heittelivät sivuun lunta sataman 

seutuvilla vain polun leveydeltä ja 

heittelivät sitten muun lumen päälle 

hiekkaa tai suolaa tms. 

Kuvittelevatko hesalaiset lumen sulavan 

pois kun sen päälle vaan heittelee suolaa 

tai hiekkaa? Hih hih! 

Mennessämme ratikalla takaisin 
rautatieasemalle 

 kuvailin kännykällä ikkunasta. 

Matkalla havaitsimme kymmeniä veneitä 

 jään saartamina satamassa, 

jotkut jopa merivettä puolillaan. 

Talviko oli veneilijätkin yllättänyt? 

 

 Miksi tuon kirkon nimen ei annettu 

olla Nikolainkirkko? 

Se olisi ollut kaunis nimi.  

- Tai edes Suurkirkko? 

Miten näin valovoimaiselle 

ja kauniille rakennukselle 

on sittemmin 

annettu niin synkkä nimi 

kuin TUOMIOkirkko? 

Mielessäni kutsun sitä 

Nikolainkirkoksi 

aina nähdessäni sen. 

Kirkko on näköjään korjattavana?

Missä ovat kaikki 

pienet lapset, 

jotka voisivat onnellisina 

laskea tästäkin komeasta 
lumikasasta mäkeä? 

Toisaalta, jos lumikasoja ei tarvita 
keskikaupungissa, missä lienevät 
kuorma-autot 

jotka veisivät lunta pois? 

Lämmitettävät kadut olivat sulina 

mutta vetisinä, kuin paikka paikoin 

olisi vielä ollut syksy, tässä 
viimeisessä ratikanikkunakuvassa. 

Sitten jälleen junaan, 

jonka lippuhinnat huimasivat: 

Helsinki - Kerava väli maksoi kahdelta

vanhaa rahaa satasen!  X 2! OMG!

Haimme kotimatkalla

auton Keravalta. 

Hani puhdisti autoa 

ja minä kuvailin lumisadetta. 

Paitsi ettei kännykkä halunnut tallentaa 

talvesta muuta kuin maassa ja puissa olevaa 

lunta eikä lainkaan sadetta.

Se kieltäytyi tosiasioista niin kuin 

eräs kaupunki. Lumi kuuluu talveen. 

Tiet alkoivat muuttua heti paremmiksi 

kotiinpäin mennessä. 

Vaikka sataisi taivaan täydeltä, 

muualla maassa auroja 
kulkee vähän väliä 

pitämässä tiet ajokunnossa, 

 kävelytiet siisteinä kävellä 

ja pyörällä polkea. 

PS: 
Hani laittoi uudet mustat 
nahkaiset talvikenkänsä 
sille reissulle ja se suolamössö 
teki kengistä kauhean näköiset...  
Kiitos vaan hesalaiset... =( 

PS 2: 

Mitä ihmeen Guggenheim -museota

hesalaiset muka voisivat rakentaa kun 

heillä ei ole varaa edes aurata lunta

pois kaduilta! =D 

Tehkööt siihen merenrantaan 

vaikka yleisen saunan.  

Suomi on 

saunamaa. 

PS 3: 

Facebookissa hesalaiset tuttavani 
kertoivat että 
pikku pääkaupungissamme
 ovat oikein tarkoituksella 
myyneet pois aurauskalustoaan!!! 
Siksi sieltä puuttuu niitä.
Olivat kai uskoneet ns kasvihuoneilmiön 
vieneen heiltä jo lumitalvet pois... 
Kun oli ollut muutama niin 
vähäluminen talvi... 

Haha. 
Myykää nyt ihmeessä niitä 
auroja noille raukoille takaisin! 
Ja kuorma-autoja. 
- Tai edes lumikolia ja lapioita. 
Ja ottakaa ne suolaämpärit niiltä pois...

Onpa ihanaa asua 

kehä kolmosen 
ulkopuolella!