Kasvuvoimaa, kieltä ja yksisarvisia

 

 

 

Ensimmäiset sinivuokot bongattu! 

#💜

#hepaticanobilis #hepatica  #anemonehepatica #sinivuokko #kevääntuoja #mökkipihalla

Olinko eka? 😁 

Huomisesta tiistaista 9.4.2024 alkaen

voit jälleen istuttaa uusia kasveja,

ottaa pistokkaita tai vaikka vaihtaa

vihdoin ne huonekasvien mullat

tai oikeammin isommat ruukut,

jne, aina tuonne 23.4. saakka.

 

 

 ∼♡∼

 🇫🇮

 

Huomenna liputetaan, koska vietetään suomen kielen, 

sekä Mikael Agricolan päivää. 

Olen kirjoittanut päivästä usein ennenkin, esim tuolla ja tuolla. 

 

 

 

∼♡∼

 

 

 

Voit lisäksi vaalia antiikkiesineitä,
#CherishAnAntiqueDay tai vaikkapa
viettää yksisarvispäivää, #UnicornDay

 

 ∼♡∼

 

PS: 

Muistakaa, että huhtikuussa pitääkin olla kylmää ja sataa lunta, että kesäkuukaudet olisivat sitten lämpimiä. 

Näin sanoo vanhan kansan allakka. =) 

 

Sauna, neulomista ja jääteetä

 

 

 

Tänään,  saunan päivänä

lipunkin saa nostaa salkoon
suomalaisen saunan kunniaksi.  

/Saunologia.fi.

💚

 

"Vihta säilötään tavallisesti kuivaamalla, ja kuivattu vihta otetaan
käyttöön liottamalla sitä jonkin aikaa ennen saunomista.
Silloin saunan valtaa ihana tuoreen koivun tuoksu.

Istu ennen vihtomista hetki saunassa, kunnes alat hikoilla. Kun iho alkaa hieman kutista ja hiki valua, on aika ottaa vihta esiin. Läpsyttele itseäsi vihdalla ensin hellästi ja sitten vähitellen kovempaa, jos se tuntuu miellyttävältä.

Koivunlehdissä on saponiineja, jotka toimivat eräänlaisena mietona saippuana ja auttavat hellävaraisesti pesemään iholta rasvaa ja likaa. Koivunlehtien ihanan tuoksun saa aikaan eteerinen öljy, joka ehkäisee tulehdusta ja lievittää kipuja. Saunavihtaa käytetään siis kutiavien kuolleiden ihosolujen poistamiseen, puhdistautumiseen ja lihas- ja nivelkipujen lievittämiseen.

Vihdan tuoksua voi muunnella sitomalla vihtaan muutaman oksan piparminttua tai suopursua. Nykyään myydään myös tammivihtoja, jotka auttavat rasvaisen ihon hoidossa, sekä eukalyptusvihtoja, jotka avaavat hengitystiet ja lieventävät flunssan oireita. 

On olemassa myös muovivihtoja, joita markkinoidaan
hygieenisinä ja allergiaystävällisinä."

/Yle/Saunavihta, terveellinen nautinto

 

💚

Seuraavat hyvät talvivihtojen tekoajat ovat: 

19.6. - 3.7.2023.

Vihdaksien, eli koivunoksien kerääminen 

ei sitten kuulu jokamiehenoikeuksiin, 

vaan siihen pitää aina olla maanomistajan lupa. 

💚

PS: 

Vihta - sanana - esiintyy jo Agricolan kielessä syntiinlankeemuskertomuksessa:

»Niin heidän molempain silmät aukenit ja he äkkäsit alasti olevansa, niin he sidoit fiikunalehtiä yhteen ja teit heillens vihtat.»

 

 

Virossa juhlitaan saunaa, 

koko vuoden! 

"Suomalaisia ja virolaisia yhdistävät monet asiat,
eikä sauna ole
niistä vähäpätöisin. 

Suomen tavoin saunominen on juurtunut syvälle
myös virolaiseen kulttuuriin, ja saunaperinne on tärkeä osa maan identiteettiä.  

Virossa on useita saunatyyppejä, mutta yksi ainutlaatuisimmista on savusauna,
joka on myös hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 

💚 

Saunan vuosi 

Vuosi 2023 on Virossa omistettu saunalle, ja teemavuoden tarkoituksena
on tuoda esiin saunaperinteitä, kulttuuria, tapoja, tuotteita, paikallisyhteisöjä
ja yrittäjiä.

Virossa on ollut kylpylöitä jo yli 200 vuoden ajan,
mutta maan saunaperinne
ulottuu sitäkin kauemmaksi ajassa.

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät saunoista
ovat peräisin 1300-luvun Pohjois-Virosta.

 

Samaan tapaan kuin Suomessa,
myös Virossa saunalla on aikoinaan ollut erilaisia käyttötarkoituksia
– saunaan on synnytty, siellä on parannettu sairauksia
ja pidetty yllä sosiaalisia suhteita.
Nykyään virolainen sauna on ennen kaikkea fyysisen ja henkisen
puhdistautumisen paikka, joka tuo ihmisiä yhteen poikkeuksellisella tavalla."

Teksti/Visit Estonia

💚

Tänään voit neuloa julkisesti 

#WorldwideKnitInPublicDay

#KnitInPublicDay 

Tai voihan niin tehdä
joka ikinen päivä, mutta tänään on teemapäivissäkin vapaus
kansainvälisesti neuloa ihan missä vain.

💚

Myös jääteen päivä on tänään.
Jäätee on mahdottoman hyvä janojuoma kesällä. 

Varsinkin helteellä... 

💚

Yksisarvisia ja suomen kieltä

 

 

 

 

 

Mikä mytologinen olento olisi vuosisatojen ajan ollut rakastetumpi
kuin yksisarvinen, puhtauden ja lumouksen symboli.
Yksisarvisia rakastavat sekä lapset että aikuiset, ja ne ovat
olennainen osa monia satuja ja legendoja.

Yksisarviset ovat esiintyneet kirjallisissa teoksissa jo tuhansia vuosia. 

Yksisarviset mainittiin jo antiikin Kreikassa.

Keskiajalla yksisarvisen kuva perustui suurelta osin raamatun kohtiin, joiden uskottiin puhuvan näistä eläimistä, ja yksisarviset alettiin pikkuhiljaa nähdä voiman, puhtaimman rakkauden symbolina ja neitsytnaisten lemmikkeinä. 

Varsovan kansallismuseossa on jopa veistos neitsyt Mariasta, joka pitää yksisarvista sylissään ja taputtaa sitä.

 

Tänään onkin

 Yksisarvisten päivä 

#UnicornDay 

PS: 

Ihana esikoinen antoi minulle 

tämän ikioman yksisarvisen 

viimeksi meillä käydessään. 

💗💗💗 

*********************

Tänään on myös Mikael Agricolan päivä. 

Hänen syntymäpäiväänsä ei tunneta. 

Syntymäaika on ollut suurinpiirtein vuonna 1510, 

mutta hän kuoli 9. huhtikuuta 1557. 

 

 Agricolaa pidetään suomen kirjakielen 

ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. 

/Wikipedia 

Hänestä olen kirjoittanut aiemminkin 

mm tuolla.

 

Kuva Erkonpuistosta Lahdesta, Wikipedia  

 

 

 

 

Suomen kieltä on puhuttu yli 6000 vuotta

 

 

 

 On kyllä olemassa suomen kielellä kirjoitettua tekstiä jo ennen Agricolaakin, mutta hän kirjoitti 1500-luvulla niin innokkaasti ja runsaasti julkaisuja sen ajan suomeksi, että jälkipolvi on armoitetusti merkinnyt hänet historiankirjoihin suomen kirjakielen (huom) yhdeksi luojaksi! 

 On otettava huomioon sekin seikka, että Suomi oli tuohon aikaan länsinaapurin valtaama, eikä maassamme sallittu edes puhuttavan kansan omalla kielellä, vaan kaikenlaisen kanssakäymisen olisi pitänyt tapahtua ruotsiksi. :( 

Muutamat sitkeät esi-isämme uurastivat suomen kielen edestä, kaiken uhallakin. Kiitos heille siitä, ettei oma kaunis kielemme näivettynyt ja kadonnut, vaan vahvistui, kehittyi, kukoisti ja elää vahvana edelleen, vuosituhantisine perinteineen. 

Kiitos erityisesti teille, rehtori, pappismies ja piispa Mikael Agricola, suuresta työstänne suomen kielen hyväksi. 

9.4. on Mikael Olavinpojan, l. Michael Agricolan, eli Mikael Agricolan,  (n. 1510 - 9.4.1557) kuolinpäivä, vaikka yleensä henkilön kunniaksi juhlitaan tämän syntymäpäivänä. Syynä tähän on se, ettei Agricolan tarkka syntymäaika ole tiedossa. 

Mikael Olavinpoika oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, taivutti vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. 

Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricola, (lat. ’maanviljelijä’) 

Agricola kirjoitti suomeksi mm. Aapiskirjan, Abckiria (1543) 

ja suomensi Uuden testamentin, Se Wsi Testamenti, 1548.

 Hän kirjoitti yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa.   

 

Agricolan sitaatteja: 

"Kyllä se kuulee Suomen kielen, 

joka ymmärtää kaikkein mielen."

 

"Niin kuin tähdet saavat taivaan loistamaan
ja niin kuin kukat ja yrtit tekevät
maan silmälle suloiseksi."  

 

Mikael Agricolan päivä tuli kalenteriin vuonna 1960, ja vuodesta 1980 lähtien se on merkitty myös liputuspäiväksi, jollaiseksi se olikin jo vakiintunut.

Vuonna 1978 Agricolan päivä sai lisämääreen
suomen kielen päivä.

 

Lähde:  

Wikipedia

 Wikisitaatit 

 

Agricolaleivos

10 :lle 

Pohja:

200 g kaurakeksejä
90 g voita 

Puolukkamousse:

1 dl maitoa
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
3 kpl keltuaisia
3 kpl liivatetta
2,5 dl puolukkasurvosta
2 dl kermavaahtoa 

Puolukkakiille: 

1 dl vettä
1 dl sokeria
1 rkl tärkkelyssiirappia/hunajaa
2,5 dl puolukkasurvosta
2 kpl liivatetta 

Murskaa keksit ja lisää sulatettu voi. Sekoita.
Painele muruseos kulhon/kakkumuotin pohjalle.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Kuumenna maito, kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuumaa seosta vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada keltuaisseos takaisin kattilaan ja kuumenna varovasti 82-asteiseksi (kunnes on vähän saostunut). Vältä seoksen keittämistä, muuten tulee siitä rakeinen. Kaada seos siivilän läpi toiseen astiaan. Lisää kuumaan seokseen valutetut liivatteet. Anna seoksen jäähtyä. Lisää siihen puolukkasurvos ja kääntele nuolijalla varovasti pehmeä kermavaahto moussen joukkoon. Kaada mousse kakkuvuokaan ja anna asettua jääkaapissa muutama tunti. 

Liota liivatteita kylmässä vedessä noin 20 min. Keitä vesi, sokeri ja tärkkelyssiirappi. Anna seoksen jäähtyä noin 50-asteiseksi. Lisää valutettu liivate ja varmista, että se liukenee lämpimään nesteeseen. Lisää puolukkasurvos. Lisää kiille varovasti kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin hyytymään.

Koristele punaherukoilla, puolukoilla tai karpaloilla. 

 

Puolukan- ja kauran makuinen Agricolaleivos 

julkistettiin 9.4.2014.

Kuva & resepti: Piplia.fi

 

 

 

Siniristiliput liehumaan! 

 

Lippu salkoon kauniin kielemme kunniaksi

 

 

Yleensä henkilön kunniaksi liputetaan tämän syntymäpäivänä, mutta tässä tapauksessa juhlitaankin Mikael Agricolan elämää hänen  kuolinpäivänään, koska hänen tarkka syntymäaikansa ei ole tiedossa. Juhlikaamme sitä, että hän on elänyt ja työtä yli 6000 vuotta vanhan kielemme vuoksi tehnyt! 

 

Tänään vietetään Mikael Agricolan,

sekä suomen kielen päivää.

 

Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, muun muassa kirjoittamalla ihan ensimmäisen Aapiskirjan, Abckirian, vuonna1543 ja suomentamalla Uuden testamentin, Se Wsi Testamenti, vuonna 1548. 

 

Agricola-leivos 

Pohja: 
200 g kaurakeksejä
90 g voita


Puolukkamousse: 
1 dl maitoa
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
3 kpl keltuaisia
3 kpl liivatetta
2,5 dl puolukkasurvosta
2 dl kermavaahtoa


Puolukkakiille: 
1 dl vettä
1 dl sokeria
1 rkl tärkkelyssiirappia/hunajaa
2,5 dl puolukkasurvosta
2 kpl liivatetta


Pohja: 
Jauha keksit ja sulatettu voi kauhalla 

tai tehosekoittimessa. Painele murut 

kakkumuotin pohjalle.


Mousse: 

 
Laita liivate likoamaan kylmään veteen. Kuumenna maito, 

kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuumaa seosta 

vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada keltuaisseos 

takaisin kattilaan ja kuumenna varovasti 82-asteiseksi 

(kunnes on vähän saostunut). Vältä seoksen keittämistä, 

muuten tulee siitä rakeinen. Kaada seos siivilän läpi toiseen 

astiaan. Lisää kuumaan seokseen valutetut liivatteet. 

Anna seoksen jäähtyä. Lisää siihen puolukkasurvos ja 

kääntele nuolijalla varovasti pehmeä kermavaahto moussen 

joukkoon. Kaada mousse kakkuvuokaan ja anna asettua 

jääkaapissa muutama tunti.


Kiille: 

 
Liota liivatteet kylmässä vedessä noin 20 min. Keitä vesi, 

sokeri ja tärkkelyssiirappi. Anna seoksen jäähtyä noin 

50-asteiseksi. Lisää valutettu liivate ja varmista, että se 

liukenee lämpimään nesteeseen. Lisää puolukkasurvos. 

Lisää kiille varovasti kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin 

hyytymään. Koristele punaherukoilla, puolukoilla tai karpaloilla.


Kuva ja ohje: Pipliaseura, joiden sivuilla myös vegaaninen ohje.

 

 

 

 

9. huhtikuuta on myös
Elias Lönnrotin päivä. 

 

Kansallisrunoilijamme syntymästä
on jo 217 vuotta!

Lönnrot kiinnostui opiskeluaikoinaan suomen kielestä ja suomalaisesta runoudesta. Hän tekikin useita runonkeräysmatkoja, joilla keräsi aineistoa runonlaulajilta. Näin Lönnrot kokosi runoista tuntemamme Kalevalan sekä Kantelettaren, joihin hän kirjoitti myös omia runojaan.

Lönnrot oli monitoimimies; lääkäri, suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja, suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja. 

Hän julkaisi terveys- ja tiedejulkaisuja 

ja toimi uransa aikana muun muassa Kajaanin piirilääkärinä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston toisena suomen kielen professorina.

 

 

PS: 

Muista nostaa tänään lippu salkoon kauniin kielemme kunniaksi! 

 ********

Suomen kielen päivä

"Kyllä se kuulee suomen kielen, 
joka ymmärtää kaiken mielen." 

-Mikael Agricola- 



Mikael Agricola (s. 1510 – k 9. 4. 1557) oli Turun piispa 
 joka raamattusuomennoksellaan loi kirjakielellemme perustan, ja  käänsi sekä kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. 
Häntä pidetään siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, julkaissut Agricola kustansi työnsä itse. 
-Teksti ja kuva: Wikipedia- 


Tänään on Mikael Agricolan (kuolin)päivä, 
sekä suomen kielen päivä. 

***********

Tänään alkaa 
Allergiaviikko. 

Sekä Taidon ja
käsityön viikko.

***************


 Tänään on myös 
Antiikkiesineiden arvostuspäivä.