Translate

20.9.2014

♥ Unan ja Laten pienet häät! ♥






.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•.

Me päätimme virallistaa yhdessäolomme 
ja kipaisimme Laten kanssa maistraatissa 11.7. 2014. 
Vain muutamat Muruset olivat läsnä kun meidät
julistettiin mieheksi ja vaimoksi. 


Hämärässä hiljaisessa huoneessa
 naistuomari kysyi sen kuuluisan kysymyksen,
- Tahdotko sinä Late tämän Unan aviopuolisoksesi? 
Kun Hani vastasi reippaalla, kuuluvalla äänellään "- Tahdon"
minulle tuli yhtäkkiä tosi herkkä fiilis.
Tämä olisi nyt ihan totta.
Tuo mies tuossa vieressäni oikeasti rakastaa
minua niin uskomattoman paljon,
että tahtoo juuri minut vaimokseen!

Mietin kuumeisesti, 
miten pystyisin itse sanomaan 
saman sanan,
koska kurkussa tuntui olevan 
valtaisa karhea pala,
joka ei nieleskelemälläkään 
kadonnut minnekään. 

Sain kuitenkin jotenkin sanottua oman vastaukseni, 
sillä tahdoinhan niin minäkin 
ja Late pujotti kauniin vihkisormuksen sormeeni, 
remonteissa kuluneen kihlasormuksen rinnalle.

Olin kyllä luullut ettei lasten isävainaan
sormeeni pujottamien ja jo ammoin
poislaitettujen sormusten tilalle
koskaan uusia tulisi, mutta niin vaan tuli.

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 

Ihanasti naistuomari tokaisi seuraavaksi Latelle: 
"Nyt voit suudella morsiantasi" 
ihan kuin amerikkalaisissa elokuvissa! 

No, äkkiä sit pussattiin,
ja tuomarille
oli tulossa jo toinen pari vihittäviksi,
ja me, kaksi lapsistani,
ja muutama muu nuori,
poistuimme takavasemmalle.




Uskomattoman ihana juttu.
Me ollaan nyt me. 
Vaikka olemme olleet yhdessä 
vuodesta 2001, on tämä silti erilaista.



.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•.


 Hääkimpun olin edellisenä päivänä tilannut Pekosen kukasta.

Soma kimppu sopi tilaamaani pitsiseen 
vanhanroosan väriseen mekkoon ja toisesta nettikaupasta
löysin mekkoon sopivat avokkaat. 




Aluksi olin ajatellut ottaa kimpuksi 
 pihaltamme kauniita pionejani, 
mutta ne eivät olisi kestäneet hellepäivänä, 
-varsinkaan kimpun heittoa.



Vihkisormus oli juuri edellisenä päivänä hankittu.
Late haki sen vihkipäivänä kaiverrettuna,
samaan aikaan kun itse noudin kimppuani.

Siihen asti olin ollut tyytyväisenä menossa naimisiin
Laten patinoituneella luokkasormuksella!

- Ajattelin ettei meillä olisi varaa mitään sormuksia ostella,
mutta tuo raksu halusi kuitenkin ostaa
minulle ihan oikean sormuksen. 


.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.




 Kerroinkin muuten häistämme
blogissa jo aiemmin.
 Nunnukka-tytär on oiva juhlasuunnittelija 
ja hän oli ideoinut kaiken, pitäen 
salaisuutena loppuun asti meiltäkin, 
mm minne mennään juhlimaan
näitä pieniä häitä, 
maistraatista päästyämme. 


.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•.


 Kampauksen hintaa olin kyllä kysellyt etukäteen kampaamoista
(en ole kampaamossa käynyt kahdeksaan vuoteen)
mutta hintansa olivat yhä liikaa tälle köyhälle runoilijalle,
etten mennyt sinne nytkään vaan väänsin itse hiukset ihan
tavalliselle arkisykerölle jonka tuulenpuuskat kiskoivat
sitten pinneistä pois...





Koska picnic-tyyliin ruuat sijaitsivat
pöytäliinojen päällä nurmikolla, 
oli hääkakun leikkaaminen
hassusti hiukan haastavampaa kuin tavallisesti... =)


Nunnukka oli leiponut meille
 täyteläisen mehukkaan
suklaakakun hääkakuksi, 
yms, yms...

Kiitos Pikkurakas! 



Nunnukan ideoiman 
ihanan hääkutsun logon kaltainen  
LU-koriste ilahdutti meitä 
hääkakunkin päällä. 





.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•.


Nunnukka-tytär myös nappasi 
vikkelimpänä tuon heittämäni hääkimpun,
niistä kolmesta neidosta jotka 
kanssamme pieniä häitä viettivät.


 
Kiitos unohtumattoman kivasta päivästä
kaikille paikallaolleille Murusille.






.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.

Ajelimme häistämme kotiin ehtien vielä kotimatkalla Lidlistä
ostamaan rasiallisen mansikoita ja herkistyin ostamaan päivän
muistoksi poisheittämäni kimpun tilalle uusia ruusuja.

Joimme myöhemmin kotisohvalla kahdestaan
jääkaappikylmää kuoharia,
söimme mansikoita ja 
katsoimme telkusta jännää leffaa.

Semmoinen hääpäivä. =) 

.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.




Mm nämä kahvikupit saimme lahjaksi hääpäivänä.





Jo ennen heinäkuista hääpäivää tiesimme pitävämme toiset juhlat ystäville ja sukulaisille 
myöhemmin syksyllä, naamioiden sen juhlan"Tupareiksi"
todella myöhästyneiksi sellaisiksi,  
siksi, ettei kukaan köyhtyisi 
 häälahjojen takia meidän vuoksemme.


Koetimme pitää asiantilan salaisuutena ja minä otin 
sormuksenkin kiltisti pois kun menimme kylään 
jonnekin, jne...  

Kuitenkin ihmeellisesti ja sydämeenkäyvästi, 
muutamat asian oikean laidan sattumalta tienneet 
tai arvanneet halusivat antaa/lähettää meille häälahjan 
ja kaikkea tarpeellista, mm tuparijuhlien valmisteluun...


Kiitos meiltä molemmilta 
teille ihan kaikille!  





Omatekoisia "Tupari" kutsukortteja
joista kaikki kyllä varmasti aavistivat... =) 

(Tai ei kyllä aavistaneet, muutama vain...)

Olen säästänyt jemma-nimisessä piilossa
Lambin Rakkausruno paperirullia 
- joissa on omia runopätkiäkin joukossa -
ja ne ovat tupareissa sitten käytössä. <3




.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•. 

PS:

Tässä linkki tupareihin...

.•♥•.¸¸. •• .¸¸.•♥•.